- Tämä aihe on tyhjä.
-
Artikkelit
-
Tietääkös kukaan saako niitä “uusia”? Olisi ihan kiva kapistus myös kutosenkoneen jatkeena, mutta vanhoista osista ei ehkä kannata rakentaa?
Enpä tiedä saako niitä uusia. Mutta wanhuksen keskipako kytkin sopii nelkkuun, kun laittaa ne jatko holkit vaihteiston ja moottorin väliin. Kutosessakin on jossain mallissa ollut keskipako kytkin, mutta siinä on erilainen yhdistetty vauhtipyörä kytkinpalikka yhdistelmä, kun kampiakselin pää on kutosessa erilainen kun nelkussa. Wanhuksessa ja nelkussa ne on samanlaiset. Mulla on itsellä wanhuksen kytkin nelkun koneessa. Ehkä ulkolaisilta ystäviltä voisi löytyäkkin kutosen kytkin mysteeri, kun joku kielitaitoinen laittaisi haun menemään. Niitä ei ole vissiinkään tuotu Suomeen johtuen vero teknisintä tai muista syistä?
Kempä tietäis?
Lisäksi vaihteston akselilta pitää löytyä se lukitus mutterin vasen kätinen kierre, jotta siihen saa sen kytkin rumpun ja jalka kytkin systeemin kiinni!!
😯Mauno Nurkkala.. Raahe - Piehinki - Ylitornio.
Lapinjaos Hupimestari.. 🙂Varaosamarkkinoilla olen nähnyt ainakin uusia keskipakopantoja. mihin vaihteistoon ne ovat en tiedä, mutta jos niinpaljon kiinnostaa, niin katson seuraavalla kerralla tarkemmin.
Franzosen sivulla ainakin on jälkituotanto-osana 6 seen:
https://www.franzose.de/shop_produkt.php?c=163,166&pid=10274&cr=motor&kfzmodell=2cv6
Hinta näyttää olevan 194eur.
Mielestäni muut osat ei niin kuluvia ole, eli jos kytkinpinnat on ok.
LasseKun vertailin kuvia keskipako- ja kovakytkimen eroista, havaitsin että laatikon kytkinakseli on erilainen keskipakomallissa sekä wanhuksissa että modernissa laatikossa. Että se siitä helposta konversiosta.
Jalppikseltako minä sain manuaalit sähköisenä, vai keneltä. Muistini on erittäin hyvä, vaan tosi lyhyt. Suurkiitos kuitenkin 😀Mun tuossa Dyanessa, vm. 68, on alkuperäisenä kutosen kone ja keskipakokytkinsysteemit. Pakettia en ole avaamassa, mutta tässä on uudelleen tähänkin yhteyteen kuva vauhtipyörästä. Wanhuksen keskipakokehiä/vauhtipyöriäkin löytynee muutamia maalta turhaosaläjästä. Pitänee tutkailla… jospa niistä saisi rakenneltua kutoseen sopivaa systeemiä, en tiedä.
Tuostakaan en tiedä, että miten tuo vauhtipyörän massaosa ja starttikehä iirrotettavissa – mitä luultavimmin pulteilla???
Jimmi Porist'
044-339238kuusi
jimmi65(ät)gmail.comYmmärtääkseni keskipakokytkin käy vanhempiin kutosiin joissa on käpäläkytkin. Uudemmissa, joissa on tähtiasetelma kytkinakselissa ei ole paikkaa “huimapyörälle”. Kytkinkehä on kutosversiossa leveämpi kuin vanhuksessa, joten mitkään vanhuksen osat eivät käy.
En tiedä onko AMI6 moottorissa ja uudemmissa kutosissa sama pulttijako kampiakselin päässä jolloin nämä kävisi ristiin.Keskipakokytkimen on saanut vallinnaisena varusteena nelkkuihin ja kutosiin johonkin vuoteen asti (-75?).
Suomeen on ilmesesti tullut pari nelkkua joissa on ollut keskipakokytkin. Kutosia ei liene ainuttakaan ainakaan maahantuojan kautta.@18heppainen? wrote:
En tiedä onko AMI6 moottorissa ja uudemmissa kutosissa sama pulttijako kampiakselin päässä jolloin nämä kävisi ristiin.
On eri pulttijako, ei tietenkään käy… Sain vuosia sitten hankittua AMI6/AK:n vielkin painavamman vauhtipyörän jonka ajattelin laittavani kutosen koneeseen. Paaljon pienemmällä kehällä pultit majailivat…
@18heppainen? wrote:Keskipakokytkimen on saanut valinnaisena varusteena nelkkuihin ja kutosiin johonkin vuoteen asti (-75?).
Suomeen on ilmesesti tullut pari nelkkua joissa on ollut keskipakokytkin. Kutosia ei liene ainuttakaan ainakaan maahantuojan kautta.Niin, ne pari nelkun konetta (vai vaihteistoa?) missä tällaisia osia on, ovat onneksi tiedossa eli taltioituneena…
Tiedä sitten mitä kautta Jyväskylässä vaikuttava “Väyrynen Junior” on suomeen kulkeutunut, mutta siinä on keskipakoinen kutosen koneessa. Kuljin hatariin muistikuviin perustuen taitaa olla 1977? Ylläri, miulla on tähän kytkimeen “optio”, eli jos/kun se joskus irtaantuu koneesta, siirtyy se hallintaani… Oikeastaan ainoa mieleentuleva syy miksi näin kävisi, on kytkinkehän loppuunkuluminen, mutta sehän ei miua haittaisi koska onnistuin pelastamaan käyttämättömän kytkinkehän talliin jemmaan tuota odottamaan…
Sitten ex-Oltermannilla oli AMI8 jossa keskipakoinen oli, ajoinkin sitä kerran pienen siirron takia, tykästyin heti. Ko. kulkimen seuraava omistaja oli sitten korvannut kytkimen tavallisella eikä enää muistanut asiaa kysyessä että mihin mahtoi palikat joutua…
Kytkinkehän kuluessa loppuun, peli ei vielä menetetty ole. Siihen voi liimata uudet kitkapinnat jarruliinoista. Suurinpiirtein oikean kaarevuussäteen omaavaa jarruliinaa araldiitilla tai vastaavalla liimaten, puristettuna esim kiristettävällä pannalla jotta kiristys tasaisesti jakautuu ja koko paketti mielellään hieman korkeammassa kuin huoneilman lämmössä. Kotiuuniin vaan, vaimoväen ollessa vaikka ostoksilla…8)
Mikäli liian paksua uusi kitkapinta on, sitä kannattaa ohentaa rälläkkää tms käyttäen. Sorvi on tässä hommassa huono, koska pyörivä liike aiheuttaisi kitkapalojen hakeutumisen ulospäin jolloin kitkapintojen päistä (se kriittisin alue) lähtisi eniten materiaalia pois aiheuttaen tästä korjatusta osasta kovin lyhytikäisen.
Kaverin ami6 farmarissa, joka on vm-69 on jo tuoreempi tekniikka eli samakone kuin ami8:ssa, mutta rumpujarru loota. Siinä on keskipakoiskytkin ja sillä on kyllä ihan kiva ajella! Olen joskus tuosta kulkimesta koneen joutunut poistamaan, vaan eipä silloin tullut kiinnitettyä mitään huomiota keskipakois systeemiin.
Pitäisi oikeastaan etsiä niksinyyttiset käsiin ja lukea sieltä juttu, jossa joku laittoi keskipakokytkimen kutoseen.
Jos nuo kitkapinnat on jarruhihna materiaalia niin silloinhan se ei ole mikään ongelma niitä itse uusia.
Yksi kysymys keskipakois-miehille: pystyykö isommalle vaihtamaan ilman kytkimen polkemista? Yrjön amissa se ei onnistu.
@Jalppis wrote:
Pitäisi oikeastaan etsiä niksinyyttiset käsiin ja lukea sieltä juttu, jossa joku laittoi keskipakokytkimen kutoseen.
Eikös siinä kuitenkin Nelekkuun keskipakoinen laitettu..? Niksi-Nyytiset hukassa, tai siis tallessa mutta sijainti hieman epävarma…
@Jalppis wrote:Yksi kysymys keskipakois-miehille: pystyykö isommalle vaihtamaan ilman kytkimen polkemista? Yrjön amissa se ei onnistu.
Onnistuu, mutta vaatii aikaa. Kaasua pitää käyttää siten, ettei ole vetoa eikä moottorijarrutusta jotta vaihteen pois saa. Sitten pitää odottaa että koneen kierrokset laskevat alle keskipakoisen tarttumisnopeuden, sittenkin vielä saattaa jokunen “soraääni” laatikon suunnalta kuulua. Ja sitten vain kaasua ja taas mennään…
Kokeiltu yllämainitulla Väyrys-Junnulla…
Minä aiemmin kerroin että minulla nelkussa on wanhuksen keskipako kytkin. Ei sitä voi ajaissa käyttää muuta kun ryömintään ykkös ja kakkos vaihteella, johtuen siitä että koneen kierrokset pitää olla alle 1000 kierrosta ennen kuin kytkin löysää itsensä rummun kehaltä. Toisin sanoen jos ajetaan esim: kolmosella täytyy odottaa jalka pois kaasulta niin kauan että moottori on jarruttanut vauhtia niin paljon että käytännössä joutuu taas lähtemään vedättään ykkösellä tai kakkosella.
Miettikääpä sitä? Mulla on kokemusta tältäkin kesältä siitä.
PS: Meneehän se vaihde jasun kertomalla tavalla ilman keskipako kytkintäkin kun sovittaa koneen kierrokset sopiviksi, siihen ei keskipako kytkimellä ole mitään vaikutusta, edellä kerrotun asian vuoksi.
😀Mauno Nurkkala.. Raahe - Piehinki - Ylitornio.
Lapinjaos Hupimestari.. 🙂Totuuden nimissä pitää tähän vielä lisätä, että varmaankin tehtaan insinöörit ovat tarkoittaneet keskipako kytkimen käytön siten, että vauhdissa vetäisee vaihteen vapaalle ja antaa waunun rullata vapaalla niin kauan, että kone kerkeää tyhjä käynnille, jonka jälkeen voi vetäistä isomman vaihteen päälle tai pienentää vaikka neloselta kolmoselle ja painaa sitten kaasua.
PS: jasu oli asiasta jyvällä, ja kertoikin sen edellä!
💡 😉Mauno Nurkkala.. Raahe - Piehinki - Ylitornio.
Lapinjaos Hupimestari.. 🙂Kyllä menee ilman keskipakokytkintäkin nelonen heittämällä silmään, kunhan on tk-kierrokset säädetty tarpeeks alas. Siihen tosin tarvii pikku perstuntuman missä kohtaa nelosta tökkää sisään…harjoitus tekee mestarin 😀
Espoo-Ke-Su
[B] [color color=blue]Dyane -68, Dyane Super -73, 2cv6 -77, 2cv Super -71, 2cv6 AK XXXL -76 [/color][/B]Keskipakoiskytkin on alkuperäisenä ollut Citroen 2CV6 E (=economique) mallissa. Itselläni on sellainen kytkin ollut pian 20 vuotta käytössä Kallefaaraossani. Keskipakorumpu ja -kehä ovat paksummat kuin wanhuksessa. Periaatteessa myös kaasari on erilainen (sisältää tyhjäkäyntivaimentimen).
Ainakin Belgiassa malli oli joskus 80-luvun alussa melko yleinen. Takaluukussa lukee tosiaan 2CV6E.
Tuosta listasta esim. löytyy ko. malli:
http://2cvstuff.com/2CV_models_2CV.htmlPS. Uskomatoonta kyllä tämä oli ensimmäinen kommenttini Killan foorumiin kautta aikain; kirjauduinkin vasta äskettäin.
Moi Jukka, laitoin sinulle yksityis viestin, kun olit rekisteröitynyt tänne palstalle, mutta et ole sitä ehkä huomannut?
Itse kytkimestä vielä, että se toimii mainiosti myös ilman sitä kaasuttimen vaimennintakin ainakin wanhuksen kytkin, se on jopa miellyttävämpikin käytökseltään kuin vaimentimen kanssa? Vaihtamiseen ei tule niin isoa viivettä?
8)Mauno Nurkkala.. Raahe - Piehinki - Ylitornio.
Lapinjaos Hupimestari.. 🙂Kaasari voi hyvin olla normaali ja tosiaan parempikin niin. Ero on vain siinä että kierrokset erikoiskaasarissa pakotetaan laskemaan hitaammin tyhjäkäynnille, jottei keskipakoiskytkin vahingossa irrottaisi mootorijarrutuksessa.
Toisaalta keskipakoiskytkimen kanssa kannattaa esim. rullatessa pitkässä laskussa pitää huolta siitä, että kone ei sammu keskenkaiken. Muutoin keskipakoisrumpu saattaa saada kytkintä nostettaessa hirmuiset kierrokset. Kerran itselleni kävi näin ja rumpu ujelsi muistaakseni 15 minuuttia. Onneksi ei irronnut akselilta.
- Sinun täytyy olla kirjautunut vastataksesi tähän aiheeseen.