Talvirenkaat

Kyseessä on micheliinin museolistalla oleva rengas, jota valmistetaan edelleen tarpeen mukaan. Renkaat ovat siis tavallisesti aika tuoreita eikä mitään vanhoja korppuja mikä on hyvä. Mallihan on ikivanha 70-luvulta, jos oikein muistan. Muista pito-ominaisuuksista ei muuta kuin, että on noilla käyty nordkapissa raid laponie-reissuilla tällä vuosituhannella.

Noita saa varmaankin Suomesta ja Ruotsista – nastoilla tai ilman, http://www.bribos.se tai vammalan rengaspalvelu, kannattaa ainakin kysyä.
Pelkkä nastoitus suomessa saattaa hyvinkin nostaa hinnan kalliimmaksi.
EDIT: yhteystieto Vammalan rengaspalvelu (Hopunkatu 12, 38200 VAMMALA, (03) 5142660

Asiasta oli puhetta vuosi sitten:
http://www.suomen2cvkilta.fi/forum/viewtopic.php?t=1362

t. amikasi
ps yksi nordkapissa käynyt sarja sätkän vanteilla voisi olla myynnissä, jos tarvetta on ja käytetty kelpaa.

.
Ostin tasan 2 vuotta sitten sitroselta nastoitusvalmiit Michelin 135/15 talvirenkaat, hinta taisi silloin olla toista sataa euroa kappale. Lisäksi matkahuoltokulut. Valmistusvuotta en tiedä. En ole nastoittanut. Enkä ehtinyt tasapainoittaakkaan vaikka suositeltavaahan se olisi. Mutta ei ravista satasen vauhdissakaan, juuri kovempaa ei kulje eikä talvella sallittuakaan. Kone on kuutonen. Ajan niillä renkailla kolmatta talvea. Pohjois-Helsingin korkeudella päätiet ja kadut ovat yleensä auratut sulat, eikä pitovaikeuksia ole ollut. Eikä lumessakaan auto tee yllättäviä liikkeitä. Aivan loskalla voi jyrkkään luiskaan tai ylämäkeen jäädä urassa sutimaan, jolloin reunempaa koskemattomasta lumesta voi löytää pitoa. Ja luoja varjelkoon yllättäviltä peilijäiltä ja mustalta jäältä, mutta jos vauhtia liikaa niin mikään rengas ei siinä pidä. Minulla on se käsitys että etupään kitka- ja massaiskunvaimentimet antavat hyvät talviajon ominaisuudet, paremmat kuin putki-iskarit; mutta se on jo mutu tuntemusta se. (Nyky Formula ykkösessäkin lienee massaiskari?!)

@et wrote:

Minulla on se käsitys että etupään kitka- ja massaiskunvaimentimet antavat hyvät talviajon ominaisuudet, paremmat kuin putki-iskarit; mutta se on jo mutu tuntemusta se.

Oikeilla jäljillä olet. Asiaa täälläkin käsitelty on, [url url=ttp://www.suomen2cvkilta.fi/forum/viewtopic.php?t=811&highlight=massaiskari:2w55e9lh]tässä[/url:2w55e9lh] keskustelussa. Jos koko ketjua läpi lukea jaksa ei, tuossa hieman jostain asiasta…

@Jasu wrote:

Sama huomio pidon vähentymisestä tuli viimeksi rungon vaihdon jälkeen tallista pois ajellessa. Aiemmin oli edessä kitkat ja massat, uudessa paketissa tuli Acadianen etuiskarit(kohtuullisen jämäkät…). Eka mutka ja kyllä kävi penkka lähellä. Kaikki muut tekijät pysyivät samoina remontin yhteydessä.

Tuota teoriaa asiasta kun on ollut esillä, voin tähän hieman sitäkin laittaa. Näillä kahdella iskunvaimennusjärjestelmällä on periaatteellinen toiminnallinen ero. Putki-iskari rajoittaa tukivarren liikettä koriin nähden välittämättä mitä maaston muodot vaatisivat, massaiskari yritää vaimentaa vain pyörän liikettä alla liikkuvaan maastoon nähden korinliikkeistä välittämättä kitkaiskarin yrittäessä hillitä korin liikettä. Massavaimentimen paino on mitoitettu optimaaliseksi Michelin X-renkaan kanssa, jolla saadaan paras mahdollinen pito. Putki-iskarilla ei päästä ikinä samaan tulkoseen edellä kuvatuista asioista johtuen.

Ajomukavuutta(siis normaalissa mielessä, ei sätkäkuskin mielestä)saadaan rakennettua helpommin putki-iskarilla, korin liikkeet ovat helpompia hallittavia kuin kitkaiskarilla. Putki-iskarin vaimentava voima on likipitäen sama liikkeen ollessa äärettömän hidasta tai sitten kohtuullisen reipasta. Tällöin tarvittava vaimennusvoima on jopa laskettavissa kun tiedetään auton korin aiheuttama heilahduksen aikavakio. Kitkaiskarilla ongelmaksi muodostuu se, että iskarin vaimentava voima(siis vääntömomentti millä iskari lähtee liikkeelle) on suurimmillaan paikallaan ollessa ja putoaa radikaalisti liikkeen alettua.

Parhaan pidon sätkään saa vähentämällä kitkaiskarin kitkan niin vähäiseksi kuin mahdollista ilman että korin liike haittaa muita tiellä liikkujia ja laite pysyy hanskassa ja käyttämällä Michelinin 125 renkaita ehjien(lommottomien) massavaimentimien kanssa.

Jousien ja vaimentimien suhteesta voisin vaikka kaivaa pari artikkelia joiden perusteella tein erään tutkielman Ammattikorkeakoulun fysiikan kurssia varten. Lisäksi aiheesta, “jousituksen kovuuden suhde iskunvaimennukseen”, kokemusta on syntynyt pitkään(15vuotta) kilpaa ajaessa radiolla rikottavilla autoilla, joissa alusta on täydellisemmin säädettävissä kuin täysikokoisissa kilpa-autoissa…

.
Tässä talvirengasasiassa voisi jääkeli olosuhteista olla tietoa rättärien jääratakilpailuihin osallistuneilla. Pyytäisin osallistumaan keskusteluun, millä renkailla olette ajaneet, ja mikä jousitus-iskunvaimennus on kulkimessa ollut.

@Jasu wrote:

Maanantaina sitten näistä kommenttia saakin, menevät lainaan siirtoajolle Mäntsälästä Heinolaan. Yksi paku katon alle talveksi menee…

Hyvin noilla renkailla matka taittuu! 😀

Oon ajellu talvisin sekä misukoilla, että nokialaisilla ja kyllä hakkapeliitta on ollu paras kuluneenakin..varsinkin lumella.