- Tämä aihe on tyhjä.
-
Artikkelit
-
Foorumin kirjoittelun hiipumisesta huomaa talvikauden koittaneen ja monet 2CV:t ovat siirtyneet talvilepoon.
Jotkut sentään uhmaavat luonnonvoimia ja naapureiden oudoksuvia katseita ajamalla 2CV:llä ympäri vuoden. Toisinaan näiden hyötykäyttäjien kulkimet vaikuttavat jopa pysyvän paremmassa kunnossa kuin pressun alla säilytetyt. Eikö se suola purekaan?
Olisi mukava kuulla käytännön talvisätkäilyä koskevia tarinoita, vinkkejä ja huomioita tällä palstalla.
Voisi aloittaa vaikka kartoittamalla saatavissa olevat 125-135-145 R 15 talvirenkaat (nastalliset ja nastattomat).
Tuo tuossa on vanha Nokia NR09 155-15. Sillä saa tosi pitkän vaihdelaatikkovälityksenkin näppärästi lootaa vaihtamatta.
Itse olen vuosien varrella tiinalla talvea ajelleena, jotta kapea talvirengas ainakin täällä talvisessa Suomessa pitää parhaiten, kuten kapea rengas soralla. Sätkällä en ole kertaakaan talvea ajellut, sillä pidän tiinan helppoudesta tiivistää ja saada lämpimäksi. Bensalämppäriä ei ole koskaan ollut, öljypohjanlämmitin kerran. Vain hyvä tiivistys ja GSn puhallin on riittänyt minulle. Lisäksi sitten sisätilanlämppäri, sellainen vanha ja iso peltinen, jotta on säästynyt raappaamiselta. Koneesta on pidettävä, kuten myös laatikosta hyvä huoli. Olen vaihtanut usean kerran talven aikana öljyt ja muutenkin tarkistellut. Öljyn lämpöä en ole mittarilla kertaakaan tarkistellut, vain se sormituntuma 🙂 . Jospa sitä seuraavaan tiinaan saisi laitettua mittarin… Katon alle olen laittanut levyä tukemaan. Siihen rätin ja katon tukien väliin ja sitten peittänyt sen solumuovilla.
Ensimmäinen talvi sätkän ratin takana. Kiitos täältä saadun tiedon, olen saanut hieman lisää lämpöä koneeseen ja kabiiniin. Sätkä on myös talvella miellyttävä ajaa:) 25v vanhat talvirenkaat joilla ei ole ajettu kymmeneen vuoteen ovat kuitenkin vähän luikkaat, mutta hoitavat hommansa.
Joo
NoName (2CV6 -77 ja melko alkuperäisessä kunnossa) on edelleen ympäri vuoden ajossa. Originaali ritilänsuoja ja Michelin 135 kitkat alla ainoina talvivarusteina. Olomme ovat arktiset, joten harkintaa teen ennen käynnistystä. Tämä siis tarkoittaa ulkoiluttamista aina säiden salliessa ja pakkasen pysytellessä leudoissa llukemissa. Pakkasennätyksemme on -49,5 astetta ja silloin en sätkällä liikkunut!
IsoVaalee (se korkea AK400 Sapa -73) jäi maanantaina uuteen reikisteristä poistoon eli seisontaan. Vakuutusmaksut kilahtavat automaattisesti tililleni, mutta käyttömaksu kuulemma jää odottamaan hyvitystä seuraavista maksuista. Molemmat olen aina maksanut kerralla koko vuodeksi.
Niin, meillähän ei Napapiirin paremmalla puolella suolaa kylvetä, joten ulkoiluttaminen sen puoleen on ihan turvallista. Oma kokemukseni onkin, että myös talvella liikuttelu pitää sätkän paremmin kunnossa kuin puolenkin vuoden seisottelu.
Osmo, Sodankylä
Rengasonline niminen firma tarjoaa aikatavalla talvirengas vaihtoehtoja kun laittaa kooksi 145/65-15.
Vissiin joku smart-tyyppinen kulkupeli tuota kokoa käyttää.Itselläni on käytössä yksi sarja 135-15 nastamisukoita. Ne ovat vanhat, mutta pehmeät, eli pitoa löytyy. Kivikoviakin nastamisukoita tallissa olisi mutta pitämättömyyden vuoksi en niitä enää alle talveksi laita.
Eilen kävin acalla ajelulla. Edessä 135-15 toyon kesärenkaat ja takana 135-15 kitkamisukka. Ihan hyvin pärjäsi.
Nyt jos ostaisin renkaat niin ostaisin jotkin noista rengasonlinen vaihtoehdoista. Olisivat sitten uusia ja kumi olisi tuoreehkoa niissä. Hinnatkin taitaa vaihdella reilun 40€:n ja 90€ välillä/kpl.
65-pakulla ajellaan koko talvi. Viikonlopulla laitoin 2 sähköistä puhaltajaa yhden/lämpöputki ja moottorin alla on sähkövastus ja sisällä sisätila lämppäri. Kovin kummoisia lisäeristyksiä en ole viritellyt. Nokka on tukossa ja pelti moottorin alla. Lattioilla on kuramatot ja seinillä huopaa. Näillä pitää talvi pärjätä.
😯Legenda kertoo että 2CV:lle on Korpparin (maahantuojan) kirjoittama todistus, jota mukana ajossa pitäen saa vapautuksen talvirenkaista, koska “kokoa 125-15 ei valmisteta”.
Hämärästi muistan tuon todistuksen nähneenikin. Onko tietoa tai peräti kopiota, jonka voisi skannata jakoon.
Käytän kylläkin nastarenkaita. Tänä talvena ei ole alla nuo 155-kokoiset vaan ikivanhat NOKIA NR06:t. Hyvin pitää. 155kin piti hyvin, mutta on aika puskeva, jos painaa kaasua kesken kurvin. 125 Nokialainen taas enemmänkin yliohjautuu, mutta perä vain vähän sortaa pahimmissa paikoissa.
Talvisätkäilykokemusta synnytyssairaalasta lähtien ja kaksi itse ajettua talvea.. ja nyt vain ajoittain kotona käydessä. Sätkä on kuljin johon luotan ehdottomasti eniten talvella. Jos pitäisi lähteä siperiaan ja valita kuljin mukaan jonka laittaa käyntiin vaikka ikiroudan alta niin kyllä se on sätkä mikä kainaloon lähtee! On nimittäin niin pomminvarmaa tekniikkaa, kun vain tietää ja taitaa täällä mainitut niksit. Ei sätkyttelevät- ihmiset eivät koskaan ole tajunneet kuinka hyvä sätkä on myöskin ajettavuudeltaan talvisin. Juuri nuo kapeat (ja suuret) renkaat ja nerokas jousitus pitää kulkimen tiessä kuin tiessä. Se on nimittäin niin, että oli mitkä tahansa kolmikirjaimiset ihmeyhdistelmät turvalaitteita uudessa autossa levein renkain niin mutkassa jää sätkälle jääradalla. Tämä johtuu myös osittain painosta: Liikelaki pitää kyllä huolen siitä, että raskaampi auto on vaikea hallita, mikäli luisuminen alkaa. Esim. nelkku puskee vähemmän kuin kutonen ja luonnollisesti superi on puskemisen puolesta toisinaan kaaottinen 😀
Mitä lämmitykseen tulee niin en lähtisi kunnon pakkasilla päästelemään pelkillä täysin alkuperäisillä lämmönvaihtimilla, mutta tiinaani olen ne terästänyt ja ensimmäisenä talvena taisi olla marraskuun lopulla -15 kun ajoin etelästä keskemmälle Suomeen ja ilman katon eristyksiäkin oli kabiinissa 22 astetta lämmintä.
Renkaista parhaat joilla ite olen ajellut ovat Nokialaiset. Viikko sitten ajoin sätkällä, jossa oli täysin uudet talvimisukat (vanhat mutta uudet) ja täytyy kyllä todeta, että tuntuivat pitävän hienosti, (pirun meluisat!) mutta uutuuden mentyä Hakkapeliitta on pitkäikäisempi ja pitävämpi kuluneenakin. Hakkapeliitan miinuksena on raju kuviointi sisäpuolella (=syö puhki sisäkumin) ja kumin ääretön jäykkyys rengashommissa!
Kylmäkäynnistys on lasten leikkiä siinäkin mielessä, että jos joutuu työntämään käyntiin niin johan on kevyt verrattuna uuteen! (Jep, kokeilin sitä viime talvena: Ford Mondeo farmari on melkoisen raskas -20 asteessa..) Uusissa ranskalaisissa (Peugeot, Renault, Citroen ZX) tuppaa olemaan ongelmana ilmeisesti huohotusputken jäätyminen ja täten öljyjen oksentaminen pihalle. Tätäkään ilmiötä en ole sätkässä tavannut ja omakohtainen kylmäkäynnistysennätys on -28…
Jaa jos kokemukset ovat niin positiivisia niin miksen enää aja?
A) Ei ole tarvetta kulkea koulun ja kodin välillä muulla kuin joukkoliikenteellä.
B) Eipä tullut muutenkaan enää syyskuun jälkeen pahemmin ajeltua, ja toisaalta omakohtaisesti en näe oikein millekään pääkaupunkiseudun talviautoilulle tarvetta…Varsinkaan Espoon puolella harrastettavaan “menempä keskustaan töihin omalla Citymaasturilla/farmarilla !yksin!, vaikka bussi menisi 6 min välein ja olisin ruuhkista johtuen aiemmin perilläkin..” Noh, ei siitä enempää…
C) Vaikka se kuljin tulisikin pidettyä kunnossa talvikäytöstä huolimatta niin kyllä ne perinteiset hitsaus ja maalityöt kuitenkin vievät aikaa ja rahaa.. Surullinen totuus on se, että aika moni sätkä (varsinkin tiinat) on kulutettu säälimättä suolalla puhki. Siispä en näe talvisätkäilyssä mitään pahaa mikäli kuljinta vaalitaan myöskin sen mukaan.Loppujen lopuksi talvisätkäily on yksi sätkäilyn hauskimmista puolista: Harvoin nykyään muoviautoilijat kesällä kysyvät “onks toi kylmä talvella” 😀
Nm. “Toista naista” ikävöiden
Espoo-Ke-Su
[B] [color color=blue]Dyane -68, Dyane Super -73, 2cv6 -77, 2cv Super -71, 2cv6 AK XXXL -76 [/color][/B]>miinuksena on raju kuviointi sisäpuolella (=syö puhki sisäkumin)
Eikös ne ole tubeless-renkaita, paitsi kaikista vanhimmat NR05:t. Sisäkumi ei kulu kun sitä ei laita ensinkään.
Jep, sisärenkkaattomia ovat, mutta kaikki mitä käsiini on saapunut ovat sisältäneet sisäkumit. Yleensä puhki tai juuri menossa ja näitä olen sitten askarrelut vanteilta maalauksen kera…
Espoo-Ke-Su
[B] [color color=blue]Dyane -68, Dyane Super -73, 2cv6 -77, 2cv Super -71, 2cv6 AK XXXL -76 [/color][/B]meillä on ollut viime talvena hankitut kitkat maxxis vinter max 135/70-15. ei valittamista pitää tosi hyvin ja reilu kulutuspinta eikä kovaääninen.rengas onlineltä muistaakseni 53e kipale. kuskin penkin takana väliseinä routamatolla eristettynä ja huopa päällä. matso ja usi
Jopa Car de Roopin kokoisessa pakussa pärjää talvella terästetyillä lämmönvaihtajilla. Ainut ero mitä on tehty niin lämpöputket ovat siirretty rintapellissä aivan uloimpiin reunoihin. Tästä on se etu, että kun sätkän ovet tuppaa hieman falskaamaan niin viileän ilman kohdatessa lämpimän ilman syntyy voimakkaampi ilmavirta ja lämpö leviää nopeammin. Roopin ainut ongelma oli takalasien (siis ei takaovien vaan takapenkin ovien 😯 ) huurun poisto, kun ne ovat pikkuisen leveämmällä kuin etukabiini niin ilmavirta ei oikein nopeasti vie huuruja mukanaan… Näin muistelisin. Lämpöä kyllä riitti!
Espoo-Ke-Su
[B] [color color=blue]Dyane -68, Dyane Super -73, 2cv6 -77, 2cv Super -71, 2cv6 AK XXXL -76 [/color][/B]Ajan neljättä talvea sätkällä, 2cv4 alun perin.
Ajoin 3 talvea sitroselta hankituilla nastoitusvalmiilla (=nastattomat) Michelin 135 talvirenkaailla. Muita uusia tai ainakin käytämätömiä ei kaupasta ollut silloin ostetavissa. Tai ei ainakaan minulla tietoa, nokialaisten valmistus lienee lopetettu. Joku varmaan tietää vuosiluvun.
Näillä ei mitään pito-ongelmia, paitsi kerran nuoskalla jäi ylämäkeen.
.
Etupään kitka- ja massaiskunvaimenus on kuin luotu talvilolosuhteisiin.
(Massaiskari taisi ola Renault F1 autossa etupäässä -06, jolloin se kielletiin)
.
Tänä talvena sain lanaksi Michelin 125 nastoiteut; kun talven aikana saattaa muutoman sekunnin ajan tarvita nastojen pitoa. Ajan nimittäin nykyisellään noin 1500 km kuukaudessa, pääosa mootoritietä.
125 renkaila on kulkukin selvästi kevyempää.
.
Sain lopulta asennetua Webasto AT 2000 bensinilämitimen, joka oli vuoden odotamassa.
:
Oikean ja vasemman lämönvaihtimen lämpö on ohjattu putkilla yhten: kuskin puolen lämpöputkiin ja on siis ohjatavissa tavaliseen tapaan tulilasille ja/tai kuskin jalkatilaan vivusta.
Webasto asenettu oikealle rintapeltiin konehuoneeseen telineelleen ja pakoputki mene rungon pelissä olevan reiän kautta alas. Webastosta lähtee 3 haarainen ventiliili, jonka säätövipu on ohjaamossa.
Webaston lämpö ohjataan 1) joko lämpöputkistoon ja lämpö menee oikean ja vasemman lämönvaihtimen kautta mootorin ympärille; ja 2) ajamaan lähdetässä Webaston lämpö ohjataan repsikan jalkatilaan (johon siis normaalisti tulee oikean puolen lämmönvaihtimen lämpö.)
Webaston kulutukseksi on mainittu 0.2-0.5 litraa/tunti.
.
En pidä oikeastaan ajaessa Webastoa päällä, koska onhan talvivaatteet päällä. Välillä on vähän vilu kun vain kattoa on ehdity eristää solumuovilla. Ja Webasto sammuu jossakin vaiheessa ilmeisesti automaattisesti; ja ajon aikana se käynnistyy ja käy huonosti josatakin syystä. Herkkä laite.
Mutta pakkasaamuna 20 minuutin läämityksen jälkeen lämmönvaihtimet ovat niin kuumat että niitä pystyy kosketamaan vain 3-4 sekuntia. Ja tuulilasi ja sivulasit on melko kirkkaat. Sylinteripellit eivät nin kuumat.
Mutta vähän varovainen saa olla; kulkimen ulkopuolelta etupään lämmityspuhaltimen käytöstä on kuvattu ropelin sulamista…
.
Lämpöputket ovat nyt yksinkertaisia, ja sinä mene lämpöä hukkaan; mutta vaihdevivuston laajat likeradat estivät enemät eristeet niissä.
.
Oikeassa ja vasemassa ventiilikopassa on oma öljynlämpömittarianturi ja nille siis omat mittarit.
Etupään ritilä on tukitu levyilä ja pohjapelti on. Lämpö nousee 90-100 km/t ajossa 20 km jälkeen 80 asteeseen. Kerran vasemasta nousi sataan kun sen puolen etupää oli jäätynyt täysin umpeen alijäähtyneen vesisateen jäätyessä köntäksi.
Täytyisi kai olla öljynlauhdutimessa kaihdin, muttei ehdi kaikkeen.
.
Ja mootori on vähän vielä sisäänajossa. Kunnostuksen jälkeen (uusi nokka-akseli, uudet ventiilit+kansityöt, argentiinalaiset mäntäputket ja kunostettu (kaikki 6 laakeria vaihdetu ym kunnostus) kampiakseli ajettu noin 5000 km. Tulee mieleen etä kovin kuumana voi leikata kiinnikin, mene tiedä. Muta veto on paras mitä neljällä ajamistani mootoreista, oikeastaan vain vastatuli hidastaa menoa, eivät mäet.
,
Muta talvi ja kulutus on tehnyt sätkän aika kauhtuneeksi. Peruskorjaus on perimätiedon mukaan tehty -95 aikoihin. Uusi sinkkirunko odottaa kesää ja vaihtoa, toivotavasti vanha ei katkea ennen sitä.
.
Mutta nyt se ilo on loppumassa lyjyeen: kotiväki on vähän sitä mieltä että sellainen sillipurkki on vähän liian turvaton perheelliselle; ja olen lainaamassa /vuokraamassa sydäntalven ajaksi kovakattoista.
Täytyy myöntää että pimeässä lumisateeessa motoritiellä 90 km/tunnissa takapuskurin liimaantuvan ja sinä ohitusrakoa odotavan rekan 50 kertainen massa sätkään verattuna laittaa ajateleman elämän arvojen järjestystä…Kyllä se suurin auton turvavaruste on ratin ja penkin välissä. Jos takana jonoa kertyy, annan tilaa. Jos joku roikkuu siltikin puskurissa niin väläytän jarruvaloja. Yleensä tämä viimeistään auttaa. Meillä ei muita “autoja” lapsuudessani ollut kuin sätkiä ja tässä sitä vielä ollaan. Tosin turvavyöt oli asennettu takapenkkiin vahvikeputkien kera ja turvaistuimet oli käytössä pienimmillä. Ainahan sitä joku hullu voi tulla päälle, mutta luulenpa että siinä ei ole merkillä ja mallilla väliä. Ainakin kaupunkiliikenteessä 2cv on suhteellisen näkyvä auto nykyisin, joten on varmaankin paremmat mahdollisuudet tulla huomatuksi esim. kaistanvaihdossa jne.
Jos syvällisemmin paneudutaan 2cv:n rakenteeseen turvallisuusnäkökulmasta niin keulakolarissa pärjää yllättävän hyvin koska moottori-vaihteistopaketti lähtee rungon rakenteen ansioista nousemaan ylöspäin, eikä täten tule ohjaamoon. Ratti painuu tuulilasista läpi. (Vrt. jotkin vanhat amerikanraudat: Rattiputki tuli päästä läpi..:shock:)Sivukolarissa jousipöntöt ja niiden runkokiinnitysrakenteet ovat hyvänä suojana. (Varsinkin jos pöntöissä on paksut vaipat ja ympärillä vahvat apurungot) Peräkolarissa ja hirvikolarissa en haluaisi olla kyydissä 🙁 Joissakin sätkissä on turvakaaret ja ainakin yhden hengen tiedän pelastuneen näiden ansiosta.
Hollantilaiselta Burtonin omistajalta kuulin, että hänelle ei käynyt pahasti vaikka joku ajoi hänen päällensä! Oli käynyt niin, että ilmeisesti joku citymaasturin tapainen (raskas auto) oli tullut jotenkin vinosti kevyttä Burtonia päin ja tästä Burton suorastaan kimposi siten, että lopputilanteessa maasturi ja Burton olivat kyljet vastakkain. Pahin vaurio tuli Burton-kuskin kädelle, joka oli maasturin ja Burtonin välissä puristuksissa…
Suomen kolaritilastoista 2cv:tä harvoin löytää…
Espoo-Ke-Su
[B] [color color=blue]Dyane -68, Dyane Super -73, 2cv6 -77, 2cv Super -71, 2cv6 AK XXXL -76 [/color][/B]@Akaile wrote:
Kyllä se suurin auton turvavaruste on ratin ja penkin välissä.
On on, mutta mulla ei ainakaan ole aikaa olla kaikkien rattien ja penkkien välissä. Muiden tekemisiä kun on välillä vaikea, ellei mahdoton, ennakoida. Kerran on ABS:t pelastaneet varmalta kolahdukselta, sätkällä tosin ei olisi ehtinyt moiseen tilanteeseen lainkaan.
Tarkoitus olisi kuitenkin tutustua talvisätkäilyyn mahdollisimman pian.
- Sinun täytyy olla kirjautunut vastataksesi tähän aiheeseen.