Etusivu Foorumit Päävalikko Tekniikka Kampeaa oikealle

  • Tämä aihe on tyhjä.
Esillä 15 viestiä, 1 - 15 (kaikkiaan 21)
  • Julkaisija
    Artikkelit
  • #125194

    Sätkä on kammennut oikealle muistaakseni koko sen lyhyen ajan, mitä se minulla on ollut. Eilen tuli ajeltua kaverin kanssa hiekkatiellä ja tuntui että kampeaminen oli siellä voimakkaampaa kuin asvalttitiellä. Lisäksi huomasin, että auto oli enemmän oikealle kallellaan joka tuntui kans hieman pahentavan kampeamista.

    Itse olen sen verran ohjaukseen koskenut, että kiristin vasenta raidetangon päätä puolisen kierrosta, kun tuntui että siellä olisi ollut liikaa väljää.

    Mielessä onkin käynyt pyöräkulmien säätö ja itse säätö on periaate tasolla jo selvä. Vapautetaan raidetangossa oleva säätöholkin lukitusmutterit ja pyöritetään holkkia jolloin raidetangon pituus muuttuu. Käytännössä sitten tuo holkki tietysti on aivan ruosteessa/jumissa joten säätö ei ehkä mene ihan noin helposti. Lähinnä nyt mietityttää kuitenkin kulmien mittaus, että kuinka varmistun jotta kulmat ovat edes sinnepäin?

    Jousitus täytyy käydä tarkistamassa kans, kun olen sätkää nostanut edestä 3cm ja takaa 6cm edellisen omistajan jäljiltä eikä se ihan vieläkään ole normaalissa ajokorkeudessaan. Olen kyllä koettanut tarkistaa, että sätkä pysyisi suorassa, mutta varmistetaan nyt vielä.

    #151888

    Syy ohjauksen “kampeamiseen” voi hyvinkin olla siinä kun tuota korkeutta muuttamaan on menty. Siinä pitää olla tarkkana, että jousitus “pysyy suorassa”, eli ei jää “killilleen” kulmittaisten pyörien varaan… Jossain määrin tätä pystyy tarkistamaan sitenkin että keskeltä keulaa/perää keinuttaa, niin kulkimen pitää heilahtaa pystysuunnassa just suoraan, ei yhtään kallistella..!

    Tämä “alustan kierous” tulee esille myös sillaikin että ohjauksen vetely muuttuu kaasun asennon mukaan. Eli siis vetää enemmän metsään kaasuttaessa, mutta vähemmän moottorilla jarruttaessa, tai päinvastoin, riippuen kumminpäin alusta on ristiin säädetty…

    Mahtoiko tuosta selvää saada..?

    Kovin tarkasti tuon säätää pystyisi käyttäen neljää puntaria, yhtä jokaisen pyörän alla. Sitten säätäisi varpoja siten että etupyörien ja takapyörien alla olevilla puntareilla olisi prosentuaalisesti samat heitot, tällä eliminoitaisiin se että laitteessa on kuitenkin hieman keskilinjasta poikkeava painopiste…

    Ja niin, tämä ehkä voi kuulostaa turhan teoreettiselta, mutta on ihan käytännössä koettua ja opittua asiaa..!

    #151889

    Lisäksi kannattais tarkistaa etupyörien haritus ja pysty kallistumat,, jos jompi kumpi tukivarsi
    on vääntynyt ja pyörän yläreuna on sisempänä kun alareuna ja toisen pyörän kallistus oikein,,
    on pyörät suoraan ajettaessa kallellaan samaan suuntaan jolloin puoltaa varmasti…
    💡

    Mauno Nurkkala.. Raahe - Piehinki - Ylitornio.
    Lapinjaos Hupimestari.. 🙂

    #151890

    Jarrut? Makaako jarru päällä, lämpiääkö?

    Hausjärvi / Hy-Ri

    #151891

    Tässähän on tullutkin paljon jo vaihtoehtoja ja minä kun luulin tämän olevan simppeli juttu. 🙂

    Jousitusta olen koettanut säätää siten, että pyöritän jousivartta nurkka tunkattuna ylös, sitten auto alas, keikuttelen autoa ja mittaan korkeuden ja jos ei ole vielä oikeassa kohtaa niin toistetaan kunnes on oikein. Tietysti tarkistus uudestaan kun säädetään toiselta puolen. Täytyy tehdä tuo keikutustesti ja katsoa pysyykö kuljin suorassa.

    Haritusta/aurausta ekassa viestissä meinasinkin, mutta en oikein keksinyt kuinka sen saa mitattua. Pystykallistumanhan saa tarkistettua vaikka vatupassilla tai luotilangalla olettaen että vanteen reuna on suora.

    Jarruja en ole tarkistanut laahaako, mutta autoa pystyy ainakin työntämään ihan kevyesti joten voisi olettaa ettei laahaa enkä menossa ole havainnut mitään suurempaa uupumista. Tuossa kun ei kannata mennä kokeilemaan lämpeneekö vanne ja olen polttanut sormeni jo ihan tarpeeksi monta kertaa kokeillessani suoraan levyä. Pitänee kokeilla satulasta tai jostain sieltä.

    Tuota heilutustestiä ei ole aiemmin pystynyt tekemään, kun kulkineesta puuttui puskurit, mutta nyt on puskurit taas paikallaan niin sen voi tehdä. Mitä tuosta keikutustestistä voi todeta? Se kummalle lähtee ensiksi kaatumaan vai juurikin se toinen? Joskus koettanut pähkiä miten nuo jousitusgeometriat menee, että jäykistyykö jousitus ja mistä syystä kun sitä laskee, mutta mennyt aivot aina solmuun. Jos/kun jousitus jäykistyy laskettaessa niin voisi olettaa että kaatuvan puolen olevan silloin korkeammalla?

    Nyt kun tarkemmin muistan niin kulkine itseasiassa saattoikin alkaa keikkunaan sivusuunnassa kun sitä keikutti keskeltä edestä! En vain silloin kiinnittänyt moiseen mitään huomiota.

    #151892

    Sinne löysemmän jousen puolelle se kiikkuu,, sen jopa aistii pelkästään käsin painellen siten että toinen käsi on toisessa päässä puskuria,,
    löysempi laita painuu herkemmin…
    💡

    Mauno Nurkkala.. Raahe - Piehinki - Ylitornio.
    Lapinjaos Hupimestari.. 🙂

    #151893

    Noniin. Nyt on sitten säädetty jousitusta hikipäässä.

    Nyt on edessä ja takana puolien korkeusero puolensentin sisällä. Takana puskurista keskellä hyssyttelemällä kori pysyy suorassa, mutta edessä alkaa edelleen heijaamaan puolelta toiselle. Harmi vain, että tuli tuo neuvo jo kun olin kerennyt lähteä. Täytyy käydä jossain vaiheessa vielä testaamassa ja säätämässä lisää.

    Mittailin renkaiden pystysuoruutta siitä vanteen ‘keskikehältä’ johon saa vatupassin helposti. Semmoisen havaitsin, että jos toinen rengas on suorassa niin toinen on aina yläpuolelta ulompana kuin alapuolelta. Tarkoittaako tämä sitä, että on (liikaa) haritusta?

    Semmoisenkin mielenkiintoisen asian huomasin, että kuskinpuolella kolmiopellin tiiviste natisee joustossa. En huomannut, että ottaako lokasuoja tukivarteen, mutta ainakaan ei pidä ääntä että ottais. Joskus se on ottanut, mutta silloin sen kyllä kuuli kun lokasuoja jäi kiinni tukivarren johonkin kohoumaan ja ulosjoustossa sitten paukahti irti. Tarkoitan sitä tukivarren päätä, joka on rungon puolella ja lähimpänä lokasuojaa. Yksin oli hieman hankala hyssyttää koria ja samalla koettaa tihrustaa sinne lokasuojan väliin, että hankaako se johonkin.

    #151894
    MoA

    Heips!

    Ton harituksen pystyt itse mittaamaan helposti kotitekoisella työkalulla. Tein aikoinaan vanhasta mikki-ständistä sellaisen, eli siinä on kaksi putkea, jotka menevät sisäkkäin.

    Laitat putken ensin putken takaosaan etupyörän vanteisiin ja sen pitää tietenkin olla suorassa. Mittaat/merkitset putkeen sen mitan ja otat sen jälkeen etuosasta vanteita (korkeus pitää olla sama, kuin äskeisessä mittauksessa) ja otat/merkitset mitan ylös.

    Etupäästä pitäisi olla noin 2 mm pidempi mitta…

    Näin alkuunsa…

    Vain köyhillä on kiire.

    #151895

    Sen lokasuojan / tukivarren kontakti mahdollisuuden näkee kun katsoo sinne pyörän ollessa käännettynä
    siten että renkaan takaosa on ulkona,, silloin kädellä koitellen / näkee onko suoja jotenkin kontaktissa tukivarteen..
    Onhan sitten yksi mahdollisuus että runko on sen verran jo vaurioitunut että edestä painellen se notkuu ja seurauksena
    etupellit liikku natisten… Mutta tutkimatta asiaa ei vielä kannata olla huolissaan moisesta…

    Etupyörien pysty kallistuma mitataan silloin kun pyörät ovat ehdottoman suorassa,, jolloin kummankin pyörän alaosa on
    sisempänä kuin yläosa eli yläosa on hiukan ulompana kuin ala osa….
    💡

    Mauno Nurkkala.. Raahe - Piehinki - Ylitornio.
    Lapinjaos Hupimestari.. 🙂

    #151896

    Tuo sätkä on kerran elämänsä aikana kolaroitu vasempaan etukulmaan. En tiedä yhtään kuinka paha mälli on ollut, mutta lokasuoja on ainakin uusittu/korjattu ja ilmeisesti koriinkin on tullut jotain, kun kuskin ovessa ja siinä oven edessä olevassa pellissä on pakkelia jonkin verran. Voi siis olla tuon peruja tuo natina. Ehkä siitä syystä se hieman oikealle kampeaakin. Ilmeisesti kolari on tullut jonkun muun toimesta, kun puskurin kiinnityspisteet vaikutti sopivan puskuriin hyvin, kun ruuvailin puskurin paikalleen. En tietysti huomannut katsoa nälyykö rungossa mitään korjausjäljiä.

    Sitten onkin seuraava kysymys se, että kuinka todetaan/mitataan, että renkaat ovat ehdottoman suorassa? Siitähän tämä koko homma lähti, kun oli tarkoitus tarkistaa auraus-/harituskulma, mutta ei ole välineitä saati oikein taitoakaan. Jonkun langan venyttää auton rinnalle ja käyttää takavannetta suoruuden mittana?

    #151897

    Kovin tarkasti tuon säätää pystyisi käyttäen neljää puntaria, yhtä jokaisen pyörän alla. Sitten säätäisi varpoja siten että etupyörien ja takapyörien alla olevilla puntareilla olisi prosentuaalisesti samat heitot, tällä eliminoitaisiin se että laitteessa on kuitenkin hieman keskilinjasta poikkeava painopiste…

    Tätä oikea-vasen-tasapainoa voi säätää myös niin, että tunkkaa auton toisen pään ylös tarkasti akseliputkien välistä ja sitten mittaa maavarat alas jääneistä nurkista. Mittaus kertoo, onko jousitus tasapainossa vai pitääkö toista nurkkaa nostaa tai laskea.

    Erikoistyökaluksi kannattaa sahata tarkalleen rungon leveyden pituinen lankku. Sen puoleenväliin tehdään tussilla tai maalilla merkki. Merkin avulla on helppo laittaa hallitunkki tarkasti keskelle.

    #151898

    edessä alkaa edelleen heijaamaan puolelta toiselle

    Tämä voi johtua myös siitä, että iskunvaimennus ei ole yhtä jäykkä oikealla ja vasemmalla.

    Minulla vanhuksessa oli kerran tällainen vika. Voimakkaassa keikutuksessa keula heijasi sivusuunnassa.

    Kitkavaimentimien säädön yms askartelun ja tutkimisen jälkeen syyksi paljastui, että toiselta puolelta puuttui tulppalevy vetoakselin yläpäästä. Vetoakseli siis toimi “kaasuiskunvaimentimena” sillä puolella missä tulppa oli tallella. Toiselta puolelta tulppa puuttui, joten alasjoustossa vetoakselin yläpään sisälle ei päässyt muodostumaan painetta ja siksi jousitus oli sillä puolella löysempi.

    #151899

    @amikutoseeni wrote:

    edessä alkaa edelleen heijaamaan puolelta toiselle

    Tämä voi johtua myös siitä, että iskunvaimennus ei ole yhtä jäykkä oikealla ja vasemmalla.

    Minulla vanhuksessa oli kerran tällainen vika. Voimakkaassa keikutuksessa keula heijasi sivusuunnassa.

    Kitkavaimentimien säädön yms askartelun ja tutkimisen jälkeen syyksi paljastui, että toiselta puolelta puuttui tulppalevy vetoakselin yläpäästä. Vetoakseli siis toimi “kaasuiskunvaimentimena” sillä puolella missä tulppa oli tallella. Toiselta puolelta tulppa puuttui, joten alasjoustossa vetoakselin yläpään sisälle ei päässyt muodostumaan painetta ja siksi jousitus oli sillä puolella löysempi.

    Tosiaankin. Tuo kun on nelosen rungolla/korilla niin siinä on massa- ja kitkavaimentimet edessä ja putket vain takana. En ole tutustunut tarkemmin tuohon vaimennukseen, mutta eiköhän se(kin) tule jossain vaiheessa ajankohtaiseksi.

    #151900

    No jos ei muuten tiedä milloin pyörät on suorassa niin voi kiertää narun kulkimen ympäri renkaiden keskikohdan korkeudelta…
    Itse katson saman asian siitä että käännän ratin tarkasti siihen kohtaan missä kuljin on kulkenut suoraan tiellä ajettaessa…
    💡

    Mauno Nurkkala.. Raahe - Piehinki - Ylitornio.
    Lapinjaos Hupimestari.. 🙂

    #151901

    Kyllä minustakin narulla mittaus on helpoin ja halvoin konsti. Jos sulla on joku kaveri pyydä narun toiseen päähän ja mitta kuve kerrallaan. Minulla oli kuskin takapyörässä miltei neljä milliä aurausta, siksi kului ulkoreuna ja urisi niin pirusti. Hitsasin vanhaan vanteeseen aitatolpan ja väänsin sen suoraksi. Urina ainakin loppui ja naru osui nyt kumpaakin reunaan tasasesti. Tein sen tossa pari tuntia sitten joten en osaa sanoa loppuiko kuluminen, mutta luulen niin.

Esillä 15 viestiä, 1 - 15 (kaikkiaan 21)
  • Sinun täytyy olla kirjautunut vastataksesi tähän aiheeseen.