Tubeless-renkaan asennus kotikonstein

Yksi vanha niksi ajalta jolloin sisä renkaattomat tulivat markkinoille oli sellainen
että pyyhittiin neste saippuaa renkaan reunoihin kun rengas oli jo vanteella
sitten laitettiin jokin vahva naru renkaan kulutuspinnan keskelle ympäri rengasta
ja kierrettiin kapulalla narua jolloin renkaan reunat kohosi vanteen reunoihin
tiivistyen niihin, ilmat sisään ja homma on valmis, helpottaa jos on kompressori,
sillä painaa ilmat ensin kun on poistanut venttiilistä sisäosan, menee ilma
huomattavasti nopsemmin, kun rengas on sitten vanteella laittaa venttiilin
sisäosat paikoilleen ja ilmat niin homma on valmis.
Joissakin uusissa renkaissa on tehdas laittanut renkaan reunaan niin sanotun
venttiili merkin (maali täplä) renkaan keveimpään kohtaan, tämä merkki tulisi
sijoittaa tarkasti venttiilin kohdalle niin voi olla että rengasta ei tarvitse edes
tasapainottaa ja jos tarvitsee niin painojen määrä ainakin vähenee… 💡

Nuo jutut olen Wikiin tallentanut osioon Niksit… 💡
➡ https://www.2cv.fi/wiki/index.php?title=Luokka:Niksit” onclick=”window.open(this.href);return false;

Kuormaliina renkaan ympärille ja ilman venttilisielua ilmaa renkaaseen puhallussuutimella. Siitä tulee ilmaa nopeammin kuin varsinaisesta renkaantäyttösuuttimesta.

@Isoo-Jukka wrote:

Olen joskus asentanut käytetyn Tubeless-misukan vain käyttämällä reippaasti paineilmaa ja rengasta sopivasti painelemalla vennetta vasten saanut saumat tiivistymään. Kuitenkin uusien pinossa säilytettyjen Misukkojen olemus oli niin jäykkä ja soukka, että ilma vain karkaili isoista rakosista vanteen ja renkaan väliltä.

Homma hoitui kuitenkin “helposti” seuraavasti: Käytin ensin paikoillaan sisäkumia, jolla pakotin renkaan tubess-uran yli. Sitten ilmat ulos, poljin renkaan sisäsyrjän alas ja sain kaivettua sisärenkaan pois. Tubeless-venttiili paikalleen rautalangalla vetämällä. Edelleen ilma karkaili, mutta asettamalla toisen vanteettoman renkaan alapuolelle korokkeeksi, pystyin omaa riuumiinpainoani käyttämällä painamaan vannetta alas, jolloin viimeinenkin rakonen tiivistyi ja paineilma pysyi sisällä.

Kertokaa nyt sitten kuinka tuon olisi voinut tehdä helpommallakin. Mainittakoon, että oli sunnuntai ja rengasliikket kiinni. Vanteetkin olivat tuliterät, joten uskon ja toivon, että tasapainoitus ei ole tarpeen.

Millaisia kokemuksia teillä on muuten uusien nyky-125-misukoiden kestosta. Legendoja on, mutta kuulisin mielelläni “mitattuja” kokemuksianne. Viimeisin uusi sarjani kului ihan tasaisesti loppuun noin 30.000 km:ssä, mikä oli pettymys. Näitä viimeisimpiä en raaski ihan jokapäiväisessä käytössä pitää.

Kyllä itse ainakin käyttäsin tasapainotuksessa, vaikka vanteet ovat uudet niin kumeista tulee heittoa aina. Tosin sätkän rengas on niin pieni, että todennäkösesti aika vähän. Eivätkä uudet vanteetkaan ole aina suoria!

Tämä lienee se venäläinen tapa?
http://www.youtube.com/watch?v=RwipxqtU35w” onclick=”window.open(this.href);return false;

@Masa wrote:

Tämä lienee se venäläinen tapa?
http://www.youtube.com/watch?v=RwipxqtU35w” onclick=”window.open(this.href);return false;

Islannissa harrastavat innokkaasti jäätikköajelua erittäin matalilla rengaspaineilla tuollaisilla ylileveillä renkailla. Välillä sitten käy juuri noin että nuljahtaa rengas paikoiltaan. Käyttävät pika-asennukseen butaania, mutta kuulemma starttispray toimii myös hyvin.
Olen sätkään asentanut renkaat itse ihan rengasraudalla. Kannattaa leikata fillarin sisäkumista pätkä raudan/rautojen päälle, niin ei turmele vanteen maalipintaa. Ainakin misukka ja mabor on sen verran pehmeitä että onnistuu. Sätkän ajonopeuksilla ei ilman tasapainotusta ole ravistanut, tai sittten on ollut vain hyvä tuuri.

Väittäisin että useastakin rengasliikkeestä löytyy tasapainotuskoneeseen sellainen säädettävä sovite jolla saa tasapainotettua keskireiättömän vanteen, jopa sätkän. Tosin sen asennus koneeseen vaatii pientä säätöä niin eivät halua yleensä sitä tehdä, joten eivät sitten tarjoakaan sellaista palvelua.