- Tämä aihe on tyhjä.
-
Artikkelit
-
Kansanedustaja Petri Salo on tänään 230610 jättämässä eduskunnalle (Niinistölle) kirjallisen kysymyksen harrasteajoneuvoluokan perustamisesta. Olen Petrin kanssa asiaa yhteistyössä “valmistellut” jonkin aikaa antamalla mm. perustietoa harrasteajoneuvoihin liittyvästä problematiikasta.
Vastaus kuulemma pitäisi tulla ministeriöstä n. 3 viikon sisällä. Eihän tämä ole vielä kuin yksi avaus asiassa muitten joukossa, mutta toivossa on hyvä elää. .
Toivomus onkin, että tietoa tästä jaettaisiin eri ilmansuuntiin mahdollisimman tehokkaasti julkisuuden ja sitä kautta paineiden lisäämiseksi eduskunnalle. Levittäkää tätä siis kaikkiin mahdollisiin foorumeihin ja muille harrastajille
Vaalien käheisyydenkin voisi kuvitella lisäävän myötämielistä suhtautumista asialle ja ehkä tuo yleinen taloudellinen tilannekin pikkuhiljaa osoittaa elpymisen merkkejä antaen budjettiin hieman liikkumavaraa
Itse en ole millään tavalla politiikassa toimiva henkilö enkä sitoutunut mihinkään puoluekantaan; tämä kiinnostaa minua pelkästään asiana, jolle pitäisi tehdä jotain.
Kirjallisen kysymyksen sisältö:
KIRJALLINEN KYSYMYS
Harrasteajoneuvoluokan perustaminen ajoneuvorekisteriin
Eduskunnan puhemiehelleNykyinen museoajoneuvoluokka on syrjivä. Luokkaan rekisteröidyille ajoneuvoille tarjotaan tuntuvia etuja kuten harvennettu katsastusväli, vapautus käyttöverosta ja halpa vakuutus. Edut ovat kuitenkin mahdollisia vain niille autoharrastajille, jotka nimenomaan harrastavat ajoneuvon entisöintiä tarkalleen alkuperäiseen asuun. Kaikenlainen muu rakentelu ja jopa ajoneuvon käyttöhistoria voi estää ajoneuvon pääsyn ko. luokkaan, vaikka kulkuneuvolla olisi ikää hyvinkin paljon. Erikoista kyllä, kilpa-autot on muutettunakin mahdollista museokatsastaa, vaikka siinä on kysymys nimenomaan pienen porukan erityisharrastuksesta.
Museoajoneuvoluokka on kummajainen myös yleisen museotoiminnan piirissä, jossa pääpaino on esineistön konservoinnilla niin, että kohde pyritään säilyttämään kulumineen kertomaan jälkipolville sen historiasta ja eri käyttötavoista. Monia ajoneuvoja on muuteltu Suomessa oman persoonan korostamiseksi, lain kiertämiseksi (mm. korotetut pakettiautot, piilofarmarit) sekä vaikkapa harrastusten tai elämäntavan mukaan (hippi-kulttuuri, matkailu, off-road).
Tämä autoihin liittyvä erittäin mielenkiintoinen kulttuurihistoria on osittain katoamassa. Sen sijaan jälkipolville jää ihmeteltäväksi esim. ulkomailta 2000-luvulla tuotuja entisöityjä loisto- ja urheiluautoja, joita mahdollisesti ei milloinkaan ole edes myyty Suomessa., mutta suomalaisen museorekisterin vaatimukset ne täyttävät.
Nykyinen uudistettu käyttömaksusysteemi on tuonut uusia ongelmia nimenomaan autoharrastajille. Käyttömaksu vanhemmissa autoissa määräytyy aina painon mukaan, jolloin tietyille harrastajille tämä on merkinnyt käyttömaksun jopa viisinkertaistumista, kun taas kevyiden autojen kohdalla maksu on yllättäen jopa hieman alentunut. Vuotuisen käyttömaksun haitari vanhoille autoille on nykyisin 75-485 euroa. Käyttäjän kannalta nämä vanhat autot ovat yleensä kuitenkin samalla tavalla nimenomaan harrastuksen kohteita, ei jokapäiväisessä käytössä olevia kulkuneuvoja. Liikennekäytöstä poiston mahdollisuus helpottaa kustannuksia, mutta estää puolestaan harrasteajoneuvon käytön ja harrastuksesta nauttimisen tehokkaasti.
Tasapuolinen ratkaisu tähän olisikin uuden harrasteajoneuvoluokan perustaminen ajoneuvorekisteriin museoluokan lisäksi. Se voisi olla samantapainen kuin museoajoneuvoluokka, mutta hieman kevyimmin eduin. EU-alueella Suomi lienee harvoja maita, jossa yleistä harrasteajoneuvoluokkaa ei ole. Muissa maissa yleinen ikäraja luokkaan pääsylle on 25-30 vuotta.
Esimerkiksi naapurimaa Ruotsissa harrasteajoneuvot on vapautettu käyttömaksusta ja niillä on edullisempi vakuutus. Rajoituksena siellä on kielletty työmatkat tai ammattiin liittyvä ajo ko. luokan autolla. Toimiva Ruotsin malli olisi pääpiirteissään kopioitavissa Suomeen. Veronkierron mahdollisuuden minimoimiseksi edellytettäisiin luokkaan pyrkivän ajoneuvon omistajalta jäsenyyttä jossain rekisteröidyssä harrasteajoneuvoyhdistyksessä ja lausunnon hankkimista ko. taholta siitä, että kyseessä on nimenomaan harrasteajoneuvo. Edellytettäisiin siis jonkinlaista kulkuneuvon tarkastusta esimerkiksi valokuvien perusteella. Katsastusvelvollisuus voisi olla luokan ajoneuvoille vaikkapa joka toinen vuosi ja vuotuiset käyttöpäivät rajattu esimerkiksi 30-90 vrk sekä kohtuullistettu vakuutusmaksu.
Edellä olevan perusteella ja eduskunnan työjärjestyksen 27 §:ään viitaten esitän asianomaisen ministerin vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
Mihin pikaisiin toimiin hallitus aikoo ryhtyä uuden yleisen harrasteajoneuvoluokan perustamiseksi ajoneuvorekisteriin?
Helsingissä 23 päivänä kesäkuuta 2010
Petri Salo /kok
@Isoo-Jukka wrote:
Vaalien käheisyydenkin voisi kuvitella lisäävän myötämielistä suhtautumista asialle
Toivottavasti asia etenee, mutta vaalien lähestyessä yleensä jokaiselle kohderyhmälle luvataan monenlaista kivaa. Tuppaavat usein vaan unohtumaan vaalien jälkeen… 🙂 samoin kuin sinä,
en minäkään ole poliittisesti sitoutunut enkä puuhamies siellä, joten tämä ei ole poliittinen kannanotto mihinkään suuntaan.
Olen kuitenkin niin optimistinen asian suhteen,
että aion vähän juhlistaa tätä juhannuksena saunan ja vaikkapa hyvän juoman avulla 😀Jos asia pääsisi myötätuuleen enemmistöhallituksen sisällä, voisi lopputuloskin olla toivottu. Aiemmin avauksia tästä asiasta on käsittääkseni ollut opposition suunnasta, mutta se on aina köppäisempi lähtökohta.
Linkittäkää tätä tietoa eteenpäin, jotta saadaan lumipalloefekti aikaan.
Jos luokan ehtona on tuo mainittu työmatka-ajojen kielto niin jää ainakin minun sätkä tuon luokan ulkopuolelle. Itse käyn töissä aika useinkin sätkällä.
Jollain kriteerillä tämä tietysti pitää valtiovallalle “myydä”, jos luopuisivat esim. käyttäverosta tai antasivat muita etuja. Työajo ei kuullosta harrastamiselta. Vanhan auton saisi edelleen tietysti pitää myös normaalissa rekisterissä.
No, tuo nyt on vain sen Ruotsin mallin mukainen apinointi. Museoautolla sen sijaan saa mennä töihin 30 päivänä vuodessa 😉
Belgiassa on harrasteautoilta kielletty ajo öiseen aikaan ja Ranskassa saa ajaa vain lähialueellaan ilman erikoislupaa. Jos on tietoa muiden maiden käytännöistä, otan mielellään tietoa vastaan.
“on kielletty työmatkat “
Kun aikani on rajallinen, niin harrastan työmatkoilla. Eli, ajelen amilla töihin. Ko. aika on minun vapaa-aikaani, siihen ei pidä mennä kajoamaan ja rajoitteita asettamaan.
Jos tuo taas tarkoittaa firmalta laskutettavia kilometrejä, niin se on sitten eri asia. Pitäisi kirjoittaa siten, ettei tule väärin ymmärryksiä.
Ajatellaanpa realistisesti. Jos on Sätkä rekisterissä, ja haluaa sillä satunnaisesti ajella ja sille “asetetaan rajoite” ettei työmatka-ajoa saisi ajaa, niin sitten sillä ei sitä ajeta. Mutta tämä siis vain siinä tapauksessa että:
-esitetty lakialoite menee läpi ko. rajoitteineen
-oma kuljin täyttää ko. esityksen pykälät
-liittää kulkimensa kyseiseen rekisteriinMuutenhan kaikki pysyy ennallaan ja sillä kulkimellaan saa ajella töihin, ja sieltä takaisinkin työaikansa päätyttyä, jokaisena työpaivänä ilman sen kummempia rajoitteita… Liekö tässä sitten säikähdetty turhaan että tämä tulisi jotenkin automaattisesti rajoittamaan kaikkia, siitä ei kyse olisi vaan kuten museorekisteröinnissäkin, vapaaehtoisuudesta..?
Hienoa että tällaisia puuhataan, mutta mikään ei tule ikinä mitenkään läpi menemään jos ollaan valmiiksi vastahankaan toteamassa että “ei tämä mulle sovi, ei onnistu”, “rajoittaa mun elämää, en kannata tätä” jne…
Tässähän ollaan siis tarjoamassa lisävaihtoehtoa tavallisen rekisteröinnin ja museorekisteröinnin “väliin”… Tai sitten olen aivan hakoteillä tämän asian kanssa..?
Jep, sätkän kanssa ei ole niin väliä, millä tavoin sen rekisteröi. Ainakaan toistaiseksi. Vakuutus ja käyttömaksut ovat senverran matalia.
Pointtini on oikeastaan se, että miten tuo työmatka Ruotsissa, mallimaassa, määritellään? Puhutaanko laskutettavasta ajosta vai vain yleensä palkan ansaintapaikalle hakeutumisesta?
Jostain ruotsinkielisestä aviisista luin, että on mahdollista vaikka käydä työkavereilleen näyttämässä silloin tällöin harrasteajoneuvooan, jos haluaa. Ei siellä sentään mitään varjostajia ole, mutta varmaan pidemmän päälle toimisi tuo iki-ihana “naapurikateus” toimintamalli.
Homma menisi niinkuin museoautojen 30 vrk ajo-oikeus, omantunnon mukaan ja järjen käyttökin on sallittua unohtamatta, että laki on niinkuin se kirjoitetaan.
Tuolla hieman alempana vastaus molemmilla kotimaisilla:
Tässä ministeri Vehviläisen vastaus kysymykseemme, ei varmasti täysin tyydytä. Laitatko eteenpäin?Kesänjatkoa
Petri Salo
Harrasteajoneuvoluokan perustaminen ajoneuvorekisteriin
Eduskunnan puhemiehelleNykyinen museoajoneuvoluokka on syrjivä. Luokkaan rekisteröidyille ajoneuvoille tarjotaan tuntuvia etuja, kuten harvennettu katsastusväli, vapautus käyttöverosta ja halpa vakuutus. Edut ovat kuitenkin mahdollisia vain niille autoharrastajille, jotka nimenomaan harrastavat ajoneuvon entisöintiä tarkalleen alkuperäiseen asuun. Kaikenlainen muu rakentelu ja jopa ajoneuvon käyttöhistoria voivat estää ajoneuvon pääsyn ko. luokkaan, vaikka kulkuneuvolla olisi ikää hyvinkin paljon. Erikoista kyllä, kilpa-autot on muutettuinakin mahdollista museokatsastaa, vaikka siinä on kysymys nimenomaan pienen porukan erityisharrastuksesta.
Museoajoneuvoluokka on kummajainen myös yleisen museotoiminnan piirissä, jossa pääpaino on esineistön konservoinnilla niin, että kohde pyritään säilyttämään kulumineen kertomaan jälkipolville sen historiasta ja eri käyttötavoista. Monia ajoneuvoja on muuteltu Suomessa oman persoonan korostamiseksi, lain kiertämiseksi (mm. korotetut pakettiautot, piilofarmarit) sekä vaikkapa harrastusten tai elämäntavan mukaan (hippi-kulttuuri, matkailu, off-road).
Tämä autoihin liittyvä erittäin mielenkiintoinen kulttuurihistoria on osittain katoamassa. Sen sijaan jälkipolville jää ihmeteltäväksi esim. ulkomailta 2000-luvulla tuotuja entisöityjä loisto- ja urheiluautoja, joita mahdollisesti ei milloinkaan ole edes myyty Suomessa, mutta suomalaisen museorekisterin vaatimukset ne täyttävät.
Nykyinen uudistettu käyttömaksusysteemi on tuonut uusia ongelmia nimenomaan autoharrastajille. Käyttömaksu vanhemmissa autoissa määräytyy aina painon mukaan, jolloin tietyille harrastajille tämä on merkinnyt käyttömaksun jopa viisinkertaistumista, kun taas kevyiden autojen kohdalla maksu on yllättäen jopa hieman alentunut. Vuotuisen käyttömaksun haitari vanhoille autoille on nykyisin 75-485 euroa. Käyttäjän kannalta nämä vanhat autot ovat yleensä kuitenkin samalla tavalla nimenomaan harrastuksen kohteita, eivät jokapäiväisessä käytössä olevia kulkuneuvoja. Liikennekäytöstä poiston mahdollisuus helpottaa kustannuksia, mutta estää puolestaan harrasteajoneuvon käytön ja harrastuksesta nauttimisen tehokkaasti.
Tasapuolinen ratkaisu tähän olisikin uuden harrasteajoneuvoluokan perustaminen ajoneuvorekisteriin museoluokan lisäksi. Se voisi olla samantapainen kuin museoajoneuvoluokka, mutta hieman kevyimmin eduin. EU-alueella Suomi lienee harvoja maita, joissa yleistä harrasteajoneuvoluokkaa ei ole. Muissa maissa yleinen ikäraja luokkaan pääsylle on 25-30 vuotta.
Esimerkiksi naapurimaassamme Ruotsissa harrasteajoneuvot on vapautettu käyttömaksusta ja niillä on edullisempi vakuutus. Rajoituksena siellä on kielletty työmatkat tai ammattiin liittyvä ajo ko. luokan autolla. Toimiva Ruotsin malli olisi pääpiirteissään kopioitavissa Suomeen. Veronkierron mahdollisuuden minimoimiseksi edellytettäisiin luokkaan pyrkivän ajoneuvon omistajalta jäsenyyttä jossain rekisteröidyssä harrasteajoneuvoyhdistyksessä ja lausunnon hankkimista ko. taholta siitä, että kyseessä on nimenomaan harrasteajoneuvo. Edellytettäisiin siis jonkinlaista kulkuneuvon tarkastusta esimerkiksi valokuvien perusteella. Katsastusvelvollisuus voisi olla luokan ajoneuvoille vaikkapa joka toinen vuosi, vuotuiset käyttöpäivät rajattu esimerkiksi 30-90 vuorokauteen sekä vakuutusmaksu kohtuullistettu.
Edellä olevan perusteella ja eduskunnan työjärjestyksen 27 §:ään viitaten esitän asianomaisen ministerin vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
Mihin pikaisiin toimiin hallitus aikoo ryhtyä uuden yleisen harrasteajoneuvoluokan perustamiseksi ajoneuvorekisteriin?
Helsingissä 23 päivänä kesäkuuta 2010Petri Salo /kok
Eduskunnan puhemiehelle
Eduskunnan työjärjestyksen 27 §:ssä mainitussa tarkoituksessa Te, Herra puhemies, olette toimittanut asianomaisen ministerin vastattavaksi kansanedustaja Petri Salon /kok näin kuuluvan kirjallisen kysymyksen KK 573/2010 vp:
Mihin pikaisiin toimiin hallitus aikoo ryhtyä uuden yleisen harrasteajoneuvoluokan perustamiseksi ajoneuvorekisteriin?
Vastauksena kysymykseen esitän seuraavaa:
Ajoneuvoliikennerekisteristä annetun lain mukaan rekisteriä pidetään liikenneturvallisuuden parantamiseksi, tieliikenteen aiheuttamien ympäristöhaittojen vähentämiseksi sekä tieliikenteen verotustehtävien ja autokiinnityksen hoitamiseksi. Rekisteriä hyödynnetään myös muun muassa ajoneuvojen vakuutustoiminnassa. Rekisterissä on tiedot mm. ajoneuvojen ajoneuvoluokasta ja mahdollisesta ajoneuvoryhmästä.
Harrasteajoneuvojen erottaminen muista ajoneuvoista rekisterissä ei edellyttäisi rekisteriteknisesti suuria muutoksia. Sitä vastoin harrasteajoneuvojen erottaminen muista vanhemmista ajoneuvoista teknisesti olisi kuitenkin käytännössä mahdotonta. Lähes kaikki yli 30 vuotta vanhat henkilöautot ovat jollain tavalla harrasteajoneuvoja, oli ne sitten entisöity alkuperäiseen kuntoonsa tai muunneltu oman mieltymyksen mukaiseksi tai sen aikaiseen verotuskohteluun sopivaksi. Kyse on enemmänkin ajoneuvon käytöstä eikä niinkään ajoneuvon teknisistä ominaisuuksista.
Tehokkain ratkaisu harrasteajoneuvojen vero- ja vakuutuskohtelun helpottamiseksi on kuitenkin hyödyntää olemassa olevaa järjestelmää. Ajoneuvoille säädettyä ajoneuvoveroa kannetaan ajoneuvoverolain mukaan päiväkohtaisesti, joten se soveltuu hyvin harrasteajoneuvojen kaltaisille ajoneuvoille, joita ei käytetä säännöllisesti liikenteessä. Liikennekäytöstäpoiston ja liikennekäyttöönoton voi tehdä nykyään internetin välityksellä varsin joustavasti.
Vakuutusyhtiöt myöntävät ajoneuvojen vakuutukset kaupallisin perustein. Harrasteajoneuvoille on tarjolla erityisiä vapaaehtoisia vakuutuksia, joissa on huomioitu ajoneuvon lyhyempi vuotuinen liikennekäyttö.
Suomessa on museoajoneuvoille säädetty katsastusdirektiivin mukaisesti poikkeukselliset katsastuksien toistumistiheydet museoautojen vähäisen vuotuisen käytön vuoksi. Muille ajoneuvoryhmille poikkeuksia ei pidetä perusteltuina liikenneturvallisuus- ja ympäristösyistä. Harrasteajoneuvojen liikenneturvallisuuden varmistamiseksi vuosittainen määräaikaiskatsastus on erityisen tärkeää ajoneuvojen keskimääräistä korkeamman iän vuoksi.
Ministeriö katsoo, että ajoneuvoliikennerekisteri täyttää laissa asetetut tavoitteet, eikä ministeriö pidä tarpeellisena lisätä rekisteriin erillistä harrasteajoneuvojen luokkaa.
Helsingissä 9 päivänä heinäkuuta 2010
Liikenneministeri Anu Vehviläinen
Till riksdagens talman
I det syfte som anges i 27 § i riksdagens arbetsordning har Ni, Herr talman, till den minister som saken gäller översänt följande skriftliga spörsmål SS 573/2010 rd undertecknat av riksdagsman Petri Salo /saml:Vilka snabba åtgärder har regeringen för avsikt att vidta för att inrätta en ny allmän kategori för hobbyfordon i fordonsregistret?
Som svar på detta spörsmål anför jag följande:Enligt lagen om fordonstrafikregistret förs registret i syfte att förbättra trafiksäkerheten, minska den olägenhet för miljön som vägtrafiken orsakar och sköta beskattningsuppgifter och bilinteckningar inom vägtrafiken. Registret utnyttjas också för bland annat försäkring av fordon. Där finns uppgifter om till exempel fordonskategori och eventuell fordonsgrupp.
Tekniskt sett krävs det inga stora omställningar i registret för att skilja mellan hobbyfordon och andra fordon. Däremot vore det praktiskt taget omöjligt att tekniskt skilja mellan hobbyfordon och andra äldre fordon. Nästan alla personbilar som är över trettio år gamla är på ett eller annat sätt hobbybilar oberoende av om de har restaurerats och är i originalskick, har byggts om efter egen smak eller har anpassats efter den dåtida beskattningen. Det handlar snarare om hur fordonet används än om vilka tekniska egenskaper det har.
Det effektivaste sättet att mildra beskattningen och minska försäkringarna på hobbyfordon är emellertid att utnyttja det befintliga systemet. Enligt fordonsskattelagen tas fordonsskatt ut per dag och den lämpar sig därför väl för fordon av typen hobbyfordon eftersom de inte används regelbundet i trafiken. Numera kan man dessutom ställa av och på fordon mycket flexibelt över Internet.
Försäkringsbolagen beviljar fordonsförsäkringar på kommersiella villkor och det finns vissa frivilliga försäkringar för hobbyfordon där det beaktas att de inte är i trafik året om.
I Finland har vi i enlighet med direktivet om provning av motorfordon avvikande besiktningsintervaller för fordon som anses ha historiskt intresse, dvs. museifordon, eftersom de används kortare tider om året. För andra fordonsgrupper anses undantag inte vara motiverade av trafiksäkerhets- eller miljöskäl. För att säkerställa att hobbyfordon uppfyller trafiksäkerhetskraven är det extra viktigt att de genomgår årlig periodisk besiktning eftersom de är äldre än genomsnittsfordonen.
Ministeriet anser att fordonstrafikregistret uppfyller de lagstadgade målen och att det inte är nödvändigt att komplettera registret med en särskild kategori för hobbyfordon.
Helsingfors den 9 juli 2010
Trafikminister Anu Vehviläinen
@dieselflosse wrote:
Jep, sätkän kanssa ei ole niin väliä, millä tavoin sen rekisteröi. Ainakaan toistaiseksi. Vakuutus ja käyttömaksut ovat senverran matalia.
Samaa mieltä,ei yhden harrasteajopelin, varsinkaan 2 CV:n kohdalla ole mitään merkitystä, mutta jos noita harrasteautoja on pitkä rivi pihalla (niinkuin joillain
saattaa olla) 😀 niin kuluja olisi mukava pienentää.Ministeriö katsoo, että ajoneuvoliikennerekisteri täyttää laissa asetetut tavoitteet, eikä ministeriö pidä tarpeellisena lisätä rekisteriin erillistä harrasteajoneuvojen luokkaa.
Asia lienee loppuunkäsitelty eduskunnassa, ainakin toistaiseksi? Jep jep.
Tämä oli ministeriön vastaus. Eduskunnassahan keskustelu velloo vapaasti, jos on velloakseen ja lakialoitteet ovat edustajiemme akstiivisuudesta kiinni. Jos ei mitään yritä, ei myöskään mitään tapahdu.
2CV-harrastajan näkövinkkelistä tilanne on aikalailla OK, mutta itseäni hämmästyttää erilaisten autoharrastajien erilainen kohtelu; jopa Citroen-harrastuksen piirissä. Ääripäinä vaikka museokatsastettu rättäri (ei käyttömaksua ja muutkin kulut alhaisemmat) ja matkailukäyttöön muutettu pitkä diesel-HY (vero 450 eur vuosi + käyttövoimavero + muut kulut).
Itselläni on vain rättäreitä 🙂
YLE:n puolella on esiintynyt kiinnostusta ohjelman tekemiseen harrasteajoneuvokysymyksistä.
@Isoo-Jukka wrote:
YLE:n puolella on esiintynyt kiinnostusta ohjelman tekemiseen harrasteajoneuvokysymyksistä.
Tässä on sitten puuhaa Killan toimihenkilöille.
Kannattaisi ottaa selvää, ketkä ehkä tekevät sen ohjelman ja tarjota asiallista neuvonta-apua Killan puolelta,
yhteistyötä muiden harrasteajoneuvokerhojen kanssa etc.
- Sinun täytyy olla kirjautunut vastataksesi tähän aiheeseen.