- Tämä aihe on tyhjä.
-
Artikkelit
-
Muistelen lukeneeni Nyytisistä vuosia sitten ohjeet kuinka yksikurkkuisen kaasarin pääakseli ehostetaan. Olisiko jollakulla nämä ohjeet näkösällä, jossa tarkasti kerrotaan poraus- ja holkitustoimenpiteet taikka vinkkiä siitä tekeekö joku ko. korjauksia pajassaan? Esboossa olisi yksi yksikurkkuinen, joka tiukennusta kaipaisi kovasti.
Espoo-Ke-Su
[B] [color color=blue]Dyane -68, Dyane Super -73, 2cv6 -77, 2cv Super -71, 2cv6 AK XXXL -76 [/color][/B]Joskus tätä yritettiin nelkun kaasariin, huonolla menestyksellä.
Haasteena toimessa on saada akselin keskipiste tarkalleen entiselle paikalleen.
Pitäisi olla jonkinmoinen jigi, joka määräisi reijän paikan.Jos akselin paikka muuttuu, kaasuläppä ei tiivisty kurkkuun eikä tyhjäkäyntiä saa toimimaan.
Lisäksi akseli on yleensä kulunut ainakin jonkin verran.
Wanhuksissa erityisesti, niissä kun on messinkinen akseli ?Toivottavasti kysyjän ongelma on jo ratkennut, mutta kerron kuitenkin helpon tavan auttaa asiaa. Kyseinen kohta kuluu nopeasti, koska kuskin jalka pitää läpän akselin tukevasti paikoillaan tangon välityksellä, mutta moottorin pikku värähtely hieroo liukupinnat väljiksi.
Ja näin sen tein: Aluksi piirsin läppään ja akseliin kohdistusmerkit. Läpän ruuvit irti pikku viilaulsella auttaen. Akseli ulos ja ulos pitäisi tulla myös muoviset huulitiivisteet. Tiivisteet korvataan varaosaliikkeestä ostetuilla nollarenkailla. Nollarengas pitää olla niin paksu, että asennus onnistuu hiukan väkisin. Itse käytin apuna silikonivaseliinia. Ei haittaa, vaikka jäykältä tuntuukin, ajan kanssa notkistuu. Läppä paikoilleen ensin kohdistusmerkkeihin. Valoa vasten voi silmäillä, olisiko läpälle löydettävissä parempaa asentoa kulumien suuruudesta riippuen. Ruuvit syytä lukita, ettei kone hotki niitä. Käytin kierrelukitetta. Vivut ja kaasari paikoilleen, ja tyhjäkäynti/seosruuvia säätämään. Aluksi voi kaasun palautusjousta pitää normaalia kireämpänä.Kolme onnistunutta korjausta olen tehnyt, joista yhden messinkiakselin kulumia täytin kovajuotteella. Ideana nollarenkaan käytössä on, että tiivistys pelaa, mutta samalla syntyy laakerointi! Kestävyyskin ollut hyvä. Polttoaineen kestävä nollarengas tietysti pitää olla. Kukapa korjaa sen neljännen ❓
Olen myös käyttänyt samantapaista korjaustapaa joskus kiltaurani alkutaipaleella hyvällä menestyksellä (sattumaan ja onneen silloin enimmäkseenluottaen) Wanhuksen kaasarissa. Ainakin siihen tiivisteet on helppo uusia ja varaosta halpoja, kunhan ensin löytää passelin koon.
Kiitos, kun palautit tuon mieliin.
Oorengas virityksiä on tullut tehtyä itselle pari kolme,, vuosia jo käytössä kestäneet..
Vaatii hiukan voitelua joskus,, sumutin pullossa oleva vaseliini osoittautunut hyväksi näihin.. 💡Mauno Nurkkala.. Raahe - Piehinki - Ylitornio.
Lapinjaos Hupimestari.. 🙂Aikoinaan piti miettiä konstia tiiviyteen akselilla,, nimittäin kun piti saada tyhjäkäynti tasaisen varmaksi ja pienelle jotta sai keskipakokytkimen irroittaan.. 😉
Kutosen kaasareita kaksi laitettu myöhemmin hyvällä menestyksellä..
Ne alkuperäiset muovi tiivisteet kun kovettuvat ja kuluvat väljiksi..
Oorengas toimii samalla keskittäen ja torjuen myös värinää ja siten akselin kulumistakin.. 💡Mauno Nurkkala.. Raahe - Piehinki - Ylitornio.
Lapinjaos Hupimestari.. 🙂
- Sinun täytyy olla kirjautunut vastataksesi tähän aiheeseen.