kierrepakka etulokasuojan pulttia varten

Huonot kynnyskotelon kierreosat pystyy vetämään rälläkällä kynnyskotelon tasalle, poraamaan keskelle vanhaa pulttia pienen ohjurireiän, jatkaamaan siitä isommalla poralla ja sitten vaikka happonen M12 pultti kynnyskotelosta läpi. Sisäpuolelle muutamasta kohtaa knööli kantaan hitsaten ja johan pysyy.. Ja aukeaa.

Älkää hyvät ihmiset sotkeko noita ruostumattomia osia mustarautaisten korinosien sekaan. Se kun ei ole mitään ihmeainetta joka estää ruostumista vaan se on ainetta joka ei ruostu vaan tyrkkää happimokkulan vieruskaverille eli sille lokasuojalle tai vastaavalle. Jos ruostumattomia osia joudutaan kiinnittämään mustarautaiseen autoon pitää galvaaninen yhteys pyrkiä estämään eli käyttää muovisia aluslevyjä välissä.

Nämä RPekan ja Mikan lausunnot ovat totta, mutta käytännössä myös hieman epätotta. Mustanraudan ja rosterin/hapokkaan sähkökemiallinen keskenäinen kanssakäyminen on totta, mutta tilanteissa, joita kohtaamme sätkän kohdalla, ajoittain jopa epäoleellisen tärkeitä. Purin joitakin vuosia sitten Tiinan, jossa oli haponkestävät kynnyskotelot, ovien alareunat yms. yms. Pohjapellit olivat mustaa 0.7mm suoraa peltiä ja kaikki tukikehikot mustaa 20x20mm RHS palkkia. Kyseinen kuljin oli 16 vuotta putkeen ympärivuotisessa ajossa, pitkiä kausia taivasalla ulkosäilytyksessä ja lähestulkoon “tehtaasta” lähtien siinä asussaan, johon se oli rakennettu. Ts. mittavia maalaus/ruostesuojauskorjauksia kyseiseen kulkimeen ei sittemmin tehty. Tuo kuljin lahosi pahiten normaaleista Tiinan ongelmakohdista, eli etujalkatilan lattioista, takalokasuojista, takakontin pohjasta yms. ja mustaa peltiä tuntui säästyvän vähäisiä määriä hapokkaan läsnäolosta riippumatta. Eli lahoamisnopeus oli täysin vakio myös sellaisissa kohdissa, joista se oli yhteenhitsattu mustan pellin kanssa.

Oleellista on suolaveden vaikutus tähän sähkökemialliseen reaktioon. Kuivissa oloissa se hapokas ei sitä mustaa rautaa lähde syömällä syömään, mutta ollessaan paljaana (molemmat pinnat siis, hapokas/rosteri ja musta) sähkökemiallinen vaikutus on varmastikkin nopeampaa. Tässä tapauksessa kuitenkin kaikki pinnat olivat moneen kertaan huolella maalattuja ja öljymassaseoksella suojattuja. Suojakerroksen kestäessä ei siis tuota nopeaa hajoamista tapahdu.

Nyt herää sitten kysymys, että mitä hyötyä on hapokasliitoksista, jos ne pitää olla yhtälailla suojattuja kuin mustankin raudan kanssa pelatessa? No ainakin itse mielelläni käytän happosta sellaisissa kohteissa, joissa metallipinta joutuu jatkuvan kivisateen alle (pakoputkistot) ja myös sellaisissa paikoissa, joissa maalaus ei suojaa rakennetta “eläväisyydestä johtuen” (pultit). Eli tuossakin tiinassa ovet olisivat hävinneet iäisyyteen jo aikoja sitten Dyanen typerän ovirakenteen vuoksi, mutta happoset alareunat ottivat vastaan pikkukivet ja suolaveden sen verran tehokkaasti, ettei yläosaatkaan lahonneet alaosien hävitessä. (Ettei nyt taas haukuta Tiinaa aiheetta niin selitettäköön tuo rakenne: ovi jää kynnyskotelon/karmin yli sen verran näkyviin, että eturenkailta lentävät kivet rikkovat ovien alareunojen maalipinnan ja lahoaminen lähtee tuolta liikkeelle..Jos olisivat syvemmällä karmissa niin näin ei kävisi)

JOTEN jos kyse on ns. “kesäkamppeista” niin aivan hyvällä omatunnolla voi viljellä hapokkaita osia kulkimia koristamaan. 20v menee niin että heilahtaa, eikä tartte ruostumista murehtia. Talvikamppeissa sama homma, mutta rasvan ja maalin kanssa saa olla tarkempana 🙂

@MikaVeee wrote:

Ihanaa, ootan että joku jo vetää herneen nenäänsä ja soittaaa suutansa. Antakaa palaa ! Olen käsitellyt satoja autoja, kuulunut erilaisiin ja erimerkkisiin autokerhoihin, mutta missään muualla vittuilu ei ole ollut niin herkässä kuin täällä, rättäreiden seassa. En ymmärrä miksi, mutta näin asiat ovat. “kiltahenkeä”..ehkä se on sitä että kuka vitttuilee toisellle parhaiten ?

Häh, ny en ymmärrä? Kirjoitin ihan asiallisen vastineen teidän molempien happos/rosteri-keskusteluun. Sätkiä on rosteroitu suomessa jo ainakin 80-luvulta lähtien ja edelleen tuntuu olevan tiukassa käsitykset, ettei ko. muutokset kestä. Sitä ainoastaan halusin selventää. Kuumasinkitys on myöskin erittäin hyvä tapa, mutta kotipajaoloissa käsinkoskettelematon metodi prosessiluontoisuudesta johtuen.

Tuo A2 ja A4 osien välttäminen tai eristäminen autoilukäytössä on käytännössä turhaa.
Vene merellä on sitten oma lukunsa.