- Tämä aihe on tyhjä.
-
Artikkelit
-
Koska hitsaaminen liittyy aika kiinteästi rättäreihin 😉 niin ajattelin laittaa nämä kaksi linkkivinkkiä näkyville:
http://www.youtube.com/watch?v=AU8X4MxcGJ4&feature=youtu.be” onclick=”window.open(this.href);return false;
http://www.youtube.com/watch?v=MRIGks3gxG0&feature=youtu.be” onclick=”window.open(this.href);return false;
Harvoin tulee ajatelleeksi hitsatessa tuota prosessia sen tarkemmin, vaikka teoria on tunnettu pitkään. Itseasiassa mielenkiintoista on se, että kuinka kauan ihminen on jo hitsannut näkemättä sen tarkemmin tuota sulamistapahtumaa! Noin yksityiskohtainen tapahtumakuvaus edesauttaa suojakaasujen ja laitteistojen kehittymistä. Ts. jos tuossa MIG-hitsauksessa ei olisi suojakaasua käytössä lainkaan niin sulapallot räjähtäisivät epäsäännöllisesti jo matkalla pinnalle.
PS: FPS on lyhenne sanoista Frames Per Second, eli kuvaa per sekunti. Siispä videoiden kuvausnopeus on 5000 – 10 000 kuvaa sekunnissa!
Espoo-Ke-Su
[B] [color color=blue]Dyane -68, Dyane Super -73, 2cv6 -77, 2cv Super -71, 2cv6 AK XXXL -76 [/color][/B]Hmmm, näkemättä sulamis tapahtumaa… Kaasu hitsaus, happi asetyleeni, sulamisprosessi erittäin hyvin näkyvissä. No tämä ehkä saivartelua ja vanhanaikaista mutta, siinä todella näkee sulan ja miten voi vaikuttaa hitsausjälkeen.
Linkin kuvat hyvät ja valaisevat ja mielenkiintoiset, osaajahan vaikuttaa aina hitsausjälkeen. Mulle vaan pullot (kaasu) tutummat, mig-hitsauksen tunnen haasteena, kyllä silläkin räkii. Käyttämäni laite ei ole kovin kaksinen.
Hausjärvi / Hy-Ri
Uudet valokaarilaitteet pitävät sisällään jo niin hyvin automaattisäädetyn hitsaustapahtuman, että niillä tumpelompikin kykenee jo päälle päin hyvään jälkeen hyvin lyhyen harjoittelun jälkeen…Kehitys kehittyy. Haittapuolena tietysti se, että hitsarin ammattitaito on rajoittunutta, kun ei ole joutunut pelaamaan huonoilla vehkeillä.
Ja se miksi en mieltänyt sulan näkemistä hitsaukseen johtuu siitä, että olen kaasuhitsausta harrastanut muistaakseni kerran tai kaksi. TIGillä tottakai näkee sulan kulkeutumisen pisara kerrallaan pitkiä saumoja tehdessä, mutta jotenkin siihen nestemäisyyteen ja sähkömagneettisuuteen kiinnittää hitsatessa vähemmän huomiota kuin noissa videoissa 😆
Espoo-Ke-Su
[B] [color color=blue]Dyane -68, Dyane Super -73, 2cv6 -77, 2cv Super -71, 2cv6 AK XXXL -76 [/color][/B]Valtavia eroja on MIG-laitteissa, vaikken ihan uusimpia ole edes päässyt kokeilemaan. Joskus hankittiin tarjouksesta halpis Kempak ja sillä ei kyllä tehnyt autohommissa yhtään mitään. Itsellä on ollut käytössä pian 30-vuotias järkälemäinen Kemppi Super Kempomat, joka tekee valovirralla kelpo jälkeä jopa hieman ruostuneeseen 0,5 mm sätkän peltiin. Toisaalta 3-vaiheisen Kempin palotapahtuman äänestäkin kuulee jo, että metalli sulaa todella tasaaseen ja sauma on aivan eri luokkaa.
Nämä tällaisena maallikon ja itse itsensä koulineen hitsarinalun huomioina.
Nykyisillä valovirta-Kempeillä hitsaa jo vahvaakin tavaraa ongelmitta. Siis kotioloissa satunnaisesti…Teollisuus on tietysti ihan oma juttunsa.
Omaa kokemusta useammasta Kempistä, Esabista, Froniuksesta ja parista puikkokoneesta. Koulun Esabeilla ei tarvinnut edes kolvin etäisyydestä juuri välittää, kun automatiikka löi lisää lankaa ja tarkkaili “palamista”. En oikein koskaan välittänyt hitsata niin pitkälle automatisoidulla laitteella, kun “isoveli valvoi” jossain siellä mikropiirissä.
Sitten taas Froniuksen TIG oli sen verran retee peli, että sellaisen joskus vielä hankin…!
Espoo-Ke-Su
[B] [color color=blue]Dyane -68, Dyane Super -73, 2cv6 -77, 2cv Super -71, 2cv6 AK XXXL -76 [/color][/B]Niin perinteisen 3-vaihe voimavirtakoneen antama virta paljon “tasaisempaa” kuin yksivaiheisen valovirtakoneen.
Tosin “voimavirta” koneita on myös yksivaiheisella muuntajalla, jolloin eroa ei juuri ole. Paitsi tehoa on käytettävissä enemmän.Modernit koneet taitaa olla liki kaikki invertteriin perustuvia. Eli Virta tasasuunnataan muutetaan taas vaihtovirraksi suuremmalla taajuudella ja tasasuunataan taas. Lopputuloksena tasaista virtaa jota myös “sähköaivo” voi mielin määrin säädellä.
Halpiskoneiden heikoin lenkki tuntuu olevan rimpulainen langansyöttö. Erästä konetta tutkittiin, ja todettiin langansyöttömoottrin virran tulevan suoraan hitsausvirrasta. Eli langansyöttö nyki hitsausvirran tahtiin, eli kone teki lähinnä “puolukkasaumaa”
- Sinun täytyy olla kirjautunut vastataksesi tähän aiheeseen.