- Tämä aihe on tyhjä.
-
Artikkelit
-
Belgiasta kuuluu kummia:
http://www.vgs2cv.be/index.php/en/developments/155-652cc-kit-vgs-en” onclick=”window.open(this.href);return false;Eli VGS:n tyypit testaavat kehittämiään nikasil pinnoitettuja alumiinisylintereitä, kuutioita maagiset 652 ja pytyt sopivat suoraan kutosen lohkoon! Tämä paketti tulee siis myyntiin kunhan ovat testeissä havainneet luotettavaksi. Helpompi vaihtoehto kuin Visan kone ja luotettavampi kuin kutosen pyttyjen poraus reiluun ylikokoon. Tietysti tylsä vaihtoehto niille, jotka haluavat keksiä ja rakentaa kaiken alusta alkaen itse.
Konepuolen viritysosien saatavuus on aika hyvä, pakopuolen saa hoidettua Burtonin/Barbourin/Ecasin avustuksella, mutta bensapuolella ‘pulttaa kiinni’ -paketteja ei oikein ole tarjolla. Luulisi olevan kysyntää.
Tuossa laskin jotta ruiskuttaminen uusilla osilla maksais n.1100-1300€ Siihen lisäksi muutostyöt ja säätäminen. Rupee kiinnostus vähenee tuon hinnan myötä ilmeisesti ❓
@AK 5 wrote:
Tuossa laskin jotta ruiskuttaminen uusilla osilla maksais n.1100-1300€ Siihen lisäksi muutostyöt ja säätäminen. Rupee kiinnostus vähenee tuon hinnan myötä ilmeisesti ❓
Olisko tuon bensapuolen ratkaisun pakko olla muodikkaasti ruisku? Tietty onhan siinä varmasti etunsa ja kunnollisella kaasarillakin hinnan saanee nousemaan tonnin luokkaan.
Hinta on tietty suhteellista, mutta väittäisin että muiden harrastelaitteiden parissa tuota 1300 euroa moottorinohjauksesta ei välttämättä pidetä pahana. Sätkäpiireissä (ainakin täällä kotomaassa) tuntuu olevan tapana hoitaa kaikki mahdollisimman halvalla ja mielummin suositaan käytettyjä osia kuin uusia.Tuohon sylkky-puoleen liittyen, onko hajua saako mistään uusia 652cc 9.5:1 puristussuhteen mäntiä renkaineen?
Tuollaisen alu-sylinterisarjan voisin ostaa heti kun se tulee markkinoille 8)
Espoo-Ke-Su
[B] [color color=blue]Dyane -68, Dyane Super -73, 2cv6 -77, 2cv Super -71, 2cv6 AK XXXL -76 [/color][/B]http://www.burton2cvparts.com/piston-visa-652cc-with-pistonringset-7700-15-2-3-p-6433.html” onclick=”window.open(this.href);return false;
Burtonilla näyttäisi olevan myös 9.5 puristukset omaavia mäntiä renkaineen.@LPN wrote:
@AK 5 wrote:
Tuossa laskin jotta ruiskuttaminen uusilla osilla maksais n.1100-1300€ Siihen lisäksi muutostyöt ja säätäminen. Rupee kiinnostus vähenee tuon hinnan myötä ilmeisesti ❓
Olisko tuon bensapuolen ratkaisun pakko olla muodikkaasti ruisku? Tietty onhan siinä varmasti etunsa ja kunnollisella kaasarillakin hinnan saanee nousemaan tonnin luokkaan.
No, tuossahan on kaksi koulukuntaa. Toiset tykkää kaasarista, toiset ruiskusta. Kumpiakin kun on taloudessa, niin pääsee kivasti vertaamaan…
Säätää jos pitää (ja pitää, täysin vakiotakin seosten osalta) niin aika paljon näppärämpää on säätää läppärillä kuin katsella tulppien väriä, katsastuksessa/huoltamolla olevaa tyhjäkäynnillä mitattavaa seosta, pakokaasujen haistelua, suuttimien vaihtelua aina kaasari purkaen jne. Ja jos nämä jutut tekee kaasarille, ilman esim Lambda-anturia pakoputkessa, niin aika yritä-erehdy -metodilla jotain aikaan saa, ja tulos voi olla mitä tahansa…
Hinnoista sen verran, että ei se kaasarikaan ihan halpa enää nykypäivänä ole, ja osaavat säätäjät on entistä harvemmassa. Suuttimiakaan ei enää löyty joka kaupungin varaosakaupan tiskiltä, ja maksavat nekin uutena yllättävän isosti.
Aika harvoin uusi kaasarikaan on sellainen “pulttaa kiinni ja ajoon” versio, kyllä senkin kanssa helposti saa tunteja menemään, ja jos ne on niitä “satasen tunti” meiningillä, pelkästään tyhjäkäynnillä saatavan päästömittauksen perusteella, niin tuostakin on halpuus aika kaukana… @LPN wrote:
Hinta on tietty suhteellista, mutta väittäisin että muiden harrastelaitteiden parissa tuota 1300 euroa moottorinohjauksesta ei välttämättä pidetä pahana. Sätkäpiireissä (ainakin täällä kotomaassa) tuntuu olevan tapana hoitaa kaikki mahdollisimman halvalla ja mielummin suositaan käytettyjä osia kuin uusia.
Halvalla jos sitten kaiken haluaa, niin esimerkiksi voin mainita tuon oman ruiskumuutokseni hinnan. Noin pari satkua siihen puhdasta rahaa meni, osat kun tuli kerättyä ajan kanssa purkuraadoista. Ohjaimenkin ostin käytettynä, oli harrastamisesta loppunut mielenkiinto moottoritilan tulipalon ansiosta…
Eri asia on sitten nämä virittäjät, jotka tuntuvat nykyisellään olevan hupeneva luonnonvara, nekin Kiltalaiset jotka ovat hurjassa nuoruudessaan virittäneet vaikka kuinka näitä, ovat kovin monet “kääntyneet” alkuperäistä kunnioittavaan suuntaan. Sitä en moiti, omalleen toki saa tehdä mitä haluaa, vaan soisin sen asenteen olevan sama myös toisinkinpäin…
Ja sitten tästä alkaakin hauskaa tulla, kun aloitetaan miettimään minkälaista nokka-akselia valittaisiin, puristuksia, kevennetäänkö vauhtipyörää, mitä muuta koneelle tehdään, ja ennenkaikkea mitä siltä koneelta edes halutaan. Se pitäisi olla selvillä ennen noita muita kysymyksiä, haetaanko korkealta kiertävää konetta, vai leppoisampaa matalalta vääntävää, vai näiden kompromissia…
Camshaft Ver 1 Ver 2 Ver 3
In 277° 270° 218°
Ex 273° 258° 208°
Overlap. 53° 41° -8°Tuossa olisi muutama versio nokka-akselista, ja jos (ennemminkin, kun) nyt olisi tavoite rakentaa alakierroksilta vääntävää moottoria, niin osaisiko joku antaa minkäänlaisia vinkkejä mikä noista kolmesta versiosta olisi suositeltavin..? Samalla, noin seitsemän millin venttiilinavautumalla (nostolla) olisi nuo vaihtoehdot…
@Jasu wrote:
Camshaft Ver 1 Ver 2 Ver 3
In 277° 270° 218°
Ex 273° 258° 208°
Overlap. 53° 41° -8°Tuossa olisi muutama versio nokka-akselista, ja jos (ennemminkin, kun) nyt olisi tavoite rakentaa alakierroksilta vääntävää moottoria, niin osaisiko joku antaa minkäänlaisia vinkkejä mikä noista kolmesta versiosta olisi suositeltavin..? Samalla, noin seitsemän millin venttiilinavautumalla (nostolla) olisi nuo vaihtoehdot…
Ensimmäinen Visa 644, toka Visa 635 ja kolmas vakionokka? Ainakaan ei kaukaa suhaja asteiltaan. –> 1. Kierrosnokka, 2. Vääntönokka 3. Vakio/vähäpäästöinen.
Edit. paitsi että vakionosto taisi olla jotain 5.2mm luokkaa?
Espoo-Ke-Su
[B] [color color=blue]Dyane -68, Dyane Super -73, 2cv6 -77, 2cv Super -71, 2cv6 AK XXXL -76 [/color][/B]Sellaistahan on aina ollut esillä, että enempi olis parempi noissa astelukemissa. Vaan mitä ne sit “oikeasti” tarkoittaa, tätä on jo varsin pitkään yritetty selvittää ja ymmärtää…
Ettei kaikkea tarvitsisi kuitenkaan kantapään kautta opiskella…
Tuosta nostosta vielä. Venttiilille oli ilmoitettu tuollainen noin 7 mm liikettä, ja muistelisin vakionokassa olevan 5,6mm nostoa. Löytyykös mistään tietoa keinuvipusuhteesta, paljonko se on..? Toiset kun ilmoittaa noston nokalla, toiset venttiilillä…
Puristus on sit vielä oma lukunsa. Staattinen lukema on männänpäähän yleensä valettu, mutta “oikeaa” eli dynaamista puristussuhdetta varten pitäisi sitten tietää vaikka mitä kiertokangen pituudesta ja venttiilien ajoituksesta lähtien. Alkaa olla sekainen pää entistä sekaisempi näitä ihmetellessä. Mieluusti kuitenkin tekisi kerrasta hyvän, tai ainakin toimivan, eikä tieto mitä mikäkin muutos merkitsee haittaisi ollenkaan tässä suunnitteluvaiheessakin…
Toki vaativat säätöä molemmat, kaasari ja ruisku. Kuulemieni huhujen mukaan myös kaasarin säätöä helpottaa laajakaistainen lambda, tietty se suuttimien vaihto on vaikeampaa kuin läppärin näpyttely…tai riippuu säätäjästä sekin.
Osien saanti paikallisista putiikeista taitaa kaikissa asioissa ja vaihtoehdoissa olla aika heikkoa. Nykyään tilaaminen kauempaakin on aika näppärää, joten en pitäisi ongelmana – varsinkaan kun ruiskun/kaasarin osien suhteen ei mistään varsinaisista kulutusosista ole kyse.
Kaasareita alkaa olla aika vähän tarjolla, mutta esim. Weberin legendaarinen DCOE -sarja on tainnut olla tarjolla jo muutaman vuosikymmenen ja eiköhän ole sitä myös saman pätkän eteenpäin. Veikkaisin, että nykyisten ruiskujen osat (mekaaniset ja sähköiset) saattavat olla esim. 30 vuoden päästä vaikeammin saatavissa kuin sopivat suuttimet tms. edellä mainittuun Weberiin.Moottorin tuleva käyttötarkoitus, vauhtipyörä, nokka-akseli yms. luonnollisesti vaikuttavat oleellisesti myös polttoaineen tarpeisiin. Kaipaan silti sellaista paikalleen pultattavaksi valmista pakettia. Eli tyyliin ‘tällainen imusarja ja tällainen kaasutin’. Kaasuttimessa suuttimet yms. suunnilleen sinnepäin tuleva kokoonpano huomioiden. Hienosäätö sitten tietty vehkeiden ollessa koneessa kiinni. Vastaavasti ruiskun kanssa sitten kaikki tarvittavat asennusvalmiit palikat paketissa, ohjelma ruiskun ohjaamiseen taas sellainen sinnepäin, että saa käymään ja pääsee aloittamaan varsinaisen säädön.
Jos tuollaisella paketilla on hintalappuna vaikka 1500 €, niin onko se sitten paljon? Mun mielestä ei jos sellaisen tarvitsee, eikä ole aikaa/mielenkiintoa/mahdollisuutta/tms. vastaavaa alusta asti rakentaa. Harrastuksiin saa kyllä uppoamaan kaikki omat ja lainatutkin rahat, eikä taida silti aina ihan riittää.
Maailmalla näemmä rakennetaan jossain määrin Burtoneita, Lomaxeja yms., joten ihmettelen ettei kukaan ole nähnyt tällaista pakettia tarpeelliseksi. Kaiken muun kun tuntuu jo saavan enemmän tai vähemmän valmiina. Onko toi sitten kuitenkin se osio, joka aiheuttaa eniten murheita, joten valittavien asiakkaiden pelossa tuo jää toteuttamatta?Nokka-akseleista en mitään tiedä. Jos kuitenkin ovat mitattu samalla tavalla, niin laittaisin rahani perstuntumalla versiolle 2. Ja Jasu on enemmän kuin oikeassa nokkien lukujen suhteen. Helvetin vaikea vertailla jos ei tiedä miten mitattu/ilmoitettu asteet ja nostot. Taitaa nykyään alkaa olla valloilla suuntaus, että nostoa mahdollisimman paljon.
Muistaakseni jossain Lammin suunnilla vaikuttaa heppu, jolla on vehkeet ja tietotaitoa nokka-akselin mitoitukseen ja jopa uuden valmistukseen. Sillain “helposti” tietokonepohjaisesti.
No Jasu se keinuvipusuhde on 1,17 elikkä 5,6×1,17= 6,552 ja noissa sun nokiassa on sitä nostettu nin puoli milliä!
@AK 5 wrote:
No Jasu se keinuvipusuhde on 1,17 elikkä 5,6×1,17= 6,552 ja noissa sun nokiassa on sitä nostettu nin puoli milliä!
Väkisin tulee mieleen jotta äkkiäkös huolimaton mittaaja tuollaisen puoli milliä johonkin väliin keksii..? Toisekseen, paljonkohan tuo puoli milliä sitten vaikuttaa, kuulostaa vähältä, mutta kun pitemmälle miettii niin sepä ei olekaan ihan vähän vaan melkein 15% lisäys…
@LPN wrote:
Nokka-akseleista en mitään tiedä. Jos kuitenkin ovat mitattu samalla tavalla, niin laittaisin rahani perstuntumalla versiolle 2. Ja Jasu on enemmän kuin oikeassa nokkien lukujen suhteen. Helvetin vaikea vertailla jos ei tiedä miten mitattu/ilmoitettu asteet ja nostot.
Mistäs sen sitten saisi tietää, miten mikäkin nokanmyyjä/valmistaja on mittauksensa tehnyt? Hätäisesti hätäiltynä, tuohan oikeastaan kertoo ettei noita voisikaan vertailla toisiinsa, vai väärässäkö taas olen..?
Kuten sanoin jo aiemmin, tulee vaan lisää kysymyksiä vastaan, vastauksia etsiessä… 👿
@Jasu wrote:
Mistäs sen sitten saisi tietää, miten mikäkin nokanmyyjä/valmistaja on mittauksensa tehnyt? Hätäisesti hätäiltynä, tuohan oikeastaan kertoo ettei noita voisikaan vertailla toisiinsa, vai väärässäkö taas olen..?
Ihan oikeassa olet. Osa valmistajista ilmoittaa millä välyksillä yms. nokan asteet on mitattu. Vertailu on käytännössä mahdotonta jos ei noita mittaustapoja tiedä. Kyllä sä Jasu olet lukenut ja ymmärtänyt virittäjän käsikirjan paremmin kuin minä, joten mitään uutta tässä ei tainnut olla.
Tehtaan jäljiltä sätkän koneissa on kuulemma luvattoman paljon heittoa kammen ja nokan välisessä ajoituksessa. Eli venttiilit on auki väärään aikaan suhteessa männän liikkeisiin. Voiskohan tästä aiheutua myös ne heitot sytkässä pyttyjen välillä? Siis ne joita yleisesti hoidetaan koputtelemalla nokka-akselin kärkikappaletta. Autoja viritettäessä melkein ensimmäisenä laitetaan säädettävä nokkapyörä, sätkään sellaista ei taida olla saatavilla ja tuo ajoitus jäänee aika usein tarkistamatta.
Omia koneita ei ole tullut pyöriteltyä ja asiaa mitattua, mutta eiköhän sieltä jotain heittoa löydy.No joo, kukapa näitä virittäisi…
Nimimerkillä pikkupakun alkuperäinen 12 heppainen tekniikka yhä vaiheessa
Niin noista ajotuksista sen verran, että tuossa koneessa tallisani jota mittasin ajotusta vois muuttaa jopa kaksi hammasta. Tekis muuten melkeen 17 astetta ja se on muuten pirun paljon.
Siis 360/44=8,36×2= 16,36Entäs ne nokkakulmat. Mennäänkö vakoilla vai muutetaanko ja jos niin mihin suuntaan? 106, 108, 110, 112 vai joku muu?
@AK 5 wrote:
Entäs ne nokkakulmat. Mennäänkö vakoilla vai muutetaanko ja jos niin mihin suuntaan? 106, 108, 110, 112 vai joku muu?
Mikä se vakio nokkakulma mahtaa olla? Kovastihan tuolla nokkakulmalla on vaikutusta tuohon jo ylempänä mainittuun overlappiin. Kuten sanottu, minä näistä nokka-akseleista mitään ymmärrä…päteviä tekijöitä löytyy kyllä tästäkin maasta.
- Sinun täytyy olla kirjautunut vastataksesi tähän aiheeseen.