- Tämä aihe on tyhjä.
-
Artikkelit
-
Hei kaikille,
Mistähän sitä aloittaisi.. Eilen lauantaina tähän aikaan minun ja mieheni (todennäköisesti myös isäni Rannan Eeron) sydän särkyi osittain, kun jouduimme todistamaan kuinka liekkimeri nielaisi Dyanen. Mitä oikein tapahtui… Olimme lähteneet iloisin mielin kotoa, kävimme hulauttamassa lisää menovettä tankkiin ja iloitsimme kertyneistä kilometreistä. Ensimmäisten 2kk aikana kilometrejä oli kertynyt noin 2000. Kurvasimme tutulle kehätielle ja hetken päästä vihreä virtavalo alkoi vilkkumaan. Autosta katkesi virta. Samalla hetkellä huomasimme sisään tulleen savupilven ja näimme ensimmäiset liekit. Hyvin nopeasti hyppäsimme autosta ulos ja mieheni yritti sammuttaa paloa. Toki yritimme kaikkemme, mutta ilman sammutinta emme voineet tuota rakasta kuljinta pelastaa. Paikalle hälytetty palokuntakaan ei voinut muuta kuin harmitella näin hienon auton tuhoa.
Minun ja vuoden 1968 Dyanen yhteiselo alkoi 23 vuotta sitten. Pelastimme tuon “raadon” yhdessä isäni kanssa hiekkamontun laidalta. Isäni jaksoi uskoa, että joskus tulee se päivä kun haluan Dyanen ajokuntoon. Tuo päivä tulikin. Valokuvassa on päivämäärä 29.8.2011 ja auto on peräkärryssä lähdössä Rautalammille kaunistautumaan. Saimme Dyanen ajokuntoon heinäkuussa 2014. Se toimi meidän hääkulkimena elokuussa ja tämän jälkeen siirtyikin meidän hoiviin tänne Espooseen. Herätimme suurta hilpeyttä missä kuljimmekaan, koko naapurusto ihasteli autoa ja ylpeänä kerroin hänen olevan minun. Suupieleni kääntyvät nytkin ylöspäin, kun muistelen kuinka kaunis tuo valkea Dyane oli. Hän oli myös kovin oikukas, mutta me vain opimme noista tempuista enemmän Dyanen tekniikkaa ja sielunelämää. Itse olen ollut sitikoiden mukana syntymästäni asti. Olen käynyt laskujeni mukaan 7 maailmankokouksessa ja olen saattanut osallistua muihinkin tapahtumiin 26 vuoden aikana. Mieheltäni ei taidettu edes kysyä hänen suosikki automerkkiään, vaan päätimme sen olevan Citroen. Olihan hänkin aloittanut autoilun ranskalaisella kulkimella. Killan jäsenhakemukset odottavat tuossa pöydällä lähettämistä, koska uskallamme toivoa, että vielä jonain päivänä allamme keinahtelee taas Dyane entistä ehompana.
Isän lisäksi haluamme kiittää Hannua, Mikiä, Taavia, Makea ja muitakin suuresta avusta mitä olemme saaneet!
Terveisin,
Sofia ja JuusoTosiaan kauhea tapahtuma, siitä oli tullut jo niin tärkeä meille. Saimme eilen vietyä Dyanen säilöön. Viisaammat saavat nyt tutkia, josko siitä vielä ehjä tulisi.. 😥
Kuvien huolellisen tiiraamisen perusteella sanoisin, että korin takaosa on vielä pelastettavissa, koska bensatankki ei leimahtanut tuleen. Se säästi tuon osan suurimmalta lämpövauriolta. Tuulilasinkehyksen alue on se suurin murheenkryyni, koska akkupalo on nostanut palolämpötilaa. Sulanut kaasari viittaa siihen, että moottori-vaihteistopaketin kaikki tiivisteet ja stefat pitäisi uusia, mutta uskoisin mekaanisesti osien säilyneen ehjinä. Olen yhden tulipalossa olleen vaihteiston kunnostanut ja se oli totaalisen jumissa vain siksi, että stefat olivat sulaneet ja jumittaneet loodan.
Vanhustiinahan on vain perästään ja keulapelleiltään erilainen kuin uudemmat tiinat ja tietty ovien lukot ja kahvat. Eli elimenluovuttajia on kyllä Suomi pullollaan. Oma hommansa on kaikkien pintojen siistimisessä, mutta soodapuhallus auttanee pahimman noen kanssa.
Tekijä ja tilat kun löytyvät niin kyllä tuo vielä tuhkasta nousee kuin Fenix-lintu konsanaan 😉
Espoo-Ke-Su
[B] [color color=blue]Dyane -68, Dyane Super -73, 2cv6 -77, 2cv Super -71, 2cv6 AK XXXL -76 [/color][/B]@Akaile wrote:
Tekijä ja tilat kun löytyvät niin kyllä tuo vielä tuhkasta nousee kuin Fenix-lintu konsanaan 😉
Tuosta eilen muutama viesti vaihdeltiinkin. Pitäisi tosiaan olla vielä pelastettavissa, mutta vähintään nuo kaksi juttua pitäisi löytyä…
On näitä tosiaan paljonkin huonommasta lähtökohdasta joskus jouduttu rakentamaan, todella iso harmi kun juuri rakennettu yksilö kokee tuommoisen. Eikä harmia vähennä se että kuljin on pitkään perheessä pysynyt…
Surkeata on, mikäli syy paloon on mahdollinen varkauden yritys, ikävää se tosin on vaikka syytä ei koskaan tietää saisikaan. Mitenkähän vakuutuksen kanssa, oliko palovakuutusta ja jos oli niin mitenkähän yhtiö suhtautuu asiaan..?
Jos uudelleenrakentamisen kanssa tulee tarvetta esim. kojelaudan osille, ne kun on “vähän” erilaiset kuin uudemmissa, niin omastani niitä mielelläni tähän tarjoan. Kun en usko että itselleni käyttöön tulisivat, niin tässä olisi loistava kohde niiden uudelleenkäytölle…
Asiassa on ainakin kaksi hyvää puolta. Henkilövahingot rajoittuvat ketutukseen, ja vahusdyanet eivä ole vieläkään maailmasta loppu. Paljon muuta en keksi. Ai niin. Mikä ei tapa, se vahvistaa sekä minkä insinööri on suunnitellut, sen ihminen pystyy korjaamaan (ehkä).
Kuumuus on ollut todella merkittävä, sillä rattiputki joka ei ihan ohutta materiaalia ole, on taipunut kun banaani. Kysymys viisaammille: Miten tuollainen liki tuhannen asteen kuumuus tekee pellille? Uusia mielenkiintoisiamuotojahan tuossa on, mutta aika pahojakin pystyy oikomaan ellei kuumuus ole esim. polttanut hiilen pois teräksestä. Takapää on todennäköisesti kokonaisuudessaan pelastettavissa, vähän näytti aaltoilevan sivupellit, mutta ne oli sentään mustat kun edestä oli nokikin palanut pois. Kyllä tuosta vielä kuljin tulee 😀Mehän voisimme järjestää keräyksen, jotta saadaan yksi tuhoutunut Dyane uudelleen liikenteeseen. Jos korikehikko löytyy jostain, niin multa saa nokkapellin, takaluukun, osia kojetauluun ja ovet. Ja ne eivät maksa mitään. Eivät priimoja, mutta alkuun niilläkin pääsee. Pallo on nyt muilla Dyaneharrastajilla.
Mulla on ylimääräisenä ainakin yksi johtosarja, oventiivisteitä “valopukki”, takavalot, yksi etuvilkku ym pikkuhilpettä.
On kyllä aika kurja kohtalo tämä 😐 minulla ei ole tähän antaa kuin osanottoni ja jos keräys järjestetään niin ehdottomasti olen mukana ja on kyllä mielestäni hyvä idea. Onneksi täällä jo selkeästi osaavat henkilöt todenneet korjaamisen olevan mahdollista joten aivan varmasti kuntoon tulee ja ilostuttaa taas tulevaisuudessa teidän perhettä muiden ihmisten lisäksi 🙂
KIITOS teille kaikille, alan vähitellen uskomaan, että Dyane tulee vielä kuntoon. 😮
Toivon, että isäni pääsee reissultaan piakkoin lukemaan nämä hienot kommentit (hän ei ole vielä nähnyt kuvia palon tuhoista), hän osaa vastailla näihin paremmin kuin minä.Tosiaan, muistaa pitää että Wanhus-Tiinassa on melkein joka osa kojelaudassa erilaisia kuin myöhemmissä…
Ja kuten aiemmin kirjoitin, tuollaisia osia jää jouten, tarkennettuna, nopeusmittari, mittarin/ratinympärysmuovit, kojelauta (jossa puhkottu reikiä parille mittarille), vaihdekepinnuppi (kananmunanmuotoinen, ei pyöreä kuten muissa), ehkä jotain muutakin vielä löytynee…
Täältä löytyy myös dyane-osaa: mm. etulokarit ja kori (74-mallinen, takasisälokarien yläosat sökönä, samoin etukolmiokotelo) + pisteosia.
Onko jossain osoitteessa noita kuvia nähtävillä, niin voisi helpommin avustaa tarpeissa… hahmotusongelma 😀
😳 Löytyy kylläkin myös kokonainen 68-mallinen dyane, mutta se taitaakin sitten olla toinen juttu. 😳
Jimmi Porist'
044-339238kuusi
jimmi65(ät)gmail.com
- Sinun täytyy olla kirjautunut vastataksesi tähän aiheeseen.