- Tämä aihe on tyhjä.
-
Artikkelit
-
Doing!
Haltuhun päätyi “perussiisti” 2CV6 vm. 1980, josta on nyt sitten paljastunut yhtä sun toista kummallista ja kummallisempaakin. Keulilla on 6000km ajettu tehdasuusi kone ja laatikkona rumpujarrullinen lodju. Vetarin yläpäät normi 2CV6:n versiot, mutta alapäiksi oli pujotettu tuplaristit, joissa kumit risana ja toisesta puuttuu jopa pyörän navan puoleinen suojakuppi.Eikös em. vetariparivaljakkokombinaatio ole perskutarallaa hengenvaarallinen, eli nuo tuplaristialapäät on liian lyhkäiset ja voivat muljahtaa poijes paikoiltaan aiheuttaen melko äkillisenkin ajopelin hallinnasta karkaamisen? Ei kannattane lähteä kumijahtiin vaan suosiolla hankkia kuulamallin alapäät?
– topo –
Ainakin minulla oli juuri tuo kombinaatio, ja siinä oli hyvin huomaamattomasti hitsattu parin-kolmen sentin lisäbiitit yläpään putkiin. Toimi kyllä, mutta vaihdoin koko setin ylä- ja alapäineen parempikuntoisiin. Jos yläpäitä ei ole jatkettu, ovat totta tosiaan vaaralliset. Taisin heittää sinällään toimivat yläpäät metallinkierrätykseen ettei vaan tulisi houkutusta asentaa johonkin uudestaan.
Sivuhuomio tuosta Keltuaisesta: “….edellinen rekkari UMK-359” ja vuosimallia -80. Tämähän tahtoo sanoa, että kyseinen kuljin lienee niitä viimeisiä Korpivaaran Suomeen tuomia? (tarkemmin ottaen viimeisten sarjojen joukosta?) Pari viimeistä, jotka tiedän, ovat alunperin UNU-rekkareilla. (ABCD….L,M,N…)
Espoo-Ke-Su
[B] [color color=blue]Dyane -68, Dyane Super -73, 2cv6 -77, 2cv Super -71, 2cv6 AK XXXL -76 [/color][/B]Vanhuksiin tehtiin myös ristikkonivelet korvaavia tuplaristejä, jotka ovat pituudeltaan lähempänä normivetareita, taitavat olla jopa hieman pidemmät.
Tuplaristikon suojaaminen kumilla on toki suositeltavaa, mutta ilmankin pärjäilee yllättävän pitkään.
Miullakin oli yhdessä dyanessa sellaiset pitkät tuplaristivetarit ja hyviltä ja kestäviltä vaikuttivat. Mittaa pituus ja jos on riittävä niin laita uudet kumit. Korpivaara toi viimeiset 2cv.t -81. Se viimeinen oli isä-ukolla ja se oli käyttöön otettu tammikuussa 1982. Rekkarin alku scs… Siinä oli muovitankki ja rumpujarrut.
Hei!
Minkälainen kumi tulee tuplaristikon päälle? Mulla vanhuksissa A, AZ ja AZU ei ole mitään jälkiä mistään kumeista ja olen kuvitellut, ettei niihin kuulukaan kumeja.
@tehvana wrote:
Hei!
Minkälainen kumi tulee tuplaristikon päälle? Mulla vanhuksissa A, AZ ja AZU ei ole mitään jälkiä mistään kumeista ja olen kuvitellut, ettei niihin kuulukaan kumeja.
http://www.ecas2cvparts.co.uk/driveshaft-outer-double-cardan-type-p-1323.html” onclick=”window.open(this.href);return false;
Tuo koskee ainakin nelkun tuplaristiä, vanhukseen en ota kantaa.
Espoo-Ke-Su
[B] [color color=blue]Dyane -68, Dyane Super -73, 2cv6 -77, 2cv Super -71, 2cv6 AK XXXL -76 [/color][/B]Citroenin alkuperäisissä TUPLAristikkonivelissä on tuo suojakumi, mutta selaisissa vanhemmissa tarvikemalleissa välttämättä ei.
Kuula-akselinpituisia kaksoisristitappiniveliä on ollut Citroenin valmistuksessa, pitäneekö paikkansa että Sveitsissä olisivat olleet pakollisia?
Tällaisen väitteen olen joskus kuullut. Uskottavaa ainakin siinä mielessä että vuoristossa ei syöksy rotkoon kuten voi käydä kuulanivelen
murtuessa, näillä ei jää myöskään tien varteen “nivelrikkoisena”. Myös Ami 6:n niveliksi olen kuullut mainittavan?
Itsellä ollut muutamia käytössä, (vaihdoin lyhytvartisiin pidemmän varren). Lyhytvartinen tuplanivel joka suunniteltu yhteenkäyväksi yläpään
tuplanivelen kanssa on n. 4 cm. kuula-akselia muuten lyhyempi.
Jos omaa lyhytvartisia tuplaniveliä, saa ne toimimaan yläpään kuulanivelien kanssa kun hitsaa yläpäihin jatkopalat mieluiten ylimääräisistä
yläpään kuulanivelistä jolloin vastaavat
noita pitkävartisia ja ovat ehkä paremmatkin– tällöin vetoakselien keskinäiset hammastukset ovat lähes puolta pidemmällä osuudella keskinäisessä
kosketuksissa. Ylävetoakselin hammastus on nimittäin vain n. 5 cm:n pituinen. Ei tarvita sorvia, katkaistun pätkän kun kääntää nurinpäin,
suojakumi pysyy paikallaan, hitsatessa täytyy tietenkin olla tarkkana että tulee suoraan…
Jos tuplanivelen sisälle pääsee vettä, ruostuu helposti ja tällöin on odotettavissa renkaan täristyksiä kovemmassa vauhdissa.
Ei kannata ruveta tekemään ellei ole booreiltaan hyväkuntoisia akseleita, useinkin nuo vanhat tuplasysteemit poikkeuksellisen kuluneita,
voitelut unohdettu ja ehkä asennettu väärin (ala- ja ylänivelet pitää olla samansuuntaisia) ja tietenkin nivelen pitäisi olla tiukka ja pyöriä
herkästi.
Itse pidän systeemistä jos kunnossa.
Myös tarviketuplaristikkoniveliä ollut liikkeellä tuolla pitkällä varrella , yhteensopivia yläpään kuula-akselin kanssa, näissä oli
osittain avoin suojakumi, eräänlainen roiskesuojakumi siis, helposti saattoi jopa katsastaja luulla että kumi olisi rikki. Rakenne näissä siis erilainen kuin alkuperäisissä Citroen akseleissa.Jos vetareita ryhtyy hitsaamaan on todella syytä luottaa omaan hitsaustaitoonsa, minä en ainakaan luottaisi. Sätkän moottorissa ei suurta vääntövoimaa ole mutta jarruissa on, katkennella hitsatulla vetarilla päädytään sitten jarruttomana sinne sveitsiläiseen rotkoon eikä hienot nivelet auta yhtään.
@Wonderi wrote:
Jos vetareita ryhtyy hitsaamaan on todella syytä luottaa omaan hitsaustaitoonsa, minä en ainakaan luottaisi. Sätkän moottorissa ei suurta vääntövoimaa ole mutta jarruissa on, katkennella hitsatulla vetarilla päädytään sitten jarruttomana sinne sveitsiläiseen rotkoon eikä hienot nivelet auta yhtään.
Nyt täytyy muistaa, että tuo jatkos pääasiassa auttaa siihen, ettei se vetari pullahda ulos kaikista suurimmassa ulosjoustossa. Ts. harvemmin mutkaan tultaessa sätkässä on keula ylhäällä, vaan juurikin päinvastoin, eli jarruvoiman vuoksi alhaalla. Toki näihin osiin ei pidä koskea hitsivehkeillä, jos ei ole pienintäkään hajua siitä mitä on tekemässä. Tuon boorijatkoksen hitsaus on sinänsä ihan vaativa työ, sillä läpi palanut sauma tekee knöölin hammastuksen puolelle ja tämä voi estää vetarin pujahtamisen sisään. Toinen juttu on sen boorituksen linjaaminen suoraan uuden ja vanhan osan kesken, mutta onnistunee heftaamalla pienet pisteet vetarin ollessa sisällä.
Espoo-Ke-Su
[B] [color color=blue]Dyane -68, Dyane Super -73, 2cv6 -77, 2cv Super -71, 2cv6 AK XXXL -76 [/color][/B]Oon noita vetareita jatkanut jonkun parin, jatkon olen hitsannut YLÄPÄÄHÄN. Eli ei vaaraa boorin jumiintumisesta. Vetari katkaistaan hitsisaumasta ja mieluummin sorvilla. Saattoi olla n 30mm:n jatko joka siihen kolvattiin.
Kerran oli niin väljä boori, että Kuljin liikkui aika tovin, ennen kuin liike loppui vetarilta! Silloin katkaisin yhden väljän vetarin boorista 20mm pitkän holkin jonka hitsasin sinne alapäähän ja vot, välys oli poissa! Missähän matkaa nuo vetarit? Varmaan jossain puurajan yläpuolella?Mikähän mahtoi olla tuon oletetun viimeisen Korpparin maahantuoman väri? Olen nähnyt kaksi viimeistä Kuljinta Korpparin pihalla ja silloin ei ollut lunta maassa…
@Basilius wrote:
Mikähän mahtoi olla tuon oletetun viimeisen Korpparin maahantuoman väri? Olen nähnyt kaksi viimeistä Kuljinta Korpparin pihalla ja silloin ei ollut lunta maassa…
Bleu lagune taisi väri virallisesti mennä.
- Sinun täytyy olla kirjautunut vastataksesi tähän aiheeseen.