Etusivu Foorumit Päävalikko Tekniikka Kitkavaimentimen säätö

  • Tämä aihe on tyhjä.
Esillä 12 viestiä, 1 - 12 (kaikkiaan 12)
  • Julkaisija
    Artikkelit
  • #129575

    kuinka tiukaksi kitkavaimentaja pitäisi säätää, kun varpa on irti kuinka helposti tai nihkeästi kynkän pitäisi heilua.

    #175408

    Eipä sitä noin minä ainakaan ole koskaan määritellyt..
    Parempi on kokeilla painella puskurin keskeltä ja katsoa heijaus liikkeestä että se pysähtyy yhden heijaus liikkeen lopuksi kun on päästänyt irti puskurista..
    Heijaus liikkeen tulee olla kummallakin laitaa kuljinta samanlainen että vaimennus on balanssissa ja ajamalla tuntee myös jäykkyyden..
    😀

    Mauno Nurkkala.. Raahe - Piehinki - Ylitornio.
    Lapinjaos Hupimestari.. 🙂

    #175409

    aattelin vaan kysäistä kun eka kitkoilla oleva kuljin (ami6). auto osina joten hankala painella.vertasin siitä purettua kitkaa siinä oli kiristysmutteri melko löysällä, varastosta löysin kitkan joka oli kiristetty melko pohjaan. olisi vaan mukava tietää kun aloin kasaamaan että sais kaikki säädettyä kohilleen että ei heti kun saa auton pyörilleen pidä ruveta kaikki kulmat purkamaan.

    #175410

    Täältä löytyy säätöohje. Tosin saksankielisenä, mutta kuvat jo kertovat lähes kaiken. Sivu 316.
    https://www.2cv.fi/images/arkisto/Werkstatthandbuch/2CV_1963-70.pdf” onclick=”window.open(this.href);return false;

    #175411

    Kokoa keulaa vain sen verran että kuljin on pyörillään ja moteur vaihteistoineen on painona mutta pääset akselin päätyihin vielä helposti käsiksi. Mutulla ne säädetään, aika mahdoton mittailla mistään.

    #175412

    Sitä yritin juuri tuossa aijemmin kertoa.. 💡

    Mauno Nurkkala.. Raahe - Piehinki - Ylitornio.
    Lapinjaos Hupimestari.. 🙂

    #175413

    Periaatteessa herkällä momenttiavaimella olisi mahdollista vääntää molemmat puolet samaan kireyteen, mutta tämä edellyttää kitkapintojen täyttä rasvattomuutta ja tasaisuutta toisiinsa nähden. Monesti käytettyjen kitkojen pintojen väliin on saattanut mennä laakerirasvaa tukivarren yläpään laakerilta. Senpä vuoksi tuo yllä neuvottu konsti keulan vemputuksesta on varsin hyvä ja toimiva, ja muutenkin se kannattaa opetella jo tässä vaiheessa. Kitkat kiristetään 15tkm-30tkm välein, jotta niistä jotain hyötyä on.

    Espoo-Ke-Su
    [B] [color color=blue]Dyane -68, Dyane Super -73, 2cv6 -77, 2cv Super -71, 2cv6 AK XXXL -76 [/color][/B]

    #175414

    En tiedä toiminko oikein, mutta purin kitkan, puhdistin rasvanpoistoaineella (kitkapinnat oli mielestäni hyvässä kunnossa) ja kasasin sillai että kynkkä on vähän nihkee liikkumaan ja ei putoa ihan holtittimasti alas. ennen purkua se heilu ihan niinkuin hullun se mielettömän siellä.

    #175415

    Kitkaiskari vaimentaa nimensä mukaisesti kitkan avulla vipuvarren päähän tukeutuvan massan liikettä. Eli se voima mitä sä nyt kokeilet käsivaralla ei ole lähelläkään sitä massaa, jota ne kitkat vaimentaa sitten kun koko auton massa on pyörillä. Sen lisäksi sätkän paino ei ole täysin keskeisesti jakautunut mm. ohjausrakenteista ja akun sijainnista johtuen. Ts. toinen puoli tulee aavistuksen kireämmälle. Puskurista painelemalla tulet näkemään kuinka etupää vaappuu, symmetrisesti vai epäsymmetrisesti. Tiukka inssi voi hyljätä suurella erolla.

    Espoo-Ke-Su
    [B] [color color=blue]Dyane -68, Dyane Super -73, 2cv6 -77, 2cv Super -71, 2cv6 AK XXXL -76 [/color][/B]

    #175416

    Kari oli tälläiset ohjeet löytänyt kun asiasta pari vuotta sitten kyselin. Käytännössä saa siis varsin kireälle jousen vääntää.
    Haku ei keskustelua esiin nosta, siinä lienee joku ikäjuttu…

    Tuollaiset arvot löysin killan arkistosta (Koulutusmateriaalit (Erkki Rajala))

    Kitkavaimentimien säätömomentit
    Etupää:
    Maksimi lepokitka ennen kiertymistä 0,8 kpm
    Minimi lepokitka ennen kiertymää 0,6 kpm

    Takapää:
    Maksimi lepokitka ennen kiertymistä 1,3 kpm
    uotaennen kiertymää 1,1 kpm

    #175417

    rupean siis opettemaan virheistä 8)

    #175418

    Tuosta mottolauseestani – Aikoinani olin paikallisen 4-H yhdistyksen hallituksessa ja järjestön tunnustekstinä oli tuolloin ” tekemällä oppii parhaiten ” joka sitten luki myös käyttämäni T-paidan rinnuksessa. Totesi siihen sitten Jasu kohdatessamme että tuossa on tapahtunut virhe, pitäisi olla ” virheitä tekemällä oppii parhaiten ” Ja näin se on, jos ei tee mitään, ei tule virheitä, jos tekee, niin virheitäkin tulee, ja ne muistaa kyllä tosi pitkään. ( varsinkin jos virheen korjaaminen on isotöinen )

Esillä 12 viestiä, 1 - 12 (kaikkiaan 12)
  • Sinun täytyy olla kirjautunut vastataksesi tähän aiheeseen.