- Tämä aihe on tyhjä.
-
Artikkelit
-
Olen tarjonnut Rättäriä myyntiin jo kauan. Killan palstalla ei ollut kiinnostuneita. Yhtään.
Laitoin nettiautoon. Ei ollut sielläkään suuri kiinnostus. Honda Goldwingiä tarjottiin vaihdossa.
Otin pois myynnistä kolme viikkoa sitten.
Nyt tuli yhteydenotto. Morris Scott on kiinnostunut ja pyytää kertomaan viimeisen hinnan.
Mistähän päin tuo Morris lähestyy kun puhelinnumero on 009567892xxxOnko joku kuullut Morris Scottista joskus?
Ota rahat ja juokse. Niin Morriskin aikoo tehdä. Eikös nettiautossa ole enää varoitusta näistä “ostajista”?
Olihan se yli kaksi kuukautta Killan myyntisivulla. Ei ollut yhtään kiinnostunutta. Stten nettiauton sivulla. Ei kiinnostuneita. Ei edes tinkijöitä.
Nyt se löytyy tuolta tallista. Kuusakosken odotushuoneessa?Pari pohjustusta; en ole ostamassa kyseistä kuljinta ja taas toisaalta inhoan hinnanpolkemista varsinkin, jos ei ole pienintäkään aietta ostaa kyseistä peliä. Silti sen verran häiritsee tämä ulkomaille myynnillä uhkailu, että pakko esittää kysymys: Jos haluat kovasti kulkimesta eroon, eikä kukaan edes tinkaa niin olisikohan kysynnän ja tarjonnan laista kysymys? Se, että tällaisen massatyöttömyyden aikakautena ihmisten laittaessa pienetkin roposet sukan varteen ei ole helppoa myydä useamman tuhannen euron harrasteautoa ei ole mielestäni mikään ihme. Jos haluat siitä nopeasti eroon jopa talvella niin laita ilmoitukseen “Tarjoukset tuhannesta eurosta ylöspäin” niin myyt kulkimesi todennäköisesti viikossa. Se on toinen juttu sitten, että paljonko siitä jää kahisevaa käteen. Suomalaiset ovat keskimäärin huonoja tinkaamaan 4000 eurosta alaspäin ja tämä näkynee kyselyidenkin määrässä.
Lueskelin eilen Nyytisistä “Miten minusta tuli rättäristi”-osioita ja tulin siihen tulokseen, että jokaisen uuden harrastajan “värvääminen” on jo sinänsä kulttuuriteko, sillä niin monia vuosia tai ehkä jopa vuosikymmeniä kytee joillakin kipinä sätkään, muttei rohkeutta tehdä kauppoja. Erityisesti siitä syystä kannustan katsomaan tätä kauppa-asiaa uusin silmin ja hyvässä lykyssä pääset jopa jotakuinkin tyydyttävään lopputulokseen.
Lupaan pitäytyä kommentoimasta tätä aihetta enempää, mikäli aiheutin massiivisen inhoreaktion ja siitä olen tarvittaessa jopa pahoillanikin.
Espoo-Ke-Su
[B] [color color=blue]Dyane -68, Dyane Super -73, 2cv6 -77, 2cv Super -71, 2cv6 AK XXXL -76 [/color][/B]Asiahan ei minulle tietysti kuulu, mutta (niinkuin eräs pienimies vanhoissa elokuvissa sanoi). Kommentoin minäkin silti. Tuo oli minusta aika kummallisesti sanottu Akaililta että uhkaillaan ulkomaille myynnillä. Minusta tuo otsikko on kysymys?? Ja edelleen ihmettelen sitä etteikö omaisuuttaan saa myydä ihan mihin haluaa?
Esimerkkinä voin antaa tuon minulla myynnissä olevan erittäin harvinaisen koelaudan. Siitäkään ei ole tullut yhtään kyselyä ja varmasti se on sitten liian kallis meidän markkinoilla. Mutta olen satavarma, jos laitan sen tuolla hinnalla Ranskaan myyntiin niin se menee päivässä. No mun elämä ei ole tuosta reilusta satkusta kiinni ja tuo postittelu on niin raskasta 🙂 niin en jaksa sinne myydä kun ehkä jossain tapahtumassa minne matkustan.
Pointti mulla on, että sinne myydää mistä ostetaa jos pitää tavaroista eroon päästä. Me Suomalaiset kun ollaan hieman liian innokkaita keräämään tuota tuohta pankkiin homehtumaan 😀 . Itse en tietysti tähän sorru 🙂 kun sitä ei (nyky mittapuun suurperheelisenä) liikoja ole mutta ihan lähisuvussakin tapauksia on.
Mikko
Kysymykseni oli kyllä ihan vaan että onko joku törmännyt kyseiseen huijausyritykseen.
Että osataan varoa. Ei mikään uhkaus ollenkaan.
Enhän nyt toki ole aikeissa uhkailla ulkomaille myymisellä.
Olisipa kyselijä ollut edes Mini Morris eikä Scott Morris. 😆On noita. Siis huijausyrityksiä, jotka osa etenee yritystä pitemmällekin. Yhteistä niille on se että ollaan valmiit maksamaan jopa enemmän kuin on pyydetty, kyyti ja jopa mahdollinen katselmus järjestyy jonkun kolmannen osapuolen avulla ja kamala kiirekin olisi asialla…
Maksua yleensä ovat tarjonneet PayPalin kautta, jonka avulla rahojen kierrätys ostajalle itselleen takaisin onnistuu kätevästi. Shekkiäkin suosivat, aiemmin katteettomia, sittemmin mitätöintiä ovat käyttäneet…
Tarinoita noista löytyy ympäri maailman, ja kyllä tuommoisia on tullut itsellekin, heti kun mennään yli satas -hintaluokan myyntikohteista. Parempi on vain olla välittämättä, huomioimatta jne.
Ja sitten se jos.
Mahdollista kuitenkin on että rajojen ulkopuolelta löytyy se kiinnostunut, sitä todennäköisempää mitä harvinaisempaa on kauppaamassa. Mutta tällöin ottavat kyllä uudemman kerran yhteyttä, osaavat soittaakin. Sekä varmistaa että epäilykset asiasta katoaa. Asia kannattaa kääntää toisinpäin, tuota miettiessä. Eli, mitä nuo ulkomaiset myyjät ajattelee, kun kaukaisesta Suomesta otetaan yhteyttä heidän mielestä huonolla kielitaidolla, jopa kääntäjän avulla tehdyllä? Jos jotain on ostamassa, niin ei kannata laittaa mitenkään myyjän ylimielisyyden piikkiin sitä jos ei heti innokasta vastausta tule…
Niin, ja sitten on niitä hulluja, jotka pelkkien kuvien, sähköpostin lähettelyn ja parin puhelinsoiton jälkeen survovat varausrahaa myyjän tilille ja lupaavat että “rekka tulee noutamaan, ja tuo rahat tullessaan”. Kokemusperäisesti voin mainita että oli muuten Germaanin kanssa melkoinen vakuuttelu että ihan oikealla asialla olen. Onneksi käsitys osoittautui oikeaksi, joka on hyvin selvinnyt vuosia tapahtuneen jälkeen, väitti olevansa sitä mieltä että myymänsä keksintö meni oikeaan kotiin…
Tähän Akailen mainintaan ettei irtorahaa oikein helpolla löytyisi, on helppo kyllä myöntyä. Pienemmätkin myytävät, on jotenkin vaikeita saada edes sille asteelle että tulisi se eka kysymys. On kyse sitten auton/Sätkän varaosista tai esim soittopelistä, nihkeää on. Kaveri tuotakin ihmetteli, kun verstaalla laitteli sinne ilmaantuneen Ooppelin osina tarjolle, niin ekaan kuukauteen ei yhtään kyselyä, mistään osasta. Toivotaan että toisen kuukauden alettua, edes joku vaivautuisi. Tai sitten mielikuva on Ooppelista ihan väärä, ja ne ovatkin semmoisia mistä ei osat rikkoudu eikä varaosia moisiin tarvitse hankkia…
Tämä on ollut sen verran mediaseksikäs aihe Nyytisissä ja tällä foorumilla kuluneen syksyn aikana, että koin jo pelkän otsikon tarkoituksenhakuisena, josta sitten käytin ehkäpä liian suoraa ilmausta sanalla “uhkaus”. Sen lisäksi ensimmäisen viestin alkupuolella vedotaan vielä lukijaan, että (ei suora lainaus, vaan tiivistelmä:) “kaupattu on Suomessa, mutta eipä ole kelvannut”.
Ja taas toisinpäin; jos otsikolla olisi haluttu hakea pelkkää selvitystä mahdolliseen huijausyritykseen niin otsikon olisi voinut kirjata vaikkapa asussa “Onko tämä huijausyritys netissä?”.Jatko-osassa kirjoitettiin:
“Olihan se yli kaksi kuukautta Killan myyntisivulla. Ei ollut yhtään kiinnostunutta. Stten nettiauton sivulla. Ei kiinnostuneita. Ei edes tinkijöitä.
Nyt se löytyy tuolta tallista. Kuusakosken odotushuoneessa?”. Jos tuolla Kuusakosken odotushuoneella ei viitata autoja romuttavaan yritykseen, joka sekin sivumerkitykseltään tarkoittaa “Jos ei löydy ostajaa, täytynee paalata tämä yksilö”, niin omaan varmaan melko syvissä vesissä uivan lukihäiriön.Mutta tämä vain yksi kertomus medianlukutaidosta ja tulkinnanvaraisista lausunnoista paikassa nimeltä Internet. 🙄
Espoo-Ke-Su
[B] [color color=blue]Dyane -68, Dyane Super -73, 2cv6 -77, 2cv Super -71, 2cv6 AK XXXL -76 [/color][/B]Tällä hetkellä tuosta kaupankäynnin nihkeydestä voi lukea moneltakin eri harrastesivulta.
Tässä taloudellisessa tilanteessa/epävarmuudessa on toivotonta pyytää “normaalia” hintaa.
Tai siis voi toki pyytää, mutta kauppa ei käy.
Toinen merkittävä myyntiä haittaava syy selviää, kun katsoo ikkunasta ulos 🙁Passaisikos Mikko tuota hanskalokeronkantta sovittaa TaoTaolle? Taistellaan lopullisesta
hinnasta sitten sotkussa 😀– Jukka –
Jukka Prinkkilä, HyRi.
- Sinun täytyy olla kirjautunut vastataksesi tähän aiheeseen.