Mikä on paras Lambda-anturin paikka

Siten, ettei anturi ole “alaspäin”, ja siksi ettei mahdollinen kondenssi- yms vesi jää anturin sisään. Käyntikuumassa koneessa harvemmin, mutta joskus tulee päräytettyä vain hetki jolloin kosteutta helposti anturiinkin sitten jäisi…

Jostain muistan lukeneeni että pitäisi olla vähintään 60cm (vai oliko 70cm) pakoventtiilistä etäisyyttä, ettei liialla kuumuudella anturia pilaisi? Näkyy noita tosin sijoitetun ahdetuissa jopa melkein ahtimeen kiinni, eikä niissäkään nyt ihan mahdottomasti niitä pimene, niin sitä en sitten osaa sanoa kuinka tarkkaa se minimietäisyys olisi? Sitten taas, mitä kauemmaksi asentaa, sitä tärkeämpää on lämmityksen toiminta, eikä anturi myöskään “herää” toimintaan niin nopeasti siellä kauempana…

Näin tuli silloin joskus asennettua. Lämmönvaihtimen putkeen, kuoret heivasin tuolloin pois, repeilleet kun olivat…

Ainiin, älä käytä “mustaa rautaa” muhvina, rosteri toimii paremmin. Varsinkin jos meinaat joskus anturin irroittaa. Kokemusperäisesti voin kertoa, anturi tarttuu “mustaan rautaan” kuin hitsattuna, kuutisen vuotta riitti moisen reaktion saavuttamiseen, harmitti ehjä anturi poraamalla irroittaa..!

Tällaisen taas värkkäsin nykyisen poikittaisputken korvaavalle putkistolle. Olisi pitänyt vastaava muhvi hitsata toisellekin putkelle, niin olisi voinut palauttaa kuorellisen lämmönvaihtimen sillekin puolelle, vaan kun löysin toisen muhvin vasta siinä vaiheessa kun oli jo työkalut pois kerätty…

Nyt kun on joka pytyllä oma anturi mittareineen, niin käytännössä samaa lukemaa näyttävät. Tai näytti siihen asti kun piti toisesta syystä lämmönvaihtimen liitokset avata, ja yksi jäi vuotamaan niin nyt se vuotava puolisko näyttää välillä tosi laihoja seoksia, jotka johtunee siitä että pakokaasu imaisee tuoretta happea mukaan. Tästä siis päästäänkin siihen että liitokset olisi suotavaa olla tiiviit, muuten tulee lisämuuttujia tuloksen suhteen…

Lisätääs vielä, siitä parhaudesta tuon asennuspaikan suhteen sen enempää osaa sanoa, muuta kuin sen että tuossa on tuntunut toimivan ihan hyvin. Joskus mielenkiinnosta katsastuksessa päästöjä katsottiin, ja silloin oli lukemat toisenkin desimaalin suhteen samat kuin konttorin päästömittarissa. Ja onhan tuo eka asennus ollut jo tolokun tovin, näkyy kuva päivätyn kahdeksan vuoden taakse…

Oikeissa autoissa nykyään lamda-anturi on usein niin lähellä palotilaa kuin mahdollista, eli käytännössä siinä missä pakosarja yhtyy yhteen virtaan. Eli kestänee lämmintä. Jos sätkässä lamda-anturin laittaisi suoraan pakosarjaan, välttyisi ainakin monen liitoksen vuodon häiriöltä. Onkohan sätkän pakokaasut eri lämpöisiä kuin oikeissa autoissa? Ainakin ajetaan useammin täydellä teholla.

Kapeakaistaiset on ollu purkuautoista otettuja, varmempitoimisia kuin “halpistarvikkeet”. Laajakaistat olen hankkinu Autotune.fi -kaupan kautta, parissa päivässä yleensä on tulleet. Eikä hintaeroa ole enää juurikaan, ja laajakaistan “paremmuuden” kyllä hyvin huomasi kun vertaamaan lopulta pääsi…

Ainoa mitä harmittelin laajakaista-anturin kohdalla, miksen sellaista jo vuosia takaperin hankkinut vaan taistelin kapeakaistaisen kanssa. Kapeakaistaisella kun käytännössä saa vain tiedot: rikkaalla, tasan 14,7:1 tai laihalla, laajakaistan antaessa luotettavasti seostiedon nimensä mukaan, 10-20:1