- Tämä aihe sisältää 26 vastaukset, 7 ääntä, ja päivitettiin viimeksi 4.8.2019 at 18:14
toimesta.
-
Artikkelit
-
Viime keväänä tuli laitettua 2cv6.een burtonin 652cc mäntäpyttysarja.
Tällä Hetkellä kaasarina on 1- kurkkunen Solex 34 pics6, johon suurensin pääsuuttimen poraamalla 1.8mm terällä. Muuten toimii hienosti, mutta korkeammilla kierroksilla ainakin perstuntumalla vaikuttais, että loppuu soppa kesken. Yli 90km/h vauhissa, kun pikkusen vetää ryyppyä päälle, niin jaksaa kulkea vähän toista sataa.
Nyt ois tarkoitus laittaa 2-kurkkunen kaasari paikalleen.
Jossain vaiheessa on tarkoitus myös nokka-akseli modata vastamaan Visan V06/630 koneen nokkaa.
Mikä siis ois pitemmällä aikavälillä ajateltuna järkevin kaasari kyseiseen koneeseen.
Ruiskuakin olen harkinnut, mutta tällä hetkellä se on poissuljettu vaihtoehto.
imupakosarja on jo hankittu 2-kurkkuselle kaasarille ja seuraavaksi pitäis kaasari tilata.
Vaihtoehtoina oon miettiny Solex 26/53 CSIC joko 2cv6 tai Visan kaasaria.
Niissähän venturit on 2cv6 26/18 ja Visa 26/21.
Hintaa molemmille tulee suunnilleen saman verran, joten se ei ratkaise.
Kertokaa viisaammat/kokeneemmat ajatuksianne aiheesta.Multa löytyis käytettynä Visan Solex-kaasari, jos kiinnostaa. Lienee järkevin vaihtoehto. 2cv6:n tuplakaasarikin toimii sopivilla suuttimilla ryyditettymnä (sellainenkin löytyy käytettynä). Olisi myös ylimääräinen Burtonin JetSet eli lajitelma 2-kurkkuiseen kaasariin sopivia suutimia, joilla voi hakea optimaalista toimivuutta. Jukka Isdomäki, jisomaki-ät gmail.com, o4o 72oo2ll
Varmaan helpoin ois laittaa suoraan Visan solexi kiinni. Joka tapauksessa kaasupolkimen ja kaasarin välille täytyy askarrella suunnanvaihtaja, koska tuossa sätkässä on lattiassa pystyssä oleva kaasupoljin. Enkä aio sitä vaihtaa riippuvaan. Alustavasti oon ajatellu laittavani uuden tai tehdaskunnostetun kaasarin, mutta jos hyväkuntoisen käytetyn saisi kohtuuhinnalla, niin sekään ei ois pois suljettu vaihtoehto. Täytyy vielä tuumailla asiaa.
Laita Jukka vaikka sähköpostiini wille.hintsala ät gmail.com jotain hintaehdotusta visan kaasarille ja suutinsarjalle, niin tuumailen mitä teen asian suhteen.Kerrokaapas asiaan enemmän perehtyneet.
Miten erikokoiset venturit vaikuttaa.
26/18
26/21
24/21
Millä sais tasasimman väännön koneesta. Ja samalla vähän lisää voimaa isommille kierroksille verrattuna solex 34 pics6.seen
Ja tässä tapauksessa siis kyse solex 26/35 csic kaasarista.
Toiseksi ajatus olis saada kaasarin vaihto hoidettua suht pienellä säätöhommalla, koska sätkä on lähes päivittäin työmatka-ajossa. Jokatapauksessa säätöjä täytyy hakea jonkin verran. Onko miten vaikea saada säädettyä edes suunnilleen kohilleen ilman minkäänlaisia mittareita?18/26 ns. viimeisiä kutosen kaasareita, joissa on haettu taloudellisuutta (ja pieniä päästöjä) ykköskurkulla ja sitten toisaalta menopuolta kakkoskurkulla kaasu pohjassa. Joo, ihan passeli peruspaketti.
21/24 vanhempaa kutosteknologiaa, kurkkujen yhteispinta-ala halkaisijoiden osalta milliä suurempi kuin uudemmassa yo. versiossa. Tahtoo sanoa, että ykköskurkulla ehkä aavistuksen enemmän alavääntöä, mutta sitten taas soppaa vastaavasti saattaa ina enemmän upota kuin sisarsaastemallilla. Mene ja tiedä, riippuu niin monesta asiasta.
21/26 Visa”hybridi” näistä kahdesta yo. mallista. Isommalle sylinterihalkaisijalle tarjoiltu lisää soppaa halkaisijoiden osalta. Saatavuus heikompi kuin ylempien. Oman kokemukseni mukaan 77mm männät tarjoavat enemmän potentiaa kuin mikään näistä kaasareista näiden mäntien jatkeena. Ts. kutosen ja visapaketin suurin ero on siinä kuinka paljon kolmosta saa sohlata silmään normaaliajossa.
Mikä on näiden kolmen kaasarimallin tärkein juttu? Että se ei ole pääakseliltaan väljä ja suuttimet “sinne päin”. Tarkoittaa siis sitä, että hyvän kombinaation saa pilalle millä tahansa näistä kaasareista, jos asiat ovat päin prinkkalaa.
Sätkän kaasarien ns. tehdasasetukset, oikeat säätöarvot suhteessa bensan palamiseen? Montako kertaa 70-luvun jälkeen bensaa on muokattu raaka-ainesisällöltään? Niimpä. Etanolin energiasisältö on huonompi kuin perinteisen bensan ja näin pienessä koneessa se tuntuu, kun ei ole paljoa mistä ottaa pois sitä kuuluisaa Woimaa.
Henkilökohtainen mielipide on, että nykyään ei ole ns. taulukkomateriaalia oikeasta ja väärästä, mutta onneksi on instrumentteja kuluttajahinnoin, joilla pääsee lähemmäs optimaalista kuin pelkällä persdynolla.
Aikoinaan konsultoin erästä tunnettua Suomalaista kaasaridiileriä ja hän oli täysin hämmästynyt siitä kuinka näin pienessä koneessa on niin suurikurkkuisia kaksikurkkuisia kaasareita tehdastekoisena. Väitän, että syy siihen on nimenomaan alaväännön haku pitkällä imusarjalla ja näillä isoilla kurkuilla. Se ei siis ole se sätkän kompastuskivi ns. virtausopillisesti, eikä myöskään kansien imukanavien puolesta. Ilma liikkuu hyvin, mutta sekoittuuko se ilma oikein sen bensan kanssa?
Espoo-Ke-Su
[B] [color color=blue]Dyane -68, Dyane Super -73, 2cv6 -77, 2cv Super -71, 2cv6 AK XXXL -76 [/color][/B]Ma en ole noista Solexeista koskaan tykänny. Siis kaksikurkkuisista. Yksikurkkuiset taas ovat olleet toiminnaltaan selkeitä. Ja sitten silloin joskus aikanaan, kun tuli 652cc Visa osina haltuun, siihen taputtelin Aisan -kaasarin kiinni. Joka tosin oli ensin muutaman hetken ollut vakioKutosen kaverina, toimien siinäkin kivasti…
[img]https://i.ebayimg.com/images/g/sqMAAOSw9IpX0n1w/s-l1600.jpg[/img]
Siis tuonnäköinen keksintö. Löytyi silloin kaverin takapihan varastosta, peräisin KE-20 Corollasta. Noita tehdään toki edelleen, löytyy Tojotan trukkimoottoreista jos ei muualta, ja tosiaan uusinakin löytyy. Suzuki SJ-410/413 -moottoreihin ovat myös noita laitelleen…Se mikä tuossa huvitti, oli se että vaikka kaasari oli 1300cc koneesta, niin sen kummatkin kurkut oli pienempiä kuin Solexin ykköskurkku. Kokonaispinta-ala siis merkittävästi pienempi. Joka sitten tekee sen että virtausnopeus kurkuissa on suurempi, joka ainakin joidenkin lähteiden mukaan parantaa seoksen syntymistä. Oli kyllä kivan looginen toiminnaltaan, ja erona Sätkän/Visan koneiden kaasareihin, tuossa on kakkoskurkulla “lisäläppä” jonka akseli on epäkeskeisesti, ja sitä pitää suljettuna vain vastapaino, eli siis avautuu vasta kun virtausta on tarpeeksi. Tämä estää kiusallisen BOO-ilmiön kun kaasun avaa kerrasta tyhjäkäynniltä…
Niin, ja kiihdytyspumppu, sen vipuseen tekaisin jatkon, että sai liikkeen pienennettyä. Ruikkasi alkuperäisenä neljälle pytylle bensaa, helposti tukehtui kaasua reippasti annostellessa, liikkeen kun puolitti hitusen yli puoleksi alkuperäisestä, oire poistui…
Suuttimille en tehnyt mitään, mielessäni tuolloin pohdin että kyseessä on alunperin kaasari, joka ruokkii neljää 325cc pyttyä, ja sittemmin siirsin sen ruokkimaan kahta 301/326cc pyttyä, niin tuskin ihan mettässä tuolloin on. Kulutus pysyi maltillisena, kulkua piisasi, eli kaipa tuo ihan linjassa oli. Tuolloin ei ollut hallussa mitään “turhakemittareita” jolla olisi seosta saanut tarkasteltua, tosi silloin vielä näki tulpista enemmän palotapahtuman seoksen oikeellisuutta kuin nykybensan kanssa…
Ja joo, kulkua tosiaan piisasi. Vakiokutonen tuolla kaasarilla AMI:n askilla, helppo 140-150km/h, ja pikkasen piristetyllä Visalla pisimmän GS:n vaihteiston kanssa 172km/h. Nämä siis Tiinassa, peppurepulla. Nopeudet laskettu kierroslukumittarin kautta, jonka näyttämän oikeellisuus tuli tarkastettua. Sittemmin tuo Visa vaihteistoineen siirtyi Sätkän keulille, kaasarina Solex ja sittemmin Weber, eikä sitä saatu ikinä enää liikkumaan kuin karvan yli 140km/h. Osansa, iso sellainen, aeromystiikalla, mutta varmasti kaasarillakin oli osansa…
Alkuperäinen syy, miksi Solex poistui, oli kun bensa-asemien väliä ei meinannut talvikelissä Solexilla päästä ilman varakannua. Pätkäajoa pakkasissa, useampi tankillinen lukemilla 17-19l/100km, Aisanilla kymppi pois lukemasta. Solexin kanssa tuli tapeltua ihan paljon, useampaa yksilöä tuli käytettyä kiinni, kaikki tosin purettuja eli käytettyjä. Saatoin tehdä jotain väärinkin niiden kanssa, mutta mielenkiinto meni kun tuli löydettyä Aisan. Joka sekin sopi imusarjaan kun kiinnitysreikiä viilasi viistoiksi, laipan pulttijako oli pari milliä eri kuin Solexissa, vieläpä ristiin mokomat, mutta viilaa sekin kaasari totteli…
Oon tässä nyt ehtinyt vähän mietiskelemään kaasari asiaa. Ja vähän muiden kokemuksia ja testailuja lukenut. Vielä en oo lyöny lukkoon kenen tekemä kaasari imusarjan jatkoksi tulee.
Vaihtoehtoja on monia.Solex
+ käy suoraan imusarjaan kiinni
+ löytyis helposti tarvittavat osat asennukseen
– suuttimienvaihtoa varten kaasari avattavaAisan
+ uusia löytyy suht edullisesti
+ käy lähes suoraan imusarjaan kiinni
– suuttimien vaihdosta ei mitään hajua mulla. Toisaalta jasulla toiminut hyvin ilman suutinjumppaaWeber
+ 32/34 dmtl saatavuus hyvä
+ suuttimien vaihdon helppous kaasaria purkamatta
+ joillakin jo kokemusta kyseisistä, joten voisi suoraan hankkia suuttimet sinne päin
– vaatii joko imusarjan muokkausta tai sopivan laipan väliin, jolla muutetaan pulttijako sopivaksi.Näistä nyt pitäis sitten osata päättää minkä sinne konehuoneeseen taputtelis paikalleen. Harkinnassa on myös seosmittarin hankinta, jotta sais moottorin toimimaan kunnolla kaikissa tilanteissa. Hieman alkaa valinta kääntyä solexista poispäin.. Saa nähä mikä tulee hankittua.
Nyt oon miettinyt omasta mielestäni tarpeeksi kaasarin valintaa.
Tällä kertaa valintani osui weber 32/34 dmtl.ään.
Kyseistä kaasaria kun saa uutena ooppelin 1.3 litraiseen koneeseen valmiina pakettina. Niin ajattelin sellaisen tilata. Koska kuten Jasu aiemmin mainitsi 1.3 litrasen corolan kaasarin toimineen hyvin ilman sen suurempia säätöjä ja muutamilla alkaa olemaan weberin dmtl.stä kokemusta sätkässä.
Jonain päivänä kuullaan miten käy. Joutuuko vielä suuttimia kuitenkin vaihtelemaan kun haetaan seoksia kohalleen.Weberin kanssa on se hyvä että säätömahdollisuuksia löytyy, myös kiihdytyspumpun suhteen. Saa monenkokoista suutinta, ja ainakin osaan Webereitä löytyy erilaisia vivustoja jotta saa passattua suihkutusmäärän kohdilleen…
Eikä Weberin pitäisi olla ihan niin tarkka ilmanputsarin suhteen kuin Corollan Aisan, joka oli varsin kranttu sen suhteen. Aiempia tarinoita siitäkin löytyi, kun etsin ihan muuta täältä, ei vaan tullut linkkiä otettua talteen. Mutta tosiaan, siitä kun sain yskäisyn seurauksena poltettua suodattimen paperielementin, niin kummasti oli laihallaan seokset, kunnes sai uuden elementin laitettua paikalleen…
[img]https://i88.photobucket.com/albums/k193/Jasun_kuveja/2cv-Dyane/Injection/Megasquirt/PhaseII/DSCN8673.jpg[/img]
Tuollai ratkaisin yhden koetyyppisen sovituksen, jotta sai soviteltua imusarjaan Aisin -merkkisen palikan. Ei tosin käyttöön tullut koskaan, kun tuli tekaistua sovitukset aivan toisin kuin tuota suunnittelin. Mutta se on toinen tarina taasen se…Tilasin tänään kaasarin ja FMI seosmittarin avuksi seosten hakemiseen.
Kaasarin kiinnitys täytyy suunnitella loppuun, kunhan saan sen käsiini.
Lambda-anturin paikkaa täytyy myös suunnitella. Jospa jonain päivänä ehtisi taputella kaasarin paikalleen. Kerron sitten kokemuksia kyseisestä laitteesta.Onhan tuota kaasaria jo ootettu.. Eilen illalla laitoin sähköpostilla kyselyä kaasarista, kun ei ollut kuulunut mittään. Selvishän se missä mokoma luuraa. DHL hoitaa taas hommansa esimerkillisesti. Paketti ootellut viikon tampereella eikä mulle oo tullu mitään ilmotusta, että ois tulossa kuopioon. Täytyy soittaa heti klo 8.00 asiakaspalveluun ja kysellä, miksi pakettia on pidetty jemmassa asiakkaan tietämättä.
Tänään sain viimeinkin kaasarin käsiini. Pääsee sitä joku viikonloppu askartelemaan paikalleen. Ajattelin pilkkoa imu/pakosarjan imusarjaksi ja kaheksi erilliseksi pakosarjaksi. Molempiin pakosarjoihin hitsaan lambda-anturin kierteet. Toiseen tulee tulppa ja toiseen anturi seosmittarille. Kaasariin täytyy tehdä vipu kaasutankoa varten. Ja imusarjaan uus laippa weberille. Muuten menee suht pienillä askarteluilla paikalleen. Kyseessähän on ooppelin 1.3 litraseen koneeseen tarkotettu weber 32/34 dmtl.
Käytin suuttimet irti ja katoin koot. En nyt yhtäkkiä osaa sanoa kumpi laita on ykkös- ja kumpi kakkoskurkun suuttimet. Joku viisaampi saa sen kertoa. Kuvassa paperilla suuttimien koot.Pari vinkkiä: se ei tarvitse erillistä laippaa; vanhat pinnapultit tasalta poikki ja/tai nätisti hitsaten. Sen jälkeen tuo jalka plaanaten tasaiseksi. Viila/tasohiomakone/jyrsin. Sitten uusien pinnapulttien reikien merkkaus, poraus ja kierteytys. Väliin tulevan bakeliitin avulla piirtää imuaukon reunoihin merkinnät paljonko tarvitsee avartaa alkuperäistä suhteessa dmtl:n bakeliittiin. Ne surralla veke, eli Dremel tai paineilmapuikkohiomakone. Tällä siis hävitetään pyörteitä tekevät kynnykset ja muutetaan virtaus jouhevaksi.
Lambdoille ei tarvitse paikkoja pakosarjaan, vaikka itse teinkin niin. Ensimmäisen äänenvaimentajan jälkeinen putki akun alla riittää lämmitettävälle anturille.
Jutellaan suuttimista lisää, jahka olet siellä asti. 😉
Espoo-Ke-Su
[B] [color color=blue]Dyane -68, Dyane Super -73, 2cv6 -77, 2cv Super -71, 2cv6 AK XXXL -76 [/color][/B]Tänään nytkähti kaasarinvaihto operaatio aimo harppauksen eteenpäin. Isän avustuksella saatiin imusarjaan tekaistua sopiva laippa weberin kiinnitystä varten. Kaasuvipu otettiin vanhasta 1-kurkkusesta solexista. Ei tarvi tehä suunnanvaihtajaa kaasupolkimen ja kaasarin väliin. Iltasella vielä pilkoin imupakosarjan, jotta sain erilliset pakosarjat ja imusarjan. Hitsasin vielä pakoputken kylkeen lambda-anturille kierreholkin. Ens viikolla kun oon yksin aamupäivät kotosalla, aion askarrella uuden kaasarin ja seosmittarin paikalleen.
- Sinun täytyy olla kirjautunut vastataksesi tähän aiheeseen.