Wanhuksen runkonumero

On. Vaatimus meistetystä numerosta tuli 1964, sitä vanhemmissa riittää se kyltti…

Ja se ei ole runkonumero, vaan valmistenumero, joka voi sijaita ihan muualla kuin rungossa. Tästä sain pitkän esitelmän katsastuksessa, kun piti meistää numerot uusiksi Dyaneen, katsuri naputteli ne ovitolppaan ja minä nuorena kossina huolestuneena kyselemään että “mitenkäs se runkonumero kun tuli koriin, tuleeko tuosta mahdollisesti hankaluuksia joskus?” niin tähän katsuri aloitti tuolla tämän kappaleen ekalla lauseella… Tämä tapahtui vuonna 1993, jolloin katsastus oli sitä “wanhaa hyvää aikaa”, ennen kilpailua, aikaan jolloin katsuri oli vähän jumalan yläpuolella, jonka sana oli laki ja joka harvoin mitään vastaili saati hymyili…

Tämä meistämisen tarpeen ajankohta tuli ajankohtaiseksi itselle, kun pitäisi tässä kevään korvilla käyttää -63 ensirekisteröity Brittimaasturi leimalla. Ensin tottakai sitä numeroa rungosta metsästämään, sitten joku etiäinen tuli joka laittoi tarkistamaan tuota tietoa, ja vaatimuksen ajankohta selvisi asiaa Traficomin sivuilta penkomalla. Vihjeen sain Overdriven sivustolta, jossa kerrottiin syytäkin meistämiselle, isona osasyynä oli eräs Ruotsista pöllittyjä autoja Suomeen kuskannut liiga, joka katsasti ne sujuvasti täällä kolaroitujen autojen tiedoilla, ja jäivät vieläpä kiinni tästä ahkeroinnistaan. Sitten pikavauhtia keksivät meistättää näitä numeroita, jotta edes hitusen vaikeutuisi moinen toiminta…

Katsastajan käsikirja s. 25:

01.01.1960 tai sen jälkeen tyyppikatsastettuihin autoihin on katsastuksessa määrätty numero meistettäväksi runkoon tai koriin, KYM 1049/770 – 1954 ja KYM 10974/770 – 59

01.01.1964 tai sen jälkeen käyttöön otetuissa autoissa on oltava runkoon tai koriin meistetty valmistenumero.

01.09.1970 valmistenumero autossa
– runkoon tai koriin tai muuhun vastaavaan rakenneosaan meistetty
– numeron puuttuessa, alkuperäisen moottorin numeroa on pidettävä auton valmistenumerona,
ANA Tpp 2 § 24.6.1970/ 438

//JYM

Ja vielä lisäys, SAHK vaatii kaikenikäisiin museorekisteröitäviin numeron meistettäväksi…

Varmasti noita on lyöty/vaadittu lyötäväksi vaikkei olisikaan pykälät vaatineet. Kun ei ne suikkapäätkään kaikkia pykäliä tiedä tai muista. Varsinkaan semmoisia mitkä ovat tulleet jonakin vuonna voimaan… Keskusteltiin kertaalleen tankin tietämillä sijainneesta peruutusvalona toimivasta työvalosta (vai olikohan sumuvalo?), 55 wattisella polttimolla. Meinasi ensin että olisi jotain laittomuuksia tai vähintään luvattomuuksia sitä asentaessa harrastettu, vaan keskustelu sai ihan toisen suunnan kun kysyi peruutusvalomääräyksistä käyttöönottovuodelle…

Katsastajan käsikirja s. 55 ->

01.01.1923 tai sen jälkeen automobiilissa tuli olla etupuolella kaksi lyhtyä kummallakin puolella ja näiden tuli näyttää valkeaa valoa, sekä takana yksi lyhty, joka valaisi valkoisella valolla automobiilin tuntomerkin (rekisterikilven). Tämän lyhdyn piti myös näyttää punaista valoa taaksepäin.
A Automobiililiikenteestä 237/22

01.01.1938 tai sen jälkeen autossa tuli olla takana värillinen lyhty, joka syttyy autoa jarrutettaessa (jarruvalo).
A Moottoriajoneuvoliikenteestä 491/37

01.06.1949 tai sen jälkeen autossa tuli olla edessä seisontavalot.
Autoasetus 349/48
tai sen jälkeen kaikissa autoissa tuli olla suuntaviitta. Määräys koski myös aiemmin
käytössä ollutta autoa. Autoasetus 5 §, 349/48

01.12.1957 voimassa määräys, jonka mukaisesti
– linja-, kuorma- ja erikoisautossa kaksi takavaloa, muussa autossa ainakin yksi takavalo. Jos yksi valo, sen on sijaittava keskiviivalla tai vasemmalla.
– perävaunussa tulee olla kaksi takavaloa.
– takavalojen tulee olla punaiseksi värjättyä kirkasta särmikästä lasia tai vastaavaa kovaa muovia. MaA Tpp 8 ja 39 §, 392/57
– autossa tulee olla ainakin yksi jarruvalo.
– milloin jarruvalo ei ole täysin erillään takavalosta ja ajoneuvossa on kaksi takavaloa
tulee jarruvaloja myös olla kaksi.
– kahta useampaa taka- ja jarruvaloa ei saa asentaa.
– jarruvalojen väri punainen, ruskean- tai punakeltainen.
– jarruvalon teho vähintään kolme kertaa takavalon teho.
– – mikäli vetoauton jarruvalot ovat selvästi näkyvissä, ei perävaunussa tarvitse olla
jarruvaloja. MaA Tpp 9 ja 39 §, 392/57
– autossa tulee olla suuntavalot tai suuntaviitat.
– suuntavalon väri: eteenpäin valkoinen, keltainen tai ruskeankeltainen, taakse ruskean- tai punakeltainen tahi punainen.
– suuntaviitan tulee olla varustettu valolla.
– milloin suuntavalo sijoitettu samaan valaisimeen seisonta- tai takavalon kanssa, tehon oltava vähintään kolme kertaa ko. valon teho.

01.07.1967 tai sen jälkeen käyttöön otetuissa ajoneuvoissa tulee olla
– vähintään kaksi jarruvaloa (parillinen määrä), väri punainen tai ruskeankeltainen.
– mikäli vetoauton jarruvalot ovat selvästi näkyvissä, ei niitä tarvitse asentaa
perävaunuun. MaA Tpp 9 §, 39 §, 392/57 + 233/67

01.01.1968 tai sen jälkeen käyttöön otetuissa ajoneuvoissa tulee olla
– vähintään kaksi takavaloa (parillinen määrä)
– kaksi valkoista seisontavaloa
– lampun teho 4 – 10 W
– kytkettävä siten, että toimivat samanaikaisesti kauko- tai lähivalojen kanssa.
MaA Tpp 8 §, 7 §, 392/57´+ 233/67

En tiedä onko AZU:a tuotettu pelkästään yhdellä takavalolla, mutta yhdellä jarruvalolla (oranssi) niitä on ollut. AU:ta sen sijaan on ollut hyvinkin niukalla varustuksella tuotannossa.

//JYM

Tuohon valmistenumerojuttuun. Ainakin 1952 on ollut valmistenumero meistettynä runkoon ja kaikissa tuon jälkeen on ollut samoin, mitä olen nähnyt.
Vaikuttaa siltä, että nykyisin katsastuksessa ei katsota meistettyä numeroa, ainakaan minulta ei ole sellaisen paikkaa kyselty ja sata varma että insinööri ei ole sitä itse löytänyt.

Teetätin joskus 1990 luvulla pikkupakuun turvavyöt pääkaupunkiseudulla, 3-tien varressa olleessa turvavyöpajassa. Yläkiinnike tuli kattojen väliseen poikkipeltiin ja roikkuu n. 20 cm hihnassa. Rulla on kiinni kynnyksissä ja lattiassa lisäpalalla. Lattian alla isompi levy. Vyön alapää kiinni penkin takana pystylellissä, jossa takapuolella isohko tuki. Keskikiinnikkeet pultattu runkoon, jonka sisälle ujutin vastaraudan. Voi myös pultata rungon läpi ja alapuolelle lattarauta. On toiminut hyvin. Jos joutuu pakua kovasti korjaamaan = hitsaamaan, voi tällöin jo varautua turvavöiden laittoon oikeanlaisilla vahvikkeilla ja kiinnikkeillä, jotka saa upotettua rakenteisiin näkymättömiin.