2-kurkkuinen Solex

@Akaile wrote:

2cv6 M28/1 602 21/24 120 70 190 0.316 Ami8 33hp M28 602 21/24 125 82.5 207.5 0.345 Erisuuret
2cv6 M28/1 602 18/26 102.5 87.5 190 0.316 = Ami8 33hp M28 602 18/26 102.5 87.5 190 0.316 Yhtäsuuret

Ts. jos molemmat Ami8-koneet ovat 9:1 puristussuhteella niin tuo suutinkokojen erotus (= 125-120=5 ja 82,5-70=12,5) verrattuna tavalliseen kutoseen tulee tuosta turboputken vaatimasta rikastuksesta.

M28/1 602 21/24 on pääasiallisesti A06/635 koneita 8.5:1 puristussuhteella, kun taas M28/1 602 18/26 on A06/664 tai A06/644 koneita 7.9:1 puristussuhteella. Kirjoitin “pääasiallisesti” 21/24:n kohdalla, koska olen juuri tavannut yksilön, joka on ollut yhdellä omistajalla uudesta lähtien ja varusteltu 18/26 kaasarilla tehtaan toimesta, vaikka kone on muutoin A06/635. Kyseessä vm. -90, joten ilmeisesti vanhoja varastoja läjätty myyntiin.

Jos nyt taustalukijoille on vielä epäselvää mitä nuo suuttimien luvut tarkoittavat niin 125 on 1.25mm:n suuttimen reiän halkaisija. Vaikuttaa naurettavan pieniltä eroilta halkaisijoiden kesken suuttimia vertaillessa, mutta sen bensasumun ei todellakaan tarvitse olla suuripisaraista näin pienissä koneissa. Asiaa voi havainnollistaa laittamalla bensansyöttöön vain metrin letkun verran bensaa ja testaamalla kuinka kauan kone käy tyhjäkäyntiä tuolla määrällä…voipi yllättää ja käsi väsyä 😆

Ja huom. edellä esitetyt vaatimukset suuttimille suhteessa puristuksiin ja turboputkeen on mielestäni nykybensalla minimivaatimukset suutinkoolle. Muutoin uskoisin seoksen olevan aivan varmasti laihaa ja tulee HanaAnan kuvailemia ongelmia.

Kelläs se nyt on se Dieselflossen vanha oranssi sätkä? Eikös hää oo viimeisimpänä tällännyt lambdan vakiokutoseen?

Minun kokemukseni mukaan 21/24 kaasareita asenneltu -70 luvun puolella,ehkä -80 luvun alkupuolella vielä mutta eikös viimeistään silloin kun Kitroen rupesi vallan tekemään levyjarrullisia sätkiä jousilevykytkimellä ja kevyemmällä vauhtipyörällä
oliko v.82? kaasaritkin kokivat muutoksen ja 18/26 tuli käyttöön?
Tuo 664 kone on tehty Saksan markkinoille ja se oli sovitettu matalaoktaaniselle lyijyttömälle pensalle käyväksi, ostaja sai verohelpotuksia ja näitä on ainakin ollut liikkeellä jo -84, minullakin useita autoja. Nokka eräänlainen viritysnokka sillä erolla että nosto muistaakseni jopa puoli milliä alempi kuin vakiossa,käyntiäänet siten pehmeät ja siviilimäiset. Tunnetusti kiihtyvän sorttinen kone ja lujaa kulkeva ja saa tarvittaessa helpolla heppoja lisää ilman kummempia virittelyjä.
-90 mallisessa sätkässä siten tietenkin 18/26 kaasari (tällainenkin uusi kone ollut hallussa, nykyään Mikillä).
Vanhan 21/24-kaasarin 2AA suutin ei pitäisi olla samankokoinen kuin uudemman mallin, kellä näitä on useita ,paras olla sekoittamatta (on kokemusta kantapään kautta). Kun laittaa suuttimet rinnakkain valoa vasten ja suurennuslasilla katsoo,
on helppo todeta miltei sadasosamillien tarkkuudella eroja.
Viimeisten valmistusvuosien kaasareihin laitettu kakkoskurkulle 0.90 suutin ,minullakin usea tällainen _80 luvun jälkipuoliskon saksalaisista autoista(ehkä664) ja nykypensat laihentuneet entisestään.
Tuo kohon korkeus näissä 18/26-malleissa tärkeä, minulle uutta että oikein pumaskoja löytyy asiasta. Itse olen hieman hajulla ollen ja kokeillen todennut tuon 21milliä olevan juuri se oikea ja vaikutukset dramaattiset.Voi tien päällä laittaa ilman mittoja:kansi alassuin ja kohon ja kannen väliin pitäisi jäädä tulitikun mentävä rako–2mm. Ja jos tuota isommaksi jättää raon voi käydä niin että suuttimet eivät saa pensaa!
Kaasarin runko-osan tukkeutuminen taitaa olla aika teoreettista,valukanavat senverran väljät ja suutinputken ja pääsuuttimen kanavat suorassa yhteydessä,tämähän on helppo todeta vaikka kokeilemalla: irroittaa suuttimet ja ruuttaa pensaa jarruilmakanavaan, pitäisi kohokammioon virrata esteettä pensaa. Saman käsittelynhän voi tehdä helposti paineilmalla
jos tarvetta jostain syystä ilmenisi.
Koho voi muuten helposti jäädä takertelemaan, itsellä ollut asentelussa ongelmia.

@Jasu wrote:

@gustaf wrote:

Vanhan 21/24-kaasarin 2AA suutin ei pitäisi olla samankokoinen kuin uudemman mallin, kellä näitä on useita ,paras olla sekoittamatta (on kokemusta kantapään kautta). Kun laittaa suuttimet rinnakkain valoa vasten ja suurennuslasilla katsoo,
on helppo todeta miltei sadasosamillien tarkkuudella eroja.

Tuotanoin. Kyllä ne numerot/kirjaimet kertoo tasan tarkkaan millainen se suutin on ollut, uutena. Sitähän se sitten ei kerro jos joku on jo mennyt niitä porailemaan…

Ko. suuttimien poraamisesta on ollut tälläkin palstalla aiemmin juttua, joten ei tosiaan ole mikään ihme jos niitä olisi menty säätömielessä suurentamaan…

Faktaa tueksi, muuten tämä on täysin paikkaansapitämätöntä. Kyseessä kun on vuosikymmeniä vanhoja vehkeitä, niin kuka sen sanoo ettei olisi jotain muutoksia tehty käyttäjien toimesta..?

Ja mittauksessa, on hyvä käyttää vaikka mittatyökaluja muuten ei tosiaankaan voi tuollaisia eroja luotettavasti todentamaan…

Itselläni ei ole enään kuin 18/26 -kaasareita,alimittaisia suuttimia olen joskus muunnellut uusiokäyttöönkin mutta nyt en puhu niistä. Poratut erottaa muuten jäljistä helposti alkuperäisistä. Minkä mukaan 2AA-suutin olisi vakiomittainen. Vuosien takaa jäänyt vaikutelma että joinain vuosina Kitroenin miehillä ollut erilaisia näkemyksiä siitä minkä kokoinen kakkoskurkun jarruilmasuutin
on. Yllä esitetään vielä väite että 21/24-kaasarissa 2AA.suutin olisi samankokoinen kuin 26-kurkkuisessa??? Tämähän on vitsi että ei voisi aistihavainnoilla todeta eroja. Mielenkintoista olisi tietää minkälaisia mittalaitteita pitäisi hankkia jos ei silmiään usko. Jos epäilee välittömiä aistihavaintojaan, voi käyttää apuvälineenä vaikka tilastollista analyysiä ja tekemällä tarpeeksi monta vertailua: tästä on apua varsinkin jos verrattavat havaintokohteet eroavat hyvin vähän. Varmuus lisääntyy mitä useamman vertailun tekee. Ja suurennuslasi ja valoa vasten tarkastelu välttämättömiä apuvälineitä suutinhommissa.
Jos erot hyvin pieniä ja fyysiset mittalaitteet riittämättömiä osoittamaan eroja, samaa voi yrittää siinäkin tapauksessa.
Näissä suutinhommissa pystyy kyllä erottamaan tuolla suurennuslasimenetelmällä käytännön kannalta merkitykselliset kokoerot. Kirjoittaja tuntuu puhuvan nyt periaatteessa lämpimikseen. Itselläni ollut kymmeniä kaasareita ja on ollut mahdollisuus ja intressi niitä tihruta.

Mikä on isompi 2aa suutin. Niinkuin jo aiemmin sanoin minulla ei enää ole 24-kurkkuisia
enkä aio hankkia. Ensinnäkin miksi eri kurkkuisissa olisi sama jarruilmasuutin? eihän tuo mahdoton idea ole-yksikurkkuisissakin on käytetty ab ja ac suuttimia joissa todella huomattava kokoero,en ole hoksannut mitään muuta eroa.
Näkemykset päästövaatimuksista vain ovat moneen kertaan muuttuneet jo 70 luvulta lähtien.
Ninkuin olen sanonut,näitä on tullut useampaan kertaan katseltua ja vertailtua. En oikein ymmärrä tällaista kirjoittelua,
ei liene vaikeaa tehdä itse pohjatyötä. Itse olen aikanaan hämmästynyt huomatessani ensimmäisen kerran asian kun oli useampi kaasari levällään, yksi oli tosi ahdas ja kahdessa muussakin sen verran eroa ettei voinut täysin samankokoisiksi sanoa. Olen vain antanut vinkin jota voi halutessaan hyödyntää,minulle nyt on ihan sama
loppujen lopuksi millä suuttimilla itse kukin haluaa ajella ja haluaako edes tietääkään. 26 kurkkuisissa näyttää vallitsevana kuitenkin olevan jarruilmasuuttimet joiden reikä käytännössä samankokoinen joten helppo verrata ja todeta. Ja pääsuuttimissakin eroja kuten olen maininnut. Muitakin eroja 18/26-sarjaisissa on:kakkoskurkun aukeamismekanismia muutettu ja muistaakseni viimeisessä mallissa läpän kiristysjousi kun katkeaa, kakkoskurkun läppä ei palaudu eikä pysy kiinni. Ulommainen jousi ei muistaakseni välttämätön,kiristää ykköskurkun läppää.
Jos matkalla sattuu niinkuin todennäköistä on, pitää tilapäisesti jotenkin lukita se ja ajella ykköskurkulla. Eräs kaverini,
mm. seppä ja asespesialisti, että sopivan vahvuisesta pianolangasta voisi kääräistä uusia kierrejousia.. Kiihdytyspunpun
mekanismikin vaihdettu, ettei ihan kaksi kertaa ja akselit eripituiset. Muuten Akaile, muistatko kun aikanaan kokeilit niitä suuttimia, kulkeutuivatkohan kaikki takaisin minulle, Visan jarruilmasuuttimet kuitenkin minulla on, eikö ne ollutkin lainassa?

Minulla on yksi ylimääräinen millinen pääsuutin toiseen kurkkuun, varovasti millin terällä sormivoimin tehnyt ja näyttää tehdastekoiseen verrattuna identtiseltä aiemmin kuvaamallani menetelmällä tutkittuna. Kokeilin juuri että metodilla vaivatta erotan 100 ja 102.5 suuttimet
toisistaan. Pojalleni tuotti hieman vaikeuksia, hän kun ei ole tottunut katselemaan tällaisia. Näkeminen kun ei tapahdu silmissä vaan aivoissa ja vaatii kokemusta ja harjaannusta. Tekemällä harjaantuu…
Vuosi takaperin kunnostin muutaman yksikurkkuisen ja heitin pois tosi isoreikäisiä AC-suuttimia koska ajattelin etten tule niitä tarvitsemaan. Olin näköjään jättänyt jäljelle esim. yhden AC-suuttimen jota en minä enkä poikani pystynyt erottamaan
AB-suuttimesta joten voidaan kaiketi puhua samankokoisesta mutta eri leimalla varustetusta suuttimesta. Joten varianssia
löytyy, MOT
1F2 on reiältään hieman pienempi kuin 1F1, olennaisin ero ilmeisesti suutinputken porausreijissä , niiden määrissä ja korkeudessa. Visan 1F4 reijältään pienempi kuin 1F1, reikä ehkä aavistuksen isompi kuin 2:ssa, poraukset taasen tekevät sen jutun.
Ja Visan 2AC-suutin aavistuksen pienempi kuin AB, moni väittäisi varmaan samankokoiseksi. Kierteethän samoja mutta jos haluaa kokeilla,kannattaa katsoa että suutin on koon suhteen erilainen, haluttavaan ja kokeiltavaan suuntaan.

Itse itselleni vastaten: Yksikurkkuiset ovat AB ja AC suuttimilla, Kaksikurkkuiset 2aa ja visa 2ac. Tämä siis kysymykseen onko yksikurkkuisissa jarruilmasuutinta mallia 2ab, joka kävisi kaksikurkkuiseen…ei ole.

Aion kokeilla HanaAnan yhdistelmää seuraavaksi, sillä siitä saatu positiivinen lampada-arvo kuulostaa hyvältä. 8) Tuossa yhdistelmässähän 105 on 18/26 kaasarin suutin ja 120 21/24 kaasarin suutin.

Puhutaanhan me nyt samoista suuttimista fyysisesti? Pääsuutin on se pienempi vaikeammin käsiteltävä ja 2.k. suutin se isompi?