- Tämä aihe on tyhjä.
-
Artikkelit
-
Heips!
Lienee synkronointivika, kun 2CV4:sta hypähtelee nelonen ja pakki mielellään vapaalle?
Onko muuten kellään ehjää, mielellään vähän ajettua ja ilman ylimääräisiä ääniä olevaa 4:sen vaihteistoa joutilaana ja myytävänä?Kunnostuksessa ollut 4:sen moottori käy muuten nätisti, mutta n. kolmasosa kaasulla käy aaltoilevasti auton ollessa paikallaankin.
Tyhjäkäynnillä ja kierroksilla moottori käy nätisti. Onko vika mahdollisesti kaasuttimen säädöissä, tuntuuko tutulta oireelta?Hannu Jyväskylästä
Muistelen, että tuo vaihteiden hypähtely johtuu vääristä siirtäjien etäisyyksistä loodan päälykannen alla. 2cv Wikissä taitaa olla artikkeli oikeista mitoista. Siirtäjien lukitukset ovat avattavissa ja uudelleen mitoitettavissa. Toisekseen, pakki ei ole synkronoitu 😉
Espoo-Ke-Su
[B] [color color=blue]Dyane -68, Dyane Super -73, 2cv6 -77, 2cv Super -71, 2cv6 AK XXXL -76 [/color][/B]Vaihteen siirtohaarukoiden kuuluu olla siinä kohden mihin ne luontaisesti kuuluu..
Elikkä kun vaihdekeppi on vapaa asennossa sekä vaihteiston kammaspyörät vapaa asennossa ja siirtotangot mukaan lukien vapaa asennossa mihin lukitus haulet ne asettaa..
Silloin haarukat kuulu todella olla lukittuna siihen kohtaan kun hammasratas paketit ja viirtotankojen lukitushaulet ne määrittelee..
Eli vapaa asento tangoissa ja hammaspyörissä määrittää siirtohaarukoiden lukituspaikat.. Ei siihen sen kummempia mittoja tarvitse.. 💡Mauno Nurkkala.. Raahe - Piehinki - Ylitornio.
Lapinjaos Hupimestari.. 🙂😆 Entäs, jos ottaa lootan palikat ns. käteen niin eikö ole aika mukavaa, jos löytyy millilleen tarkat paikat kasatessa? Siirtäjien paikkoja on ennenkin jouduttu fiksailemaan kyläseppien jäljiltä tai ihan vaan vuosien tekemän löysytystyön seurauksena. Tuo pomppiminen johtuu monesti tästä. Yhtä monesti pomppiminen johtuu myös vaihteiston takatyynyn pettämisestä, jolloin keppiin voi tulla ylimääräisiä jännityksiä tahi koneen/jarrutusten aiheuttamia potkuja.
Espoo-Ke-Su
[B] [color color=blue]Dyane -68, Dyane Super -73, 2cv6 -77, 2cv Super -71, 2cv6 AK XXXL -76 [/color][/B]Minun selitys oli pelkkää lookista ajattelua ja niiltä osin luultavasti oikein, muut asiaan vaikuttavat sivu viat ynnä muut on toinen juttu..
Mutta väittäisin kokemuksieni pohjalta olevani perillä tuosta lokiikasta.. ➡ 😀Mauno Nurkkala.. Raahe - Piehinki - Ylitornio.
Lapinjaos Hupimestari.. 🙂Tervehdys vielä!
Vaihteet, ykkönen ja kolmonen “pompsahtavat” vedätyksen jälkeisessä kaasun löysäämisessä. Jos on kiinni säädöistä, onko jollain oikeita säätömittoja vaihteistoon?
Kokemus ei riitä varmaankaan muunlaiseen säätämiseen.Hannu
Tarkasta ensimmäisenä se vaihteiston takatyynyn kunto. Tuo kuullostaa siltä, että kun siirryt moottorijarrutukselle, kone ja vaihteistopaketti liikahtaa ja koska takatuenta ei ole riittävä, vaihdekeppi pompauttaa vaihteen pois päältä.
Tämän jälkeen selvitystyö jatkuu loodan puolella, mikäli takatyynyssä ei siis mitään vikaa ole. Niin ja on syytä ehkä tarkastaa myös moottorin tuenta, eli moottorin etutyynyt runkoa vasten, jos nämä irvistävät rautatangolla nostaessa niin on syytä uusia myös ne.
Kannen avaamisen jälkeen näkymä suhteessa Wikin kuvaan selkenee kummasti.
Wikin otsikosta huolimatta mitat pätevät 2cv4, 2cv6, Dyane4/6/Acadiane, Mehari, AMI8 ja AK-malleihin, vanhuksista en uskalla sanoa, kun ovat mulle vieraampaa maastoa.
https://www.2cv.fi/wiki/index.php?title=Vaihteisto_-_siirt%C3%A4jien_et%C3%A4isyydet” onclick=”window.open(this.href);return false;
Espoo-Ke-Su
[B] [color color=blue]Dyane -68, Dyane Super -73, 2cv6 -77, 2cv Super -71, 2cv6 AK XXXL -76 [/color][/B]Akaile, nuo mitat on varmasti hyvin lähelle sopivat, mutta eivät mikään “abs. tot.” johtuen mm. siitä että rattaidenkin paikat eroavat hitusen riippuen osien koneistustarkkuuksista sekä varsinkin nelosvaihteelle sekä perän että ryhmäpyörän säätölevyjen paksuuksista. Siksi Mustahattuisen Miehen lisäohjeistus noihin mittoihin on ihan paikallaan…
Eikä noita mittoja tarvitse, jos paikat hakee joko alkuperäisillä tulkeilla tai hakemalla paikan testaamalla että vaihteet sekä kytkeytyvät perille asti että eivät jää missään vaiheessa mitenkään ikävästi hankauksiin/jännityksiin. Taas paljon vaikeampi selittää sanallisesti kuin näyttää käytännössä…
@Jasu wrote:
…jos paikat hakee joko alkuperäisillä tulkeilla…
Millaiset nämä tulkit ovat? Eikös kiinteä tulkki perustu aina johonkin mittaan?
Enkä ole käsittääkseni yrittänyt edes absoluuttisena totuutena noita mittoja syöttää, vaan antaa topicin aloittajalle jotain kättä pidempää asian helppoon tarkastamiseen. “Kansi auki ja tönäri käteen” noiden mittojen perusteella on huomattavasti helpompi kuin mennä yksityiskohtiin siitä mikä liikkuu minnekkin ja mikä osa vaikuttaa mihinkin.
Espoo-Ke-Su
[B] [color color=blue]Dyane -68, Dyane Super -73, 2cv6 -77, 2cv Super -71, 2cv6 AK XXXL -76 [/color][/B]@Akaile wrote:
@Jasu wrote:
…jos paikat hakee joko alkuperäisillä tulkeilla…
Millaiset nämä tulkit ovat? Eikös kiinteä tulkki perustu aina johonkin mittaan?
Tuollaisia. Mitataan että “liikkuvat osat” on oikealla välyksellä, varmistetaan että siirtohaarukka on oikeassa kohdassa…Jos vaihteiston pystyisi rakentamaan siten että siirtohaarukat olisivat aina samassa paikassa, niin silloin niille ei olisi tarvinnut edes tehdä säätöön mahdollisuutta, vaan haarukat olisi kiinnitetty siirtäjän tankoihin esim. sokkaliitoksella. Kuten isompien autojen vaihteistoissa, esim Bx, on tehty…
Esimerkiksi, pinion -pyörän säätöprikkoja on varsin eri paksuisia, ei milli piisaa eroksi ohuimman ja paksuimman välille, tämä siirtää käytännössä samaisen matkan koko alempaa akselia, jollon samalla siirtyy nelosvaihteen kytkentäpalikka, jolloin myös siirtohaarukan pitää siirtyä samainen matka ettei osat jää väärään asentoon. Laakereissakin on pieniä eroja, lohkoissa isompia…
Siksi tähän tartuin, varmasti tuolla mitalla saa toimivan, siitä ei epäselvää ole, mutta silti siirtohaarukat voi olla yllättävänkin paljon pois oikeasta paikastaan…
@Hannu55 wrote:
Hannu Jyväskylästä
Hei, jos haluat että käväisen ihmettelemässä jossain vaiheessa, niin soita/laita tekstiviestiä allaolevaan numeroon..?
Nuo erikoistyökalut käytännössä tarpeettomia, tehtaassa luonnollisesti hyödyllisiä.
Kun vaihde on vapaalla, kakkosen ja kolmosen synkronointirenkaan tulee näkyä yhtä paljon,
eli tuon työkalun paksuuden verran (1,8 mm) ja vastaavasti ala’akselilla nelosen renkaan
2,7 mm= työkalun paksuus elikkä miltei koko nelosen lukkorengas pitäisi näkyä, lukkorengas
muistaakseni tai sen ura kolmen millin luokkaa. Tuota työkalua käytetään niin että työnnetään se lukkorenkaan
päälle.
Kun kansi on avattuna ja sovitellaan siirtimiä, pitää tuota päältä puristettavaa lukituskuulaa puristaa
vaikkapa avustajan toimesta jotta haarukat pysyvät vapaa’asennossa.
Ykkösen ja pakin säätö vielä yksinkertaisempaa, voin lähettää s.postitse havainnollistavat kuvat,
pitkäkin ja työläs selittely ei välttämättä onnistu.
Nämä tiedot pätevät ainakin nelkkuun ja kutoseen, muissa laatikoissa säätömitoissa eroja.
Edellämainituilla tiedoilla pitäisi heti näkyä ovatko kaikki haarukoiden lukitukset kohdallaan.Jotta saadaan tämä asia jalostumaan eteenpäin niin kehottaisin keräämään aineistoa paljonko näillä esitetyillä tarkastusmetodeilla käytännössä tulee heittoa noihin esittämiini mittoihin? Kysyn tämän ihan tosissani, sillä aina näistä vehkeistä oppii uutta. Koska selkeästi on virheen mahdollisuus näissäkin asetuksissa kasattaessa niin ei olisi pahitteeksi koota kuvallista ohjetta tästä keskustelussa esitetystä materiaalista.
Myös 2cv-vikingin ajatukset tähän liittyen kiinnostaa, Isoo-Jukka?
Espoo-Ke-Su
[B] [color color=blue]Dyane -68, Dyane Super -73, 2cv6 -77, 2cv Super -71, 2cv6 AK XXXL -76 [/color][/B]Ykkönen ja pakki heittää samanverran kuin tehtaalla, veikkaisin että kakkonen ja kolmonen n. 1/10 mm,
tuohan on tekijästä kiinni, ja nelonen samanverran. Näitähän on uudelleenkasattu mitä ihmeellisimmillä konsteilla
joilla heittoa tulee helposti millinkin luokkaa, esim. merkintäpiikkaus laatikkoa avatessa (jolloin ei ole edes tietoa miten pitäisi olla). Itse aikanaan avatessa laatikkoa otin mauserilla mitat ja tein kartan mittauskohdista, ei toimi tietenkään
uutta laatikkoa kasatessa eikä asioitten ollessa sekaisin. Enään en moisia mittauksia tee, eikä tuollakaan keinolla
pääse järin tarkkoihin tuloksiin.
Antamani selostus on yksinkertaistettu kenttäohjesääntö, suora sovellus tehtaan menettelytavasta jolla selviää missä vain kunhan on vain 11millin avain mukana, siirtohaarukoiden lukinta kyllä vaatisi oikeastaan erikoisavainta, 6mm:lovella, kannattaisi
rakentaa sopivasta hylsystä, tavallisilla lenkkiavaimilla toimiessa rikkoo työkalut ja lukitseminen voi jäädä liian löysälle.@gustaf wrote:
siirtohaarukoiden lukinta kyllä vaatisi oikeastaan erikoisavainta, 6mm:lovella, kannattaisi
rakentaa sopivasta hylsystä, tavallisilla lenkkiavaimilla toimiessa rikkoo työkalut ja lukitseminen voi jäädä liian löysälle.
Siis tällaisen? Kyllä hyvälaatuisella 6mm avokita-avaimellakin saa tehtyä, mutta ei tosiaankaan niin hyvin kuin tuollaisella hylsyllä…
Näkyy löytyvän Burtoniltakin noin 35€ hintaan, jos ei itse halua/pysty tekemään/teettämään. Tuo ylemmän kuvan avain on tehty koneistamossa työkaluteräksestä, mukavia jutustellessa syntyi kuin itsestään osaavan koneistajan käsissä…
- Sinun täytyy olla kirjautunut vastataksesi tähän aiheeseen.