- Tämä aihe on tyhjä.
-
Artikkelit
-
Helpoin tapa pitää 2cv kunnossa on käyttää alkuperäisiä osia, vaihtaa kulunut tai vioittunut uuteen vastaavaan.
Pari tuhatta km kesässä ajeleville toimiva ratkaisu jos vielä lompakosta löytyy katetta. Mukavampaa se on myös siinä mielessä, että “pyörää” ei tarvitse keksiä uudestaan.Itsellä 2cv on ympärivuotisessa käytössä ja välillä lompsa tyhjä, niin silloin tulee sovellettua oman varaston parhaita b-osia tai romulavan aarteita rakentelussa. Viimeksi eilen korjasin vaimon 2cv:n pakoputkistoa, kun taka-osa äänenvaimentimen jälkeen ruostui poikki. Romulaarista mutka tilalle ja ulostulo sivulle. Toimii. Jos takavaimmennin olisi ollut ruosteinen olisin korvannut sen suoralla putkella.
Alkuperäisiä lattiapeltejä en ole ostanut ikinä, koska samalla rahalla saa aika monta arkkia suoraa peltiä. Renkaita saa esim. rengasonlinestä. Käyttösätkässä toimii 135/70R15 halppisrengas ihan hyvin.Yksi asia ihmetyttää noissa “supersätkissä”, kun vaihdetaan isompaa moottoria tai viritetään enempi tehoja verukkeella, että mäennousukyky paranee ajettavuus helpottuu jne. niin kiltatapahtumissa sitten hehkutetaan sitä miten kovaa tultiin ja montako autoa ohitettiin…
Nykyisillä bensanhinnoilla olisi kiva kuulla keinoja kulutuksen pienentämiseksi.
Täytynee yhtyä Jasun kommenttiin, että useimmiten parantelut tuomitsee henkilö joka on itse jotain yrittänyt. Kantapään kautta oppii parhaiten.
Itse värkkäsin kerran viikonverran fiat 127 kaasaria nelkkuun saamatta sitä toimimaan kunnolla. Romukopasta orkkis tilalle ja puolentunnin seppäämisellä kuljin oli taas kunnossa…Tärkeää on, jos virittelee, käyttää uusia – tai melkein uusia osia ei loppuun ajettuja! Näin saadaan sitä toimintavarmuuttakin. Tämä ei ole ihan halpaa, siksi varmaankin jää monilta toteuttamatta. 😯
Hooders / head lights.
Mielestäni etupolttimoille pitäisi pistää rele väliin 110w/12v ~ eli sätkän
normaalin valokatkasijan kautta menee päävaloihin jo n.10 amppeeria.
Mikä on mielestäni aivan liikaa.Valoreleet on ehdottoman suositeltavat ja halutessaan ne saa sijoitettua aivan piiloonkin pilaamasta ilmapiiriä esim. entisöidyn kulkimen konehuoneen ympärillä. Ja 6V systeemissä ne ovat vieläkin asianmukaisemmat, koska jännitteen puolittuessa virta kaksinkertaistuu kuten myös lämpö.
@Jalppis wrote:
Yksi asia ihmetyttää noissa “supersätkissä”, kun vaihdetaan isompaa moottoria tai viritetään enempi tehoja verukkeella, että mäennousukyky paranee ajettavuus helpottuu jne. niin kiltatapahtumissa sitten hehkutetaan sitä miten kovaa tultiin ja montako autoa ohitettiin…
Nykyisillä bensanhinnoilla olisi kiva kuulla keinoja kulutuksen pienentämiseksi.
Suorituskyky kivaa on, mutta silti pitäisi aina muistaa että teho on turvallisuusvaruste oikeinkäytettynä siinä missä turvavyökin, turvavyötä ei sidota kaulaan eikä liikenteessä ajeta kilpaa…
Supereihin kantaa ottamatta, mutta nämä ruiskuviritykset nyt ovat osoittautuneet (ahtimella ja ilman) sellaisiksi etteivät ole kulutusta lisänneet, vaan pitäneet kivasti aisoissa, jopa pientä pudotusta on havaittavissa käytännön kulutuksessa kun tässä pyörittelee pitkin kaupunkia talvikelissäkin… Sitä se nykytekniikka aikaansaa, polttoaineensyöttö on vain hallinnassa, paremmin kontrolloitua kuin kaasarilla…
@Jalppis wrote:Täytynee yhtyä Jasun kommenttiin, että useimmiten parantelut tuomitsee henkilö joka on itse jotain yrittänyt. Kantapään kautta oppii parhaiten.
Itse värkkäsin kerran viikonverran fiat 127 kaasaria nelkkuun saamatta sitä toimimaan kunnolla. Romukopasta orkkis tilalle ja puolentunnin seppäämisellä kuljin oli taas kunnossa…Tärkeää on, jos virittelee, käyttää uusia – tai melkein uusia osia ei loppuun ajettuja! Näin saadaan sitä toimintavarmuuttakin. Tämä ei ole ihan halpaa, siksi varmaankin jää monilta toteuttamatta. 😯
Niin. Tulihan itsekin aikanaan pikkuCorollan kaasari tällättyä Kutoseen, ja Nyytiseenkin taisin taputella tarinaa siitä. Joskus muistikuvien mukaan talven -96 aikaan se tuli värkättyä, ja nyt vasta ruiskuun siirryttyä poistin, joten ehkä se onnistuneeksi osoittautui..? Syy miksi siihen päädyin, oli kun en vain osannut saada 2-kurkkuista Solexia säätöihin, kolmen eri kaasarin kanssa temppuilin, kulutuksen ollessa välillä luokkaa 17l/100km, joka sitten vasta tällä Aisan-keksinnöllä asettui “järkeviin” lukemiin…
Olisi tietenkin voinut palata takaisin yksikurkkuiseen, mutta ei luonto periksi antanut, kun siitä oli juuri luopunut… Sitkeää pöljyyttä siis, ei vahingossakaan mennä siitä missä aita matalimmillaan on, vaan etsitään se korkeampi kohta ja tarvittaessa vielä vähän korotetaan sitä… 😳
Mutta, hauskuutta kuitenkin tällaiset ovat tuoneet, ennenkaikkea sen jossain häämöttäneen onnistumisen kautta. Aina vaan ei onnistua voi, ja siitä on sitten “muistona” verstaalla toisinaan poistettava romumetallikasa, epäonnistuneet kokeilut…
Tässä tietenkin joku voisi vaikka aavistella että kaikkea ei tosiaan ole vielä nähty..? 🙄
Nimim. valot releytettynä jo vuodesta -96
@Jasu wrote:
@Jalppis wrote:
Yksi asia ihmetyttää noissa “supersätkissä”, kun vaihdetaan isompaa moottoria tai viritetään enempi tehoja verukkeella, että mäennousukyky paranee ajettavuus helpottuu jne. niin kiltatapahtumissa sitten hehkutetaan sitä miten kovaa tultiin ja montako autoa ohitettiin…
Nykyisillä bensanhinnoilla olisi kiva kuulla keinoja kulutuksen pienentämiseksi.
Suorituskyky kivaa on, mutta silti pitäisi aina muistaa että teho on turvallisuusvaruste oikeinkäytettynä siinä missä turvavyökin, turvavyötä ei sidota kaulaan eikä liikenteessä ajeta kilpaa…
Supereihin kantaa ottamatta, mutta nämä ruiskuviritykset nyt ovat osoittautuneet (ahtimella ja ilman) sellaisiksi etteivät ole kulutusta lisänneet, vaan pitäneet kivasti aisoissa, jopa pientä pudotusta on havaittavissa.
Muistan joskus kuulleni erään “supersätkän” tekijältä, että matkalla Ruotsin maailmankokoukseen koukaten norjan kautta oli supersätkän kulutus pienempi, kuin samalla reissulla mukana olleen Ranskalaisen vakio kutonen. Ja vaikka itse omistan suhteellisen tuoreenkin auton, niin eipä sillä tarvitse liikenteessä lappu lattiassa ajaa. Sama koskee supereita. Ei tarvitse piitata vastatuulista, eikä ylämäistä. Sama koskee myös tätä solmulla varustettua yksilöä. On se vaan mukava laitos kun ei tarvitse olla se jonon vetäjä omalla leppoisella vauhdilla tuolla isolla tiellä.
Muistan yhden euroopanreissun wanhuksilla, jossa kolmantena pyöränä oli mukana hyväkulkuinen kutonen. Wanhusten huippunopeuksia imussa seuraillessaan alkoi tuonkin “supersätkän” kulutukset jopa kolmosella.
Kevyt jalka ja vähän rullailua sopivissa kohdin = radikaalisti pienempi kulutus. Kokeilkaapa joskus 😉
Aikoinaan Saksan kokoukseen 12 kaakkisella..olihan se vähän takkuamista kun en ollut asennoitunut…Hollannin kokoukseen Visan männät, jyrkkä nokka, elektroninen sytkä sun muut vitkuttimet..matkavauhti 110-130km/h..koko reissun keskikulutus oli 5,2/100km..ei paha. niin se oli Dyane.
Tuo pienentynyt kulutus on perusteltavissa sillä ettei enää tarvitse jatkuvasti repiä kaikkea irti siitä “vähän” alimitoitetusta moottorista, vaan voi ajella paremmin tehokkaalla vetoalueella, ts. paremman hyötysuhteen alueella…
Siitä oli joskus ihan tutkittua tietoakin, että ns. normaalilla aeromystiikalla varustettu ajoneuvo tarvitsee noin 20kW 120km/h nopeuden ylläpitoon, tästä hätäisesti päätellen jos Sätkään vertaa niin aeromystiikassa on “hitusen” parantamisen varaa, eikä sitä woimaakaan enää kovasti tärveltäväksi tuon jälkeen olisi…
Niin että, jos sitä käyttökelpoista voimaa sattuisi vaikka saamaankin sinne pannuhuoneeseen, niin vaikkei sitten “ylimitoittaisikaan” sitä jatkuvaan ohitteluun, niin tällaista kivaa hyötyä siitä sitten on kyllä löydettävissä…
Tsekin reissulla 2cv4 vakio kutosen koneella varustettuna 4,8l/100km nopeuden vauhdellessa 80-120km/h.
Pikkupaku kutosen koneella, nelkun laatikolla ja 145 renkailla 6l/100km samassa ajossa. Pitkillä euroopan reissuilla on helppo saada pienempiä kulutuslukemia kuin koto Suomen mäkisessä ja mutkaisessa tieverkossa.
Sellaista nopeutta ei taida olla etteikö joku haluaisi ohittaa. Kyllä kutosella pärjää aika hyvin jos pitää vauhtia yllä. Satasta ajaen jaksaa nousta mäkiäkin, mutta jos ajelee vain 70-80km/h niin vauhti ei välttämättä riitä mäennousuun.
Acadianella kun ajelin matkailukärrin kanssa otin alamäessä kaiken irti koneesta, ylämäessä ei sitten tarvinnut pienempää vaihtaa vaan vauhti tasoittui n.80km/h tuntumaan.@Jasu wrote:
Siitä oli joskus ihan tutkittua tietoakin, että ns. normaalilla aeromystiikalla varustettu ajoneuvo tarvitsee noin 20kW 120km/h nopeuden ylläpitoon, tästä hätäisesti päätellen jos Sätkään vertaa niin aeromystiikassa on “hitusen” parantamisen varaa, eikä sitä woimaakaan enää kovasti tärveltäväksi tuon jälkeen olisi….
Tuo on juuri se tosiasia, josta keskivertoautoilijalla ei ole ymmärrystä. Luulaan, että tarvitaan 100 kW ja ylikin normaaliin arkiajoon. Lisähevosvoimia syntyy vain bensiiniä enemmän polttamalla, mutta jos sitä tekee vain hetkittäin, se ei juuri keskikulutuksessa näy. Voi olla, että huipputehoa ei käytetä todellisuudessa kertaakaan koko auton käyttöhistorian aikana, paitsi 2CV:ssä se on tietysti melko usein tarpeen 😉
Juu, jatketaas vielä hieman. Tämä viritys/super -keskustelu kun taas “yllättäen” pomppas esille erään PakuProjektin nytkähdettyä eteenpäin…
Hauskaa on että edelleen ymmärrystä löytyy jotta tällaisille lupia myönnetään, ja noiden lupien hakeminen tulee yllättävän pian vastaan jos näitä oikeasti virittämään alkaa. Kun tehoa saisi lisätä aika niukasti, oliko nyt 20% jonka jälkeen niitä lupia pitäisi käydä hakemaan, niin eipä sitä Sätkän tehokkaimmasta moottoriversiosta kovin paljoa ns. viritysvaraa tule ennenkuin on tehorajat tapissa. Jotenkin tuntuu että nuo prosentuaaliset rajat olisivat, yleismallisina, paremmin palvelevia isompia autoja..?
Sitten taas muuta pohdintaa. Näyttäisi siltä että “oikeiden autojenkin” valmistajat ovat kovasti olleet pienentämässä moottorikokoja, ja laittamassa sen pienen moottorin kaveriksi ahtimen (jolla käytännössä lisätään sitä tilavuutta). Kun tuli vastaan uutinen Fiat 500:n uudesta moottorimallista, niin jo vain se aiheutti hallitsematonta repeilyä, kyseessä kun on 875 kuutioinen 2-pyttyinen ahdettu moottori, josta on kuitenkin revitty ihan kiva tehot pihalle, ja tuota lukiessa ei voinut välttyä ajatukselta että tässähän sitä on tehty ihan oikeansuuntaista kehitystä…
Kiva olis päästä mittaamaan nuo paljon nykyään puhutut CO2 -päästöt ahdetusta Rättärin moottorista, jotta mitä siitä irtoaisi kun on päivitetty tuollanen hitusen vanhempaa teknologiaa oleva paketti nykytekniikalle..? Olisikohan joku sopivasti Tekussa/vastaavassa opinnäytetyötä vailla…
Eikös tuo CO2 päästö selviä ihan laskemalla, ainakin jollakin tarkkuudella?
Suomessa jalostetun bensiinin käytöstä syntyy katalysaattorilla varustetulla henkilöautolla ajettaessa yhteensä noin 2,85 kg/litra ilmastonmuutosta kiihdyttäviä kasvihuonekaasupäästöjä. Moottorissa syntyvien hiilidioksidipäästöjen osuus on 2,35 kg/litra[2]. Katalysaattorissa syntyvän typpioksiduulin osuus on noin 0,115 ekvivalenttikiloa/litra[3]. Jalostuksen ja kuljetusten osuus on 0,38 kg ekvivalenttikiloiksi muunnettuja kasvihuonekaasupäästöjä/litra[
Tämä oli wikipediasta.
Eli CO2 päästö on suoraan verrannollinen käytetyn bensiinin määrään (?)
Häkä, hiilivedyt, pienhiukkaset jne. täytyisi tietysti selvittää mittaamalla.
Sehän tässä ihmetyttääkin, että vanhoja autoja pidetään saastuttavina ja autokantaa pitäisi tämän takia saada uudemmaksi. Tässä vedotaan juuri siihen, että uudempien autojen päästöt ovat pienempiä. Sitten kuitenkin mitataan hiilidioksidipäästöjä, joiden määrä on suoraan verrannollinen polttoaineen kulutukseen.
Todelliset saastuttajat ovat ihan jotain muuta kun autot..
http://areena-beta.yle.fi/ng/areena/tv/1412396Mauno Nurkkala.. Raahe - Piehinki - Ylitornio.
Lapinjaos Hupimestari.. 🙂@Masa wrote:
Sehän tässä ihmetyttääkin, että vanhoja autoja pidetään saastuttavina ja autokantaa pitäisi tämän takia saada uudemmaksi. Tässä vedotaan juuri siihen, että uudempien autojen päästöt ovat pienempiä. Sitten kuitenkin mitataan hiilidioksidipäästöjä, joiden määrä on suoraan verrannollinen polttoaineen kulutukseen.
Niinpä. Siksipä juuri kävikin mielessä että olisi oikeast hauskaa päästä mittauttamaan tällainen hieman päivitetty versio päästöjen osalta…
Omakohtaiset kokemukset kun on kulutuksesta, että samassa moottorissa siirryttyäni kaasarista ruiskuun, kulutuslukemissa tuli huomattava pudotus, ja tämä nimenomaan käytännön kulutuksessa eikä jossakin tarkasti, optimiolosuhteissa ajetussa matka-ajossa saavutetussa kulutuslukemassa..!
Ja kyllä, koneen kuin koneen saa kovasti kuluttamaan, kylmänä pätkäajossa kaupungissa ja talvella, yli kymppi sataselle Sätkällä ei ole edes vaikeaa. Monelle se vaan on yllättävän kova paikka mennä myöntämään, ainakaan julkisesti…
Itse olen saanut jopa seka-ajossa menemään 17l/100km, toki oli “hieman” sanomista kaasarissa, pientä taistelua kaksikurkkuisen Solexin kanssa, siitä sitten sai karkeasti kympin satkulle pois kun vaihtoi pikku-Corollan Aisan -kaasariin. Nyt sitten samainen moottori seka-ajossa näytti vieneen alta kuutta, parin kymppitonnin keskiarvo 5,7l/100km, paljon on kauppareissuja, eli lyhyttä ajoa, mukana myös verstasreissua eli 50km/suunta…
Onhan sekin tunnettu fakta että paljonko sitä bensaa pitää polttaa että siitä tietty määrä voimaa saadaan… 🙄
- Sinun täytyy olla kirjautunut vastataksesi tähän aiheeseen.