Acadiane – kulkuongelmaakö

Onkos kellään muulla tullut joskus mieleen että miten sitä ihan ite voi olla niin halavatun tyhymä??

Nimittäin, pitkään Acan kulkuongelmaa mietittyäni, ajattelin että otan kuitenkin silimän kätteen ja katson vielä sytytyksen säädön. Olin siis aiemmin keväällä vaihtanut kärjet ja konkan ja “säätänyt” sytytyksen “kohilleen”. No, pimeessä ja kylmässä ja nälässä sitä näköjään tekee kiireellä mitä sattuu.

Nyt sentään ropeli lähti kevyesti irti (ed. kerralla temusin tunnin sen kanssa, tajusin onneksi viimeksi ennen kiinnilaittoa voidella kartion kuparirasvalla enkä kiristänyt apinanraivolla kuten itsellä usein tapana on…). Nyt tein vielä niin, että hipsin hiljaa emännän (elekee kertoko hällen) kynsilakkavarastolle, ja mahdollisimman valkoisella tein merkin vauhtipyörään, kun ensin olin reiän ja poranterän avulla etsinyt oikean kohdan. Kynsilakkamerkin laitoin apukuskinpuoleisen vaihteiston kiinnityskorvakkeen kohdalle. Nyt olikin ilo etsiä oikeaa sytytyskohtaa..

Ja katso – eihän se mun keväällä säätämä sytytys ollutkaan pielessä kuin 4-5 hampaan verran, myöhäisellä tietysti 😳 Hävettää, mutta ahistus (henkinen ja koneen kulkuun liittyvä) hellitti huolella. Sen verran jäi mietittävää, että eri sylintereiden sytytysajankohtaan jäi yhden hampaan ero, tästähän on ollut juttua muualla tekniikkaosiossa, täytyy siihen perehtyä myöhemmin.

Mutta säädön jälkeen hilppeet kasaan ja työkalut sivuun Acan edestä, pikainen käsien pesu ja toiveikkaana testilenkille. Uijuijui kun tuntui hienolta!! Ihan lievään myötätuuleen kohtuumäkisellä tiellä ei tarvinnut kertaakaan vaihtaa kolmoselle, vauhti taisi pudota isommassa pitkässä mäessä himpun alle 80, muutoin mentiin “yhden ääliön kuormalla” 90-100 helpohkosti. Ja mikä parasta, vauhdin pito on melko helppoa pintakaasulla, jota alusta asti metsästinkin. Takaisin ajoin motaria pitkin, olipa outo tunne lähteä rekkaa ohittamaan lievään vastatuuleen 😯

Että tämmöistä, täältä tähän ja silviisiin… opiksi jälkipolvillekin

Aca ei meinannu käynnistyä, startatessa vain tsuh tsuh tsus.. Joskus lähti vaivalloisesti, joskus ei. Hain Kossulta sitten varalle uudet katkojan kärjet, ajatus oli että sieltä se vika ehkä löytyy. Ja niin olikin. Wanhat kärjet oli hieman kuopalla mutta mikä tärkeämpää, kärkiväli oli alle 0.1 mm. Kuitenkin säädetty keväällä 0.4 milliin. Ja lukitusruuvi oli kiinni. Mitämitä..

No, otin vanhat kärjet pois, ja liikkuvan osan bakeliittihan se oli kulunut melko paljon. En muistanut kuvaa ottaa mutta ero uusiin oli huomattava. Tän bakeliitin kulumisestahan on ollut muitakin huomioita tällä foorumilla mutta ensimmäinen kerta kun itse tähän törmään. Saapi nähdä miten kauan tällä kestää, nyt siis kärkiväli 0.4 mm ja sytkä tarkistettu. Helsinkin reissu meni ihan mukavalla vauhdilla ja teholla, jees..

Joo saapi nähä kuin kauan hermo kestää ropata näitä kärjellisiä.. 😳

Toi vaseliini bakeliittiin on mulle uusi tieto, oon 80- ja 90-lukujen vaihteessa ajellut karkeasti 150 000 km sätkällä, eikä tällainen tieto mua saavuttanut tuolloin. Ja kärjet kestivät eri tavalla, ml. bakeliitti. No, vaseliinia, minkälaista??