- Tämä aihe sisältää 10 vastaukset, 6 ääntä, ja päivitettiin viimeksi 14.5.2016 at 16:38
toimesta.
-
Artikkelit
-
Iltaa! Lätkän mm-kisoista huolimatta kysäisen kiperän kysymyksen Tietäjiltä:
– potilas: Acadiane 1980
– jarrutekniikka: 2-piiriset LHM-jarrut, edessä levyjarrut, takana rummut
– oire: poljin painuu lattiaan kaupunkiajossa, tämä aiheuttaa sydämentykytystä ym, lisäksi oikean jalan flexio-extensio-liikettä kunnes parin polkaisun jälkeen polkimeen tulee vastetta, jarrut pitävät kyllä hyvin eikä poljin painu edes pikkuhiljaa alaspäin
– missään ei näy nestevuotoja (aivan hieman kosteutta oik. jarrusatulan tulevan jarruputken juuressa, ei kuitenkaan näkyvää vuotoa jarrua painettaessa tästäkään kohtaa), ei muualla etu/takajarruissa, jarrupääsylinterin luona konehuoneessa tahi kabiinin puolella jarrupolkimen takaa (kaikki nämä todettu purkamatta mitään)
– jarrupääsylinterin säiliö ei vaju, LHM on kirkkaanvihreää säilössä
– vartin konepellin/acan alla ihmettelyn jälkeen jarrupoljin alkaa tuntua normaalilta
– apukuskin puoleinen etujarru tuntuu jäävän “kantamaan” hieman kovemman jarrutuksen jälkeen, näin on ollut keväisen käyttöönoton jälkeen, ko. jarrusatula ei palauta niin hyvin kuin toinen puoli, ja ko. satula on selvästi kuuma kaupungipyörittelyn jälkeen
– hypoteesi 1: kuuman jarrusatulan jäljiltä LHM pääsee kiehahtamaan (LHM vaihtoajankohtaa ei tiedossa) ja jäähdyttyään poljin alkaa toimia ok
– hypoteesi 2: jarrupääsylinterin sielunelämä on sekaisinMiten kommentoitte??
Ei ole maton alla LHM-märkää (kiitos vinkistä Seppo), vettämärkää kyllä mutta ei just jarrupolkimen/pääsylinterin alla.
Hieman oli just sen apukuskin puoleisen jarrusatulan tulevan putken juntturi löysällä, juuri siitä mikä olikin hikoillut. Yritin tämän jarrujumipuolen paloja leveällä ruuvimeisselillä löysytellä, kun jää kovin jumiin muutaman hiekkatiellä tehdyn lukkojarrutuksen jäljiltä.
Täytyy seurata jarrupoljinta, etujarruthan se purattaa joka tapauksessa tuon jumin takia. Täytyy kaivella muoviletkua huomenna jostakin, voisi ensiapuna kokeilla ilmata etujarruja, näkee minkä väristä lehmää sieltä löytyy.
Voikos jarrupääsylinteri olla osasyyllinen palauttamattomiin jarruihin? Silloinhan pitäisi etujarrujen kyseessä ollen molempien puolien jäädä jarrutuksen jälkeen jumiin?? Nyt kuskinpuoleinen etujarrusatula palauttaa ihan kohtuullisesti.
Sisäpuolinen vuoto ei kai muuhun vaikuta kuin nesteen hukkaantumiseen, suojaa lattiaa ruostumiselta joten ei ihan hukkaan mene.
Ilmauksesta ei ole mainintaa potilaan “tohtorikäyntikortistossa”. Paitsi pie…n niin veden olemassaolo mahdollinen rööreissä, LHM ei ime vettä ja sitä voi kerääntyä nesteen sekaan.
Etu- ja takapäällähän lienee oma puristusmäntä, niittenkin toiminnassa voi olla eroa. Pääsylintereissä joissa
neulaventtiili , jos venttiilin varsi kuluu, voi ruveta jäämään jarrupaineet päälle. Itselläni on tuollainen yksipiirisylinteri
ruvennut ykskaks oireilemaan, jarrupaine jäi päälle ja eteneminen stoppasi. Tuo neulaventtiilin varsi oli kulunut,
stopparisokka taisi olla vielä asennettu viärin päin: halkio osa tulee olla kuljettajaan päin jottei heiveröinen sinkkivaluneula kuluisi. En nyt viitsi mennä tutkimaan kaksipiirisylintereitäni, eikös niissä ole sama systeemi.
Minulla äskettäin paljastui vika joka on ollut piilevänä mutta vähin oirein ilmeisesti pitkään: takasylinterin
ilmausruuvi löysällä kun osa kierreosasta halki. Onneksi paljastui katsastuksessa. Haljennut pala niin likainen että
halkeama on syntynyt ties kuinka monta vuotta takaperin. Jostain kumman syystä oli nesteet vähentyneet
ykskaks säiliössä, tuokaan ei näkynyt kuitenkaan takasylinterin ympäristössä, kumma kyllä, olisikohan sumuna
suihkunut ulos jarrutellessa.
Reseptiksi siis nesteenvaihdot ja ilmaukset ensihoidoksi, voi paljastua ohessa vaikka tuollainen yllä kuvattu sylinterivika.Jos tuo polkimen painuminen sattui vain kerran niin tuolloin joku jumittelevista jarrumännistä on saattanut lähteä liikkeelle ja on muuten viheliäinen fiilis. Aikoinaan superin noutolenkillä otin vauhtia oikein reippaasti ja risteys alkoi lähestyä uhkaavasti, jonka seurauksena annoin ensimmäistä kertaa kunnolla runtua jarruille. Joku männistä lähti liikkeelle ja poljin hyökkäsi alaspäin. Seuraavalla pumpulla tuli lisää jarruja, onneksi.
Eipä noista jarruista hyviä tullut enää rengasrautajumpalla, joten vaihdoin uudet satulat mäntineen, kun sellaiset mukana siunaantui.
Viime kesänä korjasin yhden kutosen jumittelevat etujarrut uusilla jarrumäntien tiivistekumeilla. Oikein happamia satuloita en lähtisi kunnostamaan ilman sorvia.Espoo-Ke-Su
[B] [color color=blue]Dyane -68, Dyane Super -73, 2cv6 -77, 2cv Super -71, 2cv6 AK XXXL -76 [/color][/B]Joo tätä jarrupoljinongelmaa sattui useampi kerta peräkkäisissä risteyksissä, toki varovaisissa vauhdeissa ensimmäisen kerran jälkeen. Eilisen jarruputken juntturin kiristyksen jälkeen tätä ei enää tapahtunut, täytyy ilmata vielä jarrut tänään.
Kaveri valaisi minua taannoin etujarrusatuloiden männistä niin että niitä on ollut jollakin pinnoitteella (teflon?) päällystettyjä ja että kunnostuspuuhissa pitäisi olla varovainen. Tarkoitatko Akaile että pahimmassa tapauksessa mahdollisen sorvauksen tarpeessa olisivat männät??
edit: muutaman viikon takaisessa katsastuksessa inssi kiitteli jarruja oikein hyviksi, olikohan edessä tulos 1,5 ja 1,7 tms, 0,2 erolla joka tapauksessa. Jos jokin männistä on ollut jumissa, selittyykö 0,2 ero sillä? Heikompi tulos oli nimenomaan apukuskin puolen etujarruissa. Takajarrut olivat tasan samalla tuloksella (keskenään, ei siis eroa), käsijarru piti myös hyvin.
. Tarkoitatko Akaile että pahimmassa tapauksessa mahdollisen sorvauksen tarpeessa olisivat männät??
edit: muutaman viikon takaisessa katsastuksessa inssi kiitteli jarruja oikein hyviksi, olikohan edessä tulos 1,5 ja 1,7 tms, 0,2 erolla joka tapauksessa. Jos jokin männistä on ollut jumissa, selittyykö 0,2 ero sillä? Heikompi tulos oli nimenomaan apukuskin puolen etujarruissa.
Joo siis jos alumiiniset satulat ovat oikein happamat ja männät ovat niissä jumissa niin monesti hyvä olisi pyöräyttää nuo männät sorvissa kiiltaviksi ja tasaisiksi. Paska välissä tai epätasainen pinta ei ole hyvä yhdistelmä sille o-renkaalle, joka satulassa majailee. Tällä kiillotuksella en tarkoita mitään lastunottoa, vaan kevyttä käsittelyä pinnan siloittamiseksi. Liika halkaisijaan koskeminen, tai epäkeskeinen hionta saa satulakokonaisuuden vuotamaan varmasti.
Muutenkin hyvä perushuoltotoimenpide olisi “herkistellä” näitä jarruja säännöllisesti, eli painaa männät satuloissa lähtökuoppiinsa. Tämä tapahtuu kampeamalla hienovaraisesti jarrulevyn ja palan väliin rengasrautaa tms.. Se miksi nämä männät monesti jumittelevat johtuu pienestä käyttöasteesta. Ei se, etteikö jarrua painettaisi lainkaan, vaan se, että sätkän levyjarrut ovat kooltaan kookkaat suhteessa kulkimen painoon ja liikeradat jäävät pieniksi. Mäntä kun tulee palan ja levyn kuluessa enemmän ulos, sen sylinteripinnalle alkaa kertyä töhkää ja tämä vaikeuttaa männän paluuliikettä, joka ilmenee juurikin jumitteluna.
Teflonpintaisia jarrumäntiä en ole 2cv:ssä havainnut.
Espoo-Ke-Su
[B] [color color=blue]Dyane -68, Dyane Super -73, 2cv6 -77, 2cv Super -71, 2cv6 AK XXXL -76 [/color][/B]Näitä levyjarrusatuloita muutamia purkanut työpöydällä aikoja sitten ja vasta nyt tuli mieleeni ,että niissähän kaikissa
missä oli männät jumissa, jumiutumisen syy oli tuo kovettunut ulommainen pölysuojahuulitiiviste. Miksiköhän?
Perinteiset LHM-tiivistekumit tavallista öljynkestävää nitriilikumia, toimii aika hyvin niin kauan kun on öljykylvyssä
eikä ilman kanssa tekemisissä. Tuo ulommainen kumi taas on, ei saa kunnon “öljyhuoltoa” ja ulkopuolelta ilman otsoni
esim. pääsee haperoittamaan kumia joka ei kestä sitä. Sen täytyisi olla erittäin laadukasta materiaalia. Tavalliset
jarrunestekumit ja ikkunalasikumit EPDM-kumi , kestävät otsonia mutta eivät öljyä.
Nyt on tähänkin ratkaisu:muutama päivä takaperin löysin Franzosen sivuilta parempilaatuiset tiivistekumit (muistaakseni tanskalaista tuotantoa). Tarkempaa tietoa ei ole mutta löisin vetoa että ne on kehitetty tuohon yllä
kuvaamaani ongelmaan, kumit, tai ainakin huulikumi otaksuttavasti VITONia joka kestää öljyä ja otsonia.
En menisi sorvailemaan mäntiä/satuloita, korkeintaan 1/500 tai 1/1000 paperilla hioisin mahdollisia kivettyneitä
paikkoja puhtaammiksi. Männät ainakin näyttävät eloksoiduilta. Jos kuitenkin haluaa kokeilla eikä onnistu, voin muutaman täydellisen satulaparin myydäkin… LHM öljynä tietenkin voitelee pintoja ja täten antaa paljon anteeksi vaikka ne eivät aivan riimakuntoisia olisikaan ja välykset antavat paljon anteeksi: esim uusia valurautaisia jarrusylintereitä en laittaisi kun ei ole pakko,
tehtaan välykset turhan tiukat, pienikin roska tai hapettuma saattaa jumittaa männät.. Käytössä olleet , hieman syöpyneet ja käsin hiomapaperin ja sopivan kokoisen halkisahatun kepin kanssa saa sylinterit jotka luotettavampia kuin uudet. Varottaisin hoonaustyökaluista, olen nähnyt että niillä saa pilalle jarrusylinterit, työkalu aggressiivinen,
syö helposti tarpeettomasti liikaa ainetta. Suomi-KP:ssäkin oli tuo massalukon tiukkuus ongelmana tiukoissa tosipaikoissa, tosin ominaisuus kuului osana aseen konstruktioon mutta aiheutti luotettavuusongelmia ja pikaista valmiutta puhdistustoimiin.En menisi sorvailemaan mäntiä/satuloita, korkeintaan 1/500 tai 1/1000 paperilla hioisin mahdollisia kivettyneitä
paikkoja puhtaammiksi.Nyt jos luet tuon tekstin tarkemmin niin huomaat jälkimmäisen lauseeni “Tällä kiillotuksella en tarkoita mitään lastunottoa, vaan kevyttä käsittelyä pinnan siloittamiseksi.” Siihen sorvi soveltuu hyvin jarrumäntien pyörähdyssymmetrisyyden säilyttämiseksi, toisin kuin käsipelillä hiominen.
Espoo-Ke-Su
[B] [color color=blue]Dyane -68, Dyane Super -73, 2cv6 -77, 2cv Super -71, 2cv6 AK XXXL -76 [/color][/B]Vähän on heikoille jäänyt kokemus levyjarruista kun ei niitä juurikaan ole tarvinnut korjailla. Meillä uusin Sätkä on vasta 26 vuotta vanha ja jarrusatulat on vielä tehtaan jäljiltä ja toimivat. Ei voi moittia huonoiksi.
Levyjarrustuloissa on männät alumiiseosta ja pinnat eloksoitu. Eloksointi suojaa hapettumilta, mutta eloksoitu pinta on tosi ohut eikä sitä pitäisi millään hiovilla aineilla tai välineillä käsitellä, koska silloin eloksointi menee puhki ja altistus hapettumille lisääntyy. Jos männistä on mennyt eloksoitu pinta puhki tai muuten hapettuneet, niin kannattaa ne uusia, niin ei yhtenään tarvitse taistella jumittuvien jarrujen kanssa.Pohjaanpainuminen voi johtua myös takajarruista varsinkin, jos sinne on juuri laitettu uudet sylinterit. Niiden pölykumeissa on esiintynyt mitoitusongelma, joka aiheutta tyhjän liikkeen polkimeen. Kumit ikäänkuin palauttavat männät liian syvälle ja tuleva polkaisu vaatii isomman määrän jarrunestettä seuraavan tehtävän suorittamiseen… jotenkin näin se meni.
- Sinun täytyy olla kirjautunut vastataksesi tähän aiheeseen.