Afrikka

Moro
No jo on haastetta heti alussa. Pojilla ollu nyt enemmän ongelmia kuin minulla yhteensäkään sätkällä kulkiessa. Toivotaan parempaa tuuria loppumatkalle.

Moro !!
Tänään oli sitten poikien lähtö edessä. Ensin käytiin kunniakäynti paikallisen Citroenliikkeen edessä ja sitten ajettiin Brysselin naapurikuntaan Tervureniin, josta Afrikkamuseolta lähtö tapahtui, pojat kävi hätäsesti näyttelyssä tutustumassa mikä matkalla tulee vastaan 😆
Sää oli sateinen, mutta tunnelma katossa ja paljon väkeä saattelemassa matkalaisia. Klo 12 lähtö koitti ja edessä ensimmäinen etappi 1360km Barceloonaan, Luxenbourgin, Ranskan ja Espanjan pohjoisosan halki, aikaa matkaan on annettu 24h ja laiva Marokon Tangeriin lähtee huomenna su klo 14.
Oheisten linkkien takana vähän lähtötunnelmien kuvia:
https://fotoalbum.web.de/gast/lasse.suhonen/Lassen_kuvat
Matti Syyrakin ottamia kuvia:
http://www.jaanu.net/matti/tt2008
Terveisin sateisesta Brysselistä Lasse

Tuli 8.23 viesti, olivat olleet jo tunnin Barcelonassa. Kaatamalla tullut vettä yöllä.

No voi hiisi, mitähän tuostakin tulee. Sievihän on käynyt parturissa 😯 !!!
Olihan tuo ikuistettu myös virallisissa kuvissa. Sen verran ovat köyttäneet rekvisiittaa sätkään, että on herättänyt kuvaajien huomion.

Löysin aiheesta rss feedin. feed://adventurersten.blogspot.com/feeds/posts/default

No niin. Vihdoinkin vaikuttaa silta, etta paastaan kommentoimaan ihan lahes livena. Matka on edennyt Mauritanian Nouadibouhun ja paikalliseen nettikahvilaan.

Alkumatkasta oli pienta saatoa, kun ensin Ruotsissa hajosi tuulilasi ja sitten Tanskassa bensapumppu. Brysseliin kuitenkin paastiin ja siella Lasse piti meista erinomaista huolta. Kavimme paikallisen Suomi-klubin saunaillassa ja sielta saimme oivan huutosakin lauantaisiin lahtoseremonioihin.

Seremenioissa oli suuren urheilujuhlan tuntua; vaikka vetta tuppasi satelemaan. Sitten meilla oli edessa marka matka Barcelonaan. Perilla olimme porukan ensimmaisina klo 6:30 aamulla. Barcelonasta laiva vei meidat Afrikkaan – Tangeriin.

Pari ekaa paivaa Marokossa oli aika rankkaa. Ajoimme vaatimattomia ajouria Atlas-vuorilla 2500 metrin korkeudessa. Lunta ja mutavellia oli valilla polviin asti. Autoja paastiin manuaalisesti siirtelemaan. Ja pirun kylmaa ja markaa oli.

Marrakechissa kaytiin itamaisella torilla ja sitten mentiin takaisin vuorille. Lahto oli hyvin aikaisin aamulla sakkipimeassa. Ilmeisesti yleton lisavaloarsenaalimme aiheutti johtojen kuumenemisen ja yllattavan varhaisaamun tulipalon. Kabiini oli taynna savua ja lieskat loivat pellin alta. Juha neuvokkaana miehena irrotti akunkengan ja vaahtosammuttimella saatiin palo sammutettua. Muuta vahinkoa ei tullut, mutta kaikki sahkojohdot paloivat. Tien paalla vedettiin puolan ja laturin johdot ja illalla leirissa vahan valoja. Mutta nyt auto on aika manuaalinen: valot pitaa sytyttaa konepellin alta, bensapumppu toimii erillisella katkaisijalla ja startti ruuvimeisselilla. Mutta sahkovikojahan ei lasketa. Muuten auto on erinomainen. Ja useimmilla taalla on paljon isompia murheita kuin meilla.

Edelliset kolme paivaa on ollut armotonta ajoa halki Lansi-Saharan. Eilen ajettiin yli 850 km. Tanaan tulimme Mauritaniaan. Rajalla meni jarjestajaorganisaation avusta huolimatta 4,5 tuntia. Aika hurja mesta.

Nyt ei ole enaa kylma eika marka. Aurinko paistaa koko paivan pilvettomalta taivaalta ja lampoa on 35 astetta. Seuraavat kolme paivaa lienee aika rankkoja, kun ylitetaan dyyneja. Juuri kavimme rengaskorjaamolla laittamassa viidella eurolla renkaat kuntoon.

Jos hyvin kay, niin viikon paasta kommentoidaan Bamakosta.

Harri

Mauritanian lapi myllattiin hiekkadyynien lapi ja yli. Kolme paivaa oli ankaraa satkien vetamista tyontamista ja nostamista. Dyyneilla katkesi useampikin akseli ja kylkiluu, jousivarvoista ja tukivarsista puhumattakaan. Hiekassa ajaminen on ongelmallista, kun oikeastaan koko ajan pitaa ajaa taysilla, etta ei jaa kiinni. Sitten joskus tie loppuu yllattaen ja on lentomatka edessa. Remonttiryhmalla ja fysioterapeuteilla riitti toita, mutta omalla autokunnallamme ei ole ollut ongelmia. Kaksi rengasta on mennyt, kun mm. hollantilaisten ajokumppaneidemme saldo on talla hetkella 11.

Eilinen muistutti lahinna vanhaa Ita-Afrikan safarirallia. Viilletettiin pitkin ruohoston keskella olevia ajouria Mauritanian ja Malin rajan pinnassa. Taas ajourat olivat sen verran hiekkaisia, etta vauhtia sai pitaa. Vaikka sita nyt ei varmaan ollut kuin 60-70, niin hurjalta se tuntui ja turvakaaret olivat tarpeen.

Nyt ollaan Malin paakaupungissa Bamakossa viettamassa koko reissun ainoaa lepopaivaa. Tosi hyvin on tahan asti mennyt. Dyyneilla autosta irtosi etulokasuoja ja olimme ajaneet sen yli edes noteeraamatta koko tapausta. Huoltoauto toi lokarin illalla leiriin. Paikallinen kylaseppa loihti seuraavana paivana rusinasta kelpo osan ja auto parempi kuin uusi.

Tahan mennessa on nahty kaksi paikallista satkaa ja yksi ami, kaikki taalla Malissa.

T: Harri ja Juha