- Tämä aihe on tyhjä.
-
Artikkelit
-
Pääsin tekemään vetokokeen sätkän hyvin säilyneelle akselipultille, hieman ruostuneelle akselipultille, sinkitylle tarvike-8.8 pultille ja kahdelle erittäin ruostuneelle akselipultille joista kuva http://www.suomen2cvkilta.fi/forum/viewtopic.php?t=4038.
Laitan kuvia ja selostusta myöhemmin, mutta onko ennakkoveikkauksia pulttien kestojärjestyksestä? Entäpä mitään hajua minkälaisen voiman sätkän akselipultti on mitoitettu kestämään? Mistä kohtaa pultti katkeaa?
Espoo-Ke-Su
[B] [color color=blue]Dyane -68, Dyane Super -73, 2cv6 -77, 2cv Super -71, 2cv6 AK XXXL -76 [/color][/B]Minun veikkaukseni (1 = kestävin, 5 = heikoin):
1. Hieman ruostunut
2. Hyvin säilynyt
3. Erittäin ruostunut paksumpi
4. Erittäin ruostunut ohuempi
5. Sinkitty 8.8Eniten ohentunut katkeaa ohuimmasta kohdasta, muut kannan alta.
Saa nähdä miten tämä lotto onnistuu…
Empiiristä kokemusta on vain 8.8 pulteista; ne katkesi kaikki kannan alta. Ja ei ollut kivaa ei. 😈 😈
Järjestystä samaksi kuin “Amikutoseeni” veikannut on.
Katkeamiskohdaksi veikkaisin kierteen alkamiskohtaa… Paitsi paljon ruostuneessa ohuimmaksi ruostunutta kohtaa…
Siinä kuvia ja tuloksia. Selvennystä hieman vielä, että alkup. 4:sta ei ole kuvissa, koska kiskoin sen viimeisenä ihan vain verrokiksi. Se oli päältään pintaruosteessa, eli hieman huonommassa kunnossa kuin pultti nro. 3. Näköjään sellainenkin ruoste heikentää jo usealla tuhannella Newtonilla kestävyyttä… Kuten tuloksista näkyy, oli yllättävänä voittajana sinkitty pultti, joka on runsaasti saannut aiemmin kritiikkiä..Noh, en nyt lähde ketään yllyttämään vaihtamaan alkuperäisiään tarvikepulteiksi, kun ei niitä siihen tarkoitukseen ole tehty. Tuo pultti oli siis sähkösinkitty, joten en tiedä kuinka kuumasinkitty käyttäytyy. Huolestuttavaa tuonkin tarvikepultin kohdalla oli se että toisin kuin alkuperäiset, se katkeaa kierreosastaan. Laitan myöhemmin kuvat raerajoista, joten saatte analysoida koostumuksia silmämääräisesti.
Noissa tuloksissa näkyvä kestävyys sätkän painoina tarkoittaa pultin kestoa verrattuna sätkän painoon. Eli 7.7 x tarkoittaa: pultti kestäisi 7.7 kertaa sätkän oman painon katketakseen. Kuulostaa järjettömän suurelta kestävyydeltä yksittäiseltä pultilta, mutta jarrutus/kiihdytys/kolaritilanteita tutkaillessa järkeä alkaa löytymään: Ko. tilanteissa voimat moninkertaistuvat, joten rakenteiden tulee kestää reippaasti enemmän kuin pelkästään oman normaalipainonsa.
Edit: korostus
Espoo-Ke-Su
[B] [color color=blue]Dyane -68, Dyane Super -73, 2cv6 -77, 2cv Super -71, 2cv6 AK XXXL -76 [/color][/B]Tiedossani on parikin tapausta, jossa normaalipulteilla korvatut akseliston kiinnitykset ovat pettäneet. Älkää missään tapauksessa käyttäkö 8.8 pultteja.
Varmaankin käytetyssä alkuperäispultissa on jo tiettyä metallin väsymistä; tuskin pintaruoste sentään tilannetta paljoa muuttaa. Uusi alkuperäispultti on ainoa varma ratkaisu.
Oikea kiristysmomenttikin on varmaan oleellinen. Jos pultti on jo kerran kiristetty korkeaan momenttiin, menettääkö se ikäänkuin joustavuutensa kierrätyskäyttöä ajatellen? Kiristettäessä kaiketi kysymys on eri suuntaisesta jännityksestä kuin itse ajossa tapahtuvassa (vetojännitys). En kuitenkaan ole mikään asiantuntija tässä asiassa, pohdiskelen vain.
Mielenkiintoinen vertailu.
“Varmaankin käytetyssä alkuperäispultissa on jo tiettyä metallin väsymistä; tuskin pintaruoste sentään tilannetta paljoa muuttaa. Uusi alkuperäispultti on ainoa varma ratkaisu. “
Silloin kun pulttiin kohdistuu suora veto, toimii tuollainen hapettuma eräänlaisena särönä. Siinä missä ohuin kohta tai tässä tapauksessa kuoppa, siitä se katkeaa.
Erikoisia pultteja nuo olivat siitä, että myötörajaa ei ollut juuri lainkaan. Eli en usko uusiokäytön olevan mikään este, koska pultti ei veny eikä puristu kasaan pahemmin. Rasvaa vaan runsaasti ympärille, hyvin kestää nuo pultit 😉
Espoo-Ke-Su
[B] [color color=blue]Dyane -68, Dyane Super -73, 2cv6 -77, 2cv Super -71, 2cv6 AK XXXL -76 [/color][/B]Entä vähän ruostunut tarvikepultti 8.8? tai erinonmaisesti ruostunut tarvikepultti 8.8?
nimim “Tapaus: Sinkitys on kadonnut ja nyt mennään kuopissa lujaa”
Jimmi Porist'
044-339238kuusi
jimmi65(ät)gmail.comKuvat mikrorakenteesta:
Ylempänä tavallinen ja alempana sinkitty. Ja mitäpä näillä tekee? noista pystyy päättelemään minkälaista ainetta on kyseessä ja kuinka sitä on käsitelty. Siispä tuon ylemmän kuvan perusteella voisi sanoa, että sätkän alkuperäiset pultit ovat karkaistua tavaraa, eli martensiittista. Aiheesta lisää esimerkiksi sivustolla http://www.edu.fi/oppimateriaalit/teknologia/html/06-4.html
Espoo-Ke-Su
[B] [color color=blue]Dyane -68, Dyane Super -73, 2cv6 -77, 2cv Super -71, 2cv6 AK XXXL -76 [/color][/B]Sain vihdoinkin tälläviikolla viimeisteltyä tämän tutkimustyön, nimittäin se saa toimia eräänä materiaalitekniikan työnäni… Siinä viimeistellessä pohdimme opiskelijatovereideni kanssa syytä siihen, että niitä sinkittyjä pultteja on katkeillut omia aikojaan. No ensinäkin Helgen kirjoitukseen Nyytisissä haluan kertoa, että tuossa sinkityssä pultissa kierreosa on pultin ohuin kohta, toisin kuin alkuperäisessä. Tästä syystä se napsahtaa kierteestä poikki. Mutta sitten itse tuohon mikrorakenteeseen, josta nuo kaksi kuvaa: Tosiaankin sätkän pultti on karkaistu, se ei juurikaan kuroudu napsahtaessaan poikki, vaan menee todellakin kerrasta poikki. Kuten kuvista näkyy, sinkitty pultti taasen ei ole karkaistu, vaan se kuroutuu juurikin tuosta kierteestään ennen kuin katkeaa. Täten tulimme tulokseen, että käytettäessä sinkittyä 8.8 pulttia, pultti väsyy ajan myötä ja napsahtaa poikki. Mikäli sätkän alkuperäiseen pulttiin kohdistuisi vääntöjä, voisi karkaisu olla kohtalokasta, koska se ei kestä sellaisia muodonmuutoksia. Siihen kohdistuukin pelkkää vetoa ja sen vuoksi karkaisusta on se hyöty pultin kestolle.
Aikamme kuluksi laskeskelimme myöskin sen, että yhteen akseliin alkuperäisillä pulteilla pystyy kohdistumaan painon aiheuttama rasitus 32-kertaisena sätkän painona ennenkuin akseli rapsahtaa irti.(= suomeksi: akseli kiinni runkoon ja runko ympäri ja siihen 32 sätkää roikkumaan) En usko, että tällaiseen rasituskestävyyteen on ko. pultteja huvikseen suunniteltu näinkin minimalistisessa kulkimessa. Joten tämäkin saa sanella sen, että alkuperäisiä pultteja tulee käyttää.
Tätä kirjoittaessa herääkin mielenkiinto siihen, että kuinka saada sitten noista alkuperäisistä paremmin korroosiota kestäviä! Eli jos jollakulla on kuuma ja/tai sähkösinkittyjä alkuperäispultteja niin voisin tehdä niille vastaavat kokeet, muuttaako em. prosessi niiden rasituskestävyyttä. (Ota yhteyttä yv:nä) Siihen asti joudumme tyytymään alkuperäiseen rasvassa dipattuun pulttiin!
Espoo-Ke-Su
[B] [color color=blue]Dyane -68, Dyane Super -73, 2cv6 -77, 2cv Super -71, 2cv6 AK XXXL -76 [/color][/B]Nuorempana, kun intoa oli enemmän kuin taitoa, asensin Triuphin vastakunnostetut vetarit kiinni ihan uutuuttaan kiiltavillä 8.8 pulteilla. Taisin ehtiä vaihtanaam kolmoselle ennen kun ensimmäinen pultti katkesi.
Turvavöiden kiinnityspultit käskivät konttorilla vaihtamaan oikean vahvuisiin kun katsastin superin. Itse asiassa kooman kannattaa ehkä vaihtaa samaiseen superiin myös ne turvakaaren poikkipalkkien pultit.
En usko että kuumasinkitys pultin karkaisuun vaikuttaisi, on senverran haalea kylpy. Sitä vastoin se ei onnistune sen takia että kierre paksunee melkoisesti em. operaatiosta.Siis ei kai ne alkuperäiset pultit todella ole karkaistuja? Miksi olisi?
Ihan piti käydä testaamassa ja kyllä sellaiseen viila puree aivan mainiosti.
Sinkitys aiheuttaa vetyhauraus riskiä minkä takia varmaan esim. 10.9 pultit on mustia.“Hiili teräksessä:
Hiilellä on teräksen seosaineena erikoisasema. Suuremman hiilipitoisuuden omaavien terästen vetolujuus on korkeampi, mutta sitkeys heikompi. Jos kuumennettu teräs jäähdytetään nopeasti, se karkenee eli mikrorakenne muuttuu kovaksi martensiitiksi. Martensiitti on sitä kovempaa, mitä suurempi on teräksen hiilipitoisuus. Karkaistava teräs sisältää usein kromia, nikkeliä, wolframia, molybdeenia, vanadiinia ja booria, jotka parantavat teräksen karkenevuutta.Karkaisu ja päästö, nuorrutus:
Karkaisu- ja päästökäsittelyllä lisätään teräksen lujuutta ja kovuutta sekä myös sitkeyttä. Karkaisussa synnytetään kova martensiittinen mikrorakenne, jonka sitkeyttä parannetaan päästöhehkutuksella.Karkaisussa teräs kuumennetaan austenniittialueelle ja jäähdytetään nopeasti eli sammutetaan veteen, öljyyn tai ilmaan. Sammutuksen jälkeen teräs on välittömästi päästettävä eli kuumennettava uudelleen joko noin 200 asteeseen tai korkeammalle 500-700 asteeseen. Karkaisuhehkutuksen jälkeisessä sammutuksessa austenniitti muuttuu martensiitiksi. Se on luonteeltaan kovaa ja haurasta. Päästössä sen kovuus alenee jonkin verran, mutta sitkeys paranee merkittävästi. Päästölämpötilaa muuttamalla voidaan valita sopiva lujuuden ja sitkeyden yhdistelmä. Mitä korkeampi päästölämpötila, sitä alhaisempi kovuus ja parempi sitkeys. Jos halutaan säilyttää karkaisussa saavutettu suuri lujuus ja esimerkiksi kulumiskestävyys, päästetään teräs n. 200 asteessa. Karkaistua ja korkeammalla lämpötila-alueella tehtyä päästöä sanotaan nuorrutukseksi. Nuorrutettu teräs on karkaistuun verrattuna vähemmän lujaa, mutta sitkeys on erinomainen.”
Lähde: Teräskirja, sivut 6-7 ja 46-47.
Ja ylemmästä mikrorakennekuvasta voisin väittää, että alkuperäinen pultti on mikrorakenteeltaan martensiittista.
Espoo-Ke-Su
[B] [color color=blue]Dyane -68, Dyane Super -73, 2cv6 -77, 2cv Super -71, 2cv6 AK XXXL -76 [/color][/B]
- Sinun täytyy olla kirjautunut vastataksesi tähän aiheeseen.