- Tämä aihe on tyhjä.
-
Artikkelit
-
No niin. Eilen katsastin taas tuota Amia ja huonolta näyttää. Kynnykset mennyttä ja kattoakin alkaa ruoste nakertamaan, joten työn alle menee tuokin peli. 😕 Kuvia otan ja ostan vaikka uuden piuhan, jos ei kerran entistä löydy. Siis kuvia varten. Konekin pysyy hiljakseen. Hö. Pitänee hinata talvisäilöön, kun luvattiin jo tännekin lunta. Siellä sitten puran sitä ja otan lattiamaton pois. Toivottavasti sieltä löytyy ehjää! No, tällaistahan se harrastus sitten on.
Tuo penkkimateriaali on aivan kaameaa. Lämmin kesäpäivä ja tuntuu, kuin istuisi saunassa. Ensi kesänä ei enää istuinosassa ole tuota.
Ami NCLn satamassa odottamassa Geoffia…
Tyhjäkäyntiruuvikos siitä tipahti. Kuuntelin naapuriauton radiosta jalkapallomatsia ja muut autot alkoivat pikkuhiljaa lipua kohti lauttaa…
Alkaa olla linjalla tyhjää, vain minä ja Ami nökötetään ja odotetaan Geoffia tulevaksi. Kävi naapurikaupungissa kaverin autosta hakemassa ruuvin ja ajeli suht vauhdilla takaisin sitä asentamaan. 😆 Taustalla näkyy lautta.
No, kuten kaikki tietää, meni se lopuiltaan hyvin. Geoff tuli satamaan veljensä kanssa ja juoksi vauhdilla laittamaan ruuvia paikoilleen. Minä samalla valutin hiljakseen autoa kohti lauttaa. Välillä aina koitin saada käyntiin ja Geoff taiteili etupuskurilla ja ruuvasi. Kun oli kohdallaan läpsäsimme vain kättä vauhdissa ja ajoin lauttaan satamamiesten seisten kunniakujana ja norjalaisten Triumph harrastajien aplodeeratessa reelingillä. Eipä ole niin hauskaa lauttaanajoa ollut ja tuskin ihan heti tuleekaan. 🙂 Sitten vain kohti Norjaa. Bergeniin. Eipä paljoa tarvinnut juotavaa ostella, sen verran mukavaa sakkia lautalla oli, jotta tarjosivat vuorollaan uudelle Amin omistajalle. Lauttamatka oli mukava. Illalla myöhään, puoliltaöin, olimme perillä parin pysähdyksen kautta Bergenissä ja saatoin lähteä kohti Osloa. Ei siinä tarvitse kartaa, vain ajaa kylttien mukaan ja mukavat tunnelit sattuu matkalle. Kuulin myöhemmin, jotta kai sitä olisi pitänyt joku maksu suorittaa kyseiselle reitille… Euroopan pisin tunneli muuten on siinä matkalla. Luulin sen olevan sen 12 km, mutta ei ollut. Näin myöhemmin kyltin 24 km, enkä ollut uskoa. Mutta kun seuraava kyltti oli, jotta eteen 23 km ja taakse 1 km, oli se uskottava! Siinä tunnelissa oli tyypillisten levähdyspaikkojen lisäksi myös kolme isoa aukiota. Reunimmaiset oli vihreällä valaistuja ja keskimmäinen sinivioletti! Hienoja olivatten. Ajelin suoraan Osloon ja tankkasin sekä Amin että itseni. Myös tyhjensin itseni. Matkalla oli muuten kylmä. Se harmaa oli lunta… Siellä vuorella säikähdin vielä kovaa ääntä yht´äkkiä! Ei ollut Amissa vika, vaan tien ali meni koski. Lumi suli vauhdilla. Osloon en viitsinyt jäädä, vaan tykästyin Amilla ajelemaan samoin tein Tukholmaan. Ajoin suoraan satamaterminaaliin ja vaihdoin lautan vrk aikaisemmaksi. Helsinkiä kohti. Kotia kun lähdin Hesasta ajelemaan, kävin moikkaamassa Hekaa ja Ullaa. Olipas kaksi varsin erilaista Amia.
- Sinun täytyy olla kirjautunut vastataksesi tähän aiheeseen.