- Tämä aihe on tyhjä.
-
Artikkelit
-
Terve,
Tuossa aiemmassa talvithreadissä tavallaan sivuttiin näitä, mutta… Elikkä Joululomille olisi kerrankin hyödyllistä tekemistä ohjelmassa – ruostepaikkojen korjausta ja peltien ja alustan suojausta. Käytössä on puhallusvehkeet, hitsauslaitteet ja osaavaa apua. Ennakkoon olen tutustunut aiheeseen niksinyytisten ja tämän sivuston:
http://www.2cvsrus.com ja http://www.2cvsrus.com/res_ar_e.htm – avulla. Pari juttua nyt aluksi ainakin askarruttaa mieltä.Vehkeeseen on joskus 90-luvulla vaihdettu sinkitty alusta ja uudet pohjapellit, mutta niitä ei ole suojattu tai maalattu. Alusta ja pellit ovat vielä hyvässä kunnossa. Pellit meinaan puhaltaa, pohjamaalata ja massata. Miten on alustan laita, kannattaako sekin maalata vai vain massata?
Sätkäni on ilmeisesti joskus aiemmin omistanut asioista perillä ollut kaveri, kun koteloihin ja korinputkiin on porattu öljyreikiä. (ja lämmityslaitekin siinä on ollut ja saunamatot ym.) Millaista sekoitusta reikiin kannattaa kaataa – teräketjuöljyä vai moottoriöljyn ja vaseliinin sekoitusta vai jotain muuta erikoisainetta?
kiitos jälleen viisaammille,
Yksivaihtoehto on että kastat pohjan sinkkiin, jos kerran niin hyvin sen puhdistat.
Saattaa vedellä pahastikin, mutta kyllä sen saa onnistumaan ainakin Jotenkin, sopii ehkä paremmin kuitenkin suoriin lattioihin, mihin ei ole porattu vielä reikiä.
Sinkin päälle on melken sama mitä laittaa, mutta jos ei sinkitse, niin
Esim 2-komponenttimaali, tai vastaava mikä kestää kosteutta, esim. ei miranol. Päälle pellavaöljykerros, pohjaan vielä sen päälle massa.
Jopa maalinkin voisi jättää välistä pois.
Pellavaöljy, sitä on kiva suihkutella ja sutia koteloihin ja pohjaan, varsinkin kun se on ympäristöystävällistä, imeytyy vielä ruosteeseenkin ja on halpaa.
Se pysyy jopa pakoputkessa (paremmin loppupäässä) ja suojaa ruosteelta.
Niin ja koteloihin pellavaöljyä ei kotelosuojaainetta, eikä missään tapauksessa teräketjuöljyä, eikä moottoriöljyä, ne liukenee vuodessa pohjavesiin sieltä.
Eikä massaa vanhan massan päälle, vaan ensim. esim pellavaöljyä että saa vanhat pehmenemään ja sitten massaa, tai sitten poistaa vanhan.
Massaa kannattaa muutenkin laimentaa öljyllä, ettei halkeile.
Esim. Bilteman massasta tulee kivikovaa.Pellavaöljystä on toisenkinlaista mielipidettä, katso http://web.citroen.nu/forum/topic.asp?TOPIC_ID=4183.
Itse ruuttasin koteloihin samassa viestiketjussa mainittua paapan suosittelemaa 50 % koteloaine + 50 % moottoriöljy -cocktailia.
Alustaan laitoin ensin ohuelti samaa sekoitusta, annoin kuivua, ja päälle ruiskutin alustamassaa. Tämän tein viime kesänä joten pitkän ajan kokemusta ei ole.
Kaupallisista suojauksista minulla on sellainen mielipide, että kriittisin vaihe on koteloiden saaminen kuiviksi pesun jälkeen. Varmasti ei ole joka sopukka kuiva, jos ekana päivänä pestään painepesurilla pohja, yön yli kuivatellaan ja tokana päivänä ruiskutetaan aineet koteloihin. Veden päälle on turha ruiskuttaa mitään. Lian päälle jos pitää ruiskuttaa, niin aineen pitää olla juoksevaa, tunkeutuvaa ja hitaasti kuivuvaa, jotta se läpäisisi lian.
Pellavaöljy on oikein käytettynä paras, jos vielä laittaa 20 prosenttia tervaa sekaan, ja jos vielä kuumentaa seoksen.On ihmis- ja luontoystävällistä. 😆 Päälle voi halutessaan laittaa aivan ohuen vahamaisen kuivumattoman kerroksen vaikka vahvemman tervaseoksen.
Paineilma riittää puhdistukseen sillä vesipesun jälkeen pahimmat taskut ja saumat eivät kuivu alle kahden viikon helteelläkään.Sen kosteuden, kun sinne suojaa,niin se kaiken pahin virhe.On yli kolmenkymmenen vuoden käytännön kokemus muidenkin autoista, eikä ole kukaan valittanut, ja meidän pihalla on omat Sitikat todisteena.otsikon mukainen sanonta on täällä yläsavossa ollut kauvan voimassa.
Itse olen tervannut Tiinani ostassani sen v.95 ja nyt tänä kesänä oikein
kunnolla.Laitoin kesällä parhaiten helteitten jälkeen 3,5 litraa aitoa venetervaa.Auto haisi pariviikkoa kuin Rankki,mutta sen jälkeen tosi hyvälle.Katsastusmies totesi ,että enpä haluaisi olla se joka joutuu tätä
hitsaaamaan,mutta eipä tätä ehkä tarvitsekaan hitsata.En tosiaankaan tiedä mitä mieltä oikeat asiantuntijat tästä ovat mutta itselläni ei ole ainakaan vielä mitään huonoja kokemuksia.
olen kuullut metsurista joka on ajanut 1300000km 1960 luvun mersulla,joka on muutaman vuoden välein tervattu.Totesi ,että
tuoksu,joka autosta lähtee,sopii työympäristöön.
Haittoina voi nähdä hitsaamisen vaikeus,ja tuoksu,jota kukaan ei kylläkään ole vielä moitinut,päinvastoin ovat ihastelleet ja todenneet,että tulee lapsuuden veneretket mieleen.Jatkan vielä äskeitä terva kommetiani.2litraa tiinaani lattamasta tervasta
oli tervamaalia,joka on hyvin ohutta ja haihtuu kolmessa päivässä täysin kuivaksi.Siitä jää täysin kuiva pinta,kiiltävä kuin mustalla maalilla maalilla
maalattu.Käsittelin lattiat ja kynnyskotelon pinnat tällä maalilla.Ei tahraa
olenkaan kuivuttuaan.Puijon Terva niminen yritys tekee sitä.
Alustan kotelot ja rungon sisäosat ruiskutin oikealla venetervalla,abaot 1,5
litraa.Paikallinen Vehon liike käyttää Sisutervaa alustan pultien irrotuksessa ja kiinnityksessä.heillä on sisu kuormaautojen merkkihuolto ja sitä kautta saa myös aerosolipurkiin pakattua tervaa,nimeltään Sisu
terva.Pultit aukeaa kymmenenkin vuoden päästä.Niin. Itse ostaisin Dinitrolia kaupasta, siitä saa eri määrissä. Ei millään pahalla, mutta nämä poppakonstit ovat poppakonsteja.
Kysymys kuuluukin, jos nämä poppakonstit ovat hyviä, niin miksi niillä sitten ei uusia autoja käsitellä maahantuojan toimesta esim? 😕
Moottoriöljyn laittamista ei katsota hyvällä, toiseksi käytetty moottoriöljy sisältää epäpuhtauksia, jotka edistävä ruostumista.
Esim. joku kaappiin unohtunut eltaantunut kasviöljy käy myös mainiosti.
Mielestäni noi kaupan kotelosuoja-aineet on ihan hyviä myöskin.
Syy miksi uusia autoja ei suojata pellavaöljyllä:
Ensinnäkin se haisee eltaantuneelle rasvalle.
Toiseksi ostaisiko maallikko autoa jonka suojausaine kuulostaa vaarin keitoksilta?
Kotelosuoja sopii myös hyvin juuri maalatulle pinnalle.
Lisäksi pellavaöljyn hyväksi vielä kirjaisin hyvän tunkeutuvuuden, todella kovan pinnan, että se ei halkeile ja hitsaus ja jälleenkäsittelymahdollisuuden.Kyselin paikallisilta pelltisepiltä tervasta,ja miksi ei tosiaan uusia autoja tervata ja sain vastaukseksi,että koska on vaikea hitsata,palovaara hitsauksen yhteydessä.Sekä tuoksu joka on tietysti makuasia.
Kaikki olivat sitä mieltä ,että ruostesuojaus ominaisuuksiltaan on varmasti
hyvä.
Suomalainen Sisu kuorma-auton valmistaja on kuitenkin nyt ottanut sen
virallisesti käyttöönsä,ja suosittelee,että kaikki alustan pultit kiinnitetään
tervan kanssa.Ei kuulema ruostu millään kiinni.Samalla sain peltisepiltä ohjeen , että ei missään tapauksessa kannata käyttää ainakaan vaihteistoöljyä,koska sisältää itsessään rikkiä,joka
ruostuttaa varmasti.TERE! Ihanaa että täällä on vielä porukkaa en ole nähdyt sätkäläisiä moneen päivään että johan tässä ikävä tulee. Mitä tohon massaukseen tulee minä käytin sätkän oikein suojaamossa missä oli kamerat ja pelit, porattiin alustaakin monta reikää lisää kun ei kuulemma joka nurkkaan muuten pääse, en osaa sanoa mitä seos oli väitti olevan jotain Dinirolia, tai sen tyylistä kyllä mustaa oli. Kysyin öljyseoksista mutta moni öljy sisältää rikkiä ja muuta rojua ei suositellut. Eikö pellavaöljy ole itsestään syttyvää jos joutuu vaikka trasseliin, ainakin minä olen sellaista lukenut. Terva, viina ovat kyllä hyvä yhdistelmä mutta kyllä minun autosta terva saa pysyä kaukana, mutta ei pahaa tee vaikka takapaksissa olisi pari lantinki putikkaa.(Automaalarille). Se voi hitsaria juoksuttaa kun terva syttyy ei sammu ihan ilmallakaan. Viimiseksi sanoisin jos halutaan pitää sätkät kunnossa niin viedään sellaseen paikkaan missä osataan, sillä monta kertaa jää moni kohta ilman massaa kun ite turataan, vaikka saahan alustan päältäpäin näyttämään että kyllä on hyvä peli vaikka sisältä voi olla täysin ruosteessa. Vesa
@veera 1-2 wrote:
Viimiseksi sanoisin jos halutaan pitää sätkät kunnossa niin viedään sellaseen paikkaan missä osataan, sillä monta kertaa jää moni kohta ilman massaa kun ite turataan, vaikka saahan alustan päältäpäin näyttämään että kyllä on hyvä peli vaikka sisältä voi olla täysin ruosteessa.
On tämän aineen käytön nuukuuden nähty olevan monta kertaa myös toisinpäin. Ei tarvitse kuin ottaa tuolta pihalta kahdesta eri Visasta lokari irti. Toisen Visan historia osoittaa, että on suojattu liikkeenharjoittajan toimesta. Toinen Visa on itse suojattu.
Karu totuus on nähtävissä liikkeenharjoittajan suojaamassa ajoneuvossa. Kustannuksien kurissa pitämiseksi ainetta on laitettu nuukasti, eikä suoja-aine ole päässyt joka paikkaan. Ei välttämättä peitä puoltakaan tarkistuskohdan pinta-alasta. Itsesuojaamisessa on periaatteena ollut “uittaa” suojattava kohde, oli sitten kyseessä oma tai kaverin laite. Tavaraa on laitettu paikkaan kuin paikkaan ja vielä viikonkin päästä on tippoja maassa, kun ylimääräinen aine pyrkii koteloista pois.
Mitä tuohon tervan palamiseen tulee, niin sitä tuskin kannattaa pelkästään käyttää juuri tuon ominaisuuden vuoksi. Kuten sanottua ainakin tällä perällä käytetään pellavaöljy-terva-seosta. Tunkeutuu joka paikkaan, suojaa ruosteelta, ei muodosta liian kovaa kalvoa ja haisee pirun hyvälle 🙂
Hyvä, että näistä asioista keskustellaan! Kaikki harrastajat eivät ole sisäistäneet sitä, että ruostesuojaus on “välttämätön paha”.
Yksipuolaisen ratin takaa,
Visa-mies
[url url=http://visamies.wordpress.com]visamies.wordpress.com[/url]
[url url=http://instagram.com/visamies]instagram.com/visamies[/url]
[url url=http://facebook.com/visamies]facebook.com/visamies[/url]
[url url=http://youtube.com/visamies]youtube.com/visamies[/url]
[url url=http://twitter.com/visamies]twitter.com/visamies[/url]
[url url=http://visamies.galleria.fi]visamies.galleria.fi[/url]
[url url=http://sitruunapatonki.fi]sitruunapatonki.fi[/url]Mutta kirjoitin myös että tällä suojaamolla oli sellanen hassu kamera ja kirkkaat valot, anto itse katsoa niin monta kertaa kun halusi, kyllä minun vehekin vuosi ainetta kuin seula vielä pitkän ajan päästä. Minusta sätkän alustassa pitäisi ollakin enemmän aukkoja, luulisi tuulettavan ainakin paremmin , maallikon kanta vertaan kun oma taloni on trossipohjainen eikö sätkässä pelaa periaatteessa samalla tavalla(sitä kuivenpi sisältä mitä kovenpi läpivirtaus)Vesa
@veera 1-2 wrote:
Mutta kirjoitin myös että tällä suojaamolla oli sellanen hassu kamera ja kirkkaat valot, anto itse katsoa niin monta kertaa kun halusi, kyllä minun vehekin vuosi ainetta kuin seula vielä pitkän ajan päästä.
Vaikuttaa asialliselta suojaamolta.
@veera 1-2 wrote:
Minusta sätkän alustassa pitäisi ollakin enemmän aukkoja, luulisi tuulettavan ainakin paremmin , maallikon kanta vertaan kun oma taloni on trossipohjainen eikö sätkässä pelaa periaatteessa samalla tavalla(sitä kuivenpi sisältä mitä kovenpi läpivirtaus)
Kun ei ole omaa kirjastoa tässä lähellä, en muista oliko Niksi-Nyytisissä tai jossain muussa Nyytisessä, jossa oli oikein piirros aiheesta mihin kohtiin sätkään kannattaa tehdä ylimääräiset reiät ruostesuojausta varten.
Yksipuolaisen ratin takaa,
Visa-mies
[url url=http://visamies.wordpress.com]visamies.wordpress.com[/url]
[url url=http://instagram.com/visamies]instagram.com/visamies[/url]
[url url=http://facebook.com/visamies]facebook.com/visamies[/url]
[url url=http://youtube.com/visamies]youtube.com/visamies[/url]
[url url=http://twitter.com/visamies]twitter.com/visamies[/url]
[url url=http://visamies.galleria.fi]visamies.galleria.fi[/url]
[url url=http://sitruunapatonki.fi]sitruunapatonki.fi[/url]Kun kerran haluatte avata pulttinne ehjinä kymmenen vuoden kuluttua niin miksi ette käytä rasvaa? Ei mitään crc:tä paine pullossa vaan kunnon vaseliiniä.
Täytyy kyllä todeta, että itse en usko noihin massoihin koteloissa: Toissa kesänä sain todistaa kun vm-90 charlestonin runko otettiin pois ajosta ja se oli aivan kauttaaltaan laho! Arvatkaas mitä oli sisällä? Liikkeen tekemä ruostesuojaus massalla. (runko painoi lähes 10kg enemmän kuin “suojaamaton” runko.)
Parhaiten kestäneet rungot täälläpäin on suojattu massa-öljy-bensa/liuotin seoksella. Seos pysyy vetelänä ja suojaa hyvin.
Espoo-Ke-Su
[B] [color color=blue]Dyane -68, Dyane Super -73, 2cv6 -77, 2cv Super -71, 2cv6 AK XXXL -76 [/color][/B]Kotelosuojauksessa ongelma on kaksin- ja kolminkertaiset pistehitsatut peltisaumat. Tavallinen koteloaine ei ehdi eikä jaksa tunkeutua sauman syvyyksiin. Ohuelti ruiskutettu koteloaine jähmettyy nopeasti ei-juoksevaksi. Ikävintä on, että aine todnäk tukkii pistehitsisaumat, minkä jälkeen sinne ei myöhemminkään saa ujutettua mitään ainetta.
Minulla on Sätkä joka uutena suojattiin suojaamossa vuonna 1986, ja työ tehtiin kyllä huolella. Kyseessä oli Tuff-Kote-käsittely. Jälkihoidotkin tehtiin asianmukaisesti. Silti runko oli kahdeksan vuoden kuluttua vaihtokunnossa, eli nitkahti poikki. Ruostuminen oli alkanut juuri pistehitsisaumoista.
Näin ollen olen sitä mieltä, että jollakin tosi ohuella litkulla usein, vaikka vuosittain, tehty käsittely on varsin hyvä vaihtoehto. Oleellista on, että aine on sellaista että se varmasti löytää tiensä ahtaaseenkin hitsaussaumaan.
- Sinun täytyy olla kirjautunut vastataksesi tähän aiheeseen.