- Tämä aihe on tyhjä.
-
Artikkelit
-
Jos jäykempiä jousia haluatte, niin kyselin joskus Vallilan takomosta asiaa. Voisivat tehdä alkuperäismittaiset, mutta esim. 30% jäykemmät kierrejouset hintaan 50€/kpl(tarvitaan 4kpl. jousia…). Tarvitsevat vanhan jousen malliksi.
Toinen vaihtoehto olisi iskareiden tuunaus, eli vaihdetaan jäykemmät öljyt iskareihin. Tästä olikin jossakin juttua, täällä tai ulkolaisella foorumilla en nyt muista…
Alustaltaan madallettu sätkä on hyvän näköinen ja hyvä ajaa. Haittana talvikäytössä on hiekoitushiekka konehuoneessa. 😆Alkuperäisiä sätkiä on Suomikin pullollaan. Channeloinnit tms. voisi elvyttää kivasti tätäkin harrastusta! Esimerkkejä löytyy keski-euroopasta, jossa parikymppiset sällit kustomoivat sätkiä täyttä häkää. (katso Ollin linkit edellä.) 8)
Englantilaiset (http://www.ecas2cvparts.co.uk/suspension-tyres-c-63.html) myyvät säädettäviä kaasuiskareita, niistä saattaisi olla apua. Riittäisiköhän säätövara toiseen suuntaan nestepatukoita leppoisemmiksi? Pakussa on tällä hetkellä vähän turhankin jämäkät iskarit.
Englannin kilpa-ajajat valmistavat myös jäykkiä jousia sätkään, asiantuntemuksella. Jousia saa orggis pönttöihin sopivina, mielestäni tuplasti jäykempinäkin.
Englanninkieltä taitavat voivat lukea madaltamisesta täältä -> Linkki
-Olli
Sain tuossa haltuuni hämärissä yhteyksissä outoja kuveja… 🙄 Julkaisuluvankin näille sain, joten tässäpä näitä sitten…
Kuten näkyy, lattia on hieman ylempänä kuin yleensä. Myös rintapelti on “vähän” toisenoloinen kuin on totuttu näkemään näissä…
Tuossa siivu mikä takakopista poistunut on. Lattia siis nousee tuon verran ylöspäin myös kopissa…
Ja sitten sivukuva. Yleensä on totuttu siihen että lattiapellit on kynnyksen alapinnan tasolla. Nyt tällaisessa channelointitapauksessa on lattiaa tuotu ylöspäin, tai kynnystä viety alapäin kumminpäin vain ajatella haluaa. Ulospäin tällainen näyttää sitten käytännössä aivan tavalliselta, paitsi että kovin paljon matalammalta. Maavara voidaan pitää entisellään, korin helman lähestyessä maata. Kiva customointikikka on tämä..!Me jäykistettiin aikoinaan sätkä, jousia teetettiin reilusti vahvemmasta emmeestä. Mutta silloin ainakin myös tangot jouduttiin vaihtamaan vahvemmiksi. Sätkä on vielä tänä päivänäkin melko” kova”, mutta se on paku mikä kestää isommankin kuorman.
No siinähän se tuli, suunnilleen koko virittäjän käsikirja. Hieman eri tavoin ovat ainakin tuota rintapellin osuutta toteuttaneet. Täytyy vähän tirkistellä tuota raatoa jos siitä vielä joskus tulisi kulkeva, vaikka vähän matalampikin.
Taitaa 2cv:n etupäässä käydä oikein alhaalla niinkin, että raidetanko tapaa tukivarren. Jolloin säätöholkki voi katketa. Näin tapahtui matalalle Amille jääradalla taannoin. Tai holkki ainakin katkesi. Olkatappien kulman muuttaminen taitaa autaa tähänkin vaivaan.
Ei kai se jousi sinänsä jäykisty lyhetämisestä miksikään. Jousten lyhetessä, jouston määräkin vähenee jolloin alusta “jäykistyy”.
Jousihan on progressiivinen eli jos puristetaan vaikka 10% kokoon tarvitaan voimaa X verran. Pätkäistään jousi puoliksi ja puristetaan 10% kasaan voima on sama ? Matka puolet.
Jäykkyys sinällään on sama, vaan lyhyemmällä matkalla.Älkää hyvää pilatko hyvät ihmiset. Kyllä ajonautinto on kohdallaan silloin kun koppa on optimikorkeudella. Vasta 35 sätkällä taivaltanut.
Nyt joudun kyllä eriämään Henkan mielipiteestä. Jos kukaan ei tee mitään eritavalla kuin toiset
ei tapahdu minkään sorttista kehitystä.Vien ajatusta tuohon edellä mainittuun nuorison suuntaan. Suomessa ei 2cv’stä ole innostunut kovinkaan
suurta ryhmää nuorisoa, joka johtaa vääjäämättä kerhon radikaaliin pienenemiseen tulevaisuudessa.
Nuorisoa kiinnostaa ajoneuvojen muuttelu. Ennen siihen riitti muutamien kukka tarrojen liimailu tms. virittely.
Siihen aikaan porukka oli myöskin “pelkkää” nuorisoa joten harrasteessa oli valmiiksi erilaista ulottuvuutta.Kupla harrasteen parissa varsinkin keskieuroopassa (ja Jenkeissä) on runsaasti nuorisoa jotka muuttelevat
ajoneuvojaan vapaasti ja käyvät niillä kokoontumisissaan, tuoden sinne myös muuta nuorisoa. Kupla on aina
kiinnostanut nuoriso ryhmiä helpon “kustomoitavuutensa” sekä tarvike valikoiman laajuuden vuoksi. Tämä sama
ilmiö on ollut valloillaan aina 60-luvulta näihin päiviin. Rättäreiden “kustom kulttuuri” on uutta ja siinä on mahdollisuus
saada tähänkin harrasteeseen uusi erilainen – nuori harrastajakunta, joka kuten edellä mainittu tuo mukanaan
muutakin nuorisoa. Voi olla että olen väärässä mutta ne muutamat “pilatut” 2cv’t eivät ole kovin korkea hinta
tästä mahdollisuudesta. Ehkä rättäri skene’kin voi joissain muodoissa yrittää juosta “vallallaan olevien trendien”
perässä. Varsinki jos entinen ei nuorisoa kiinnosta.
Kyllä minäkin ole sitä mieltä että mielummin raju kustomi kun kukkamultaa. Enemmän minua riipaisee navetoiden taakse unohtuneet yksilöt joista ei saa enää edes kustomia, koska joku on joskus tarjonnut liian vähän rahaa. “Maatukoot ennemmin kun myyn halvalla”. Todettakoon tässä että esimerkki ei välttämättä ole 2cv -piireistä, mutta voisi olla 😀
Vilkaisin tätä aihetta nopeasti ja säikähdin, että Miki on käynnyt chaneloimassa pakunsa 😀 😀 (Kuvan sätkän väri nääs….)
Kyllähän se vähän niin on, että antaa kaikkien kukkien kukkia vaan? Esimerkiksi tuo Suomalainen chanelpakuprojekti on käsittääkseni ollut myös luokkaa “raadoista raadoin”. Tekijäkunta kun ikävä kyllä harvenee vuosi vuodelta niin eikös se ole vain hyvä, jos joku jotain rakentaa? Toisekseen, mitä hullumpia virityksiä Suomessa viedään konttorille näytille niin sen helpommalla ihan tavallisia tai kevyesti muunneltuja kulkimia saa leimattua?
Espoo-Ke-Su
[B] [color color=blue]Dyane -68, Dyane Super -73, 2cv6 -77, 2cv Super -71, 2cv6 AK XXXL -76 [/color][/B]Channelointi, Customointi ja muu RAKENTELU…peilin eteen nyt rohkeasti ja käsi pystyyn jos ette itse rakennelleet…koneita vaihdettiin tehokkaampaan…ami6..ami8..2cv6…levyjarrut..visa..ym.. Ilman rakentelua ja kiltatovereiden apua eli neuvoja olisi minun 2cv harrastus loppunut lyhyeen ( vasta 31 vuotta )
Ainiin, eikös se käsi noussutkaan..
terv. Kari
Ps. niin se lapsen mieli muuttuuKyllä niitä rakenneltiin silloin kaikintavoin,,, aika oli silloin toisin,, kun vielä silloin
sai uusia ja noita vanhoja suhteellisen hyviä pyöri vähä jokaisen nurkissa
kun olivat jääneet joutilaaksi uusien tieltä…
Meikäläinen on viimeset 30 vuotta sätkäillyt pelkästään noilla
muiden hylkäämillä romuilla,, uutta ei ole koskaan ollut,, kaikki
on pitänyt itse rustata kuntoon…
Jos tänäpäivänä omistaisin vähän ajetun tehdas kunnossa olevan
riimä kulkimen,, en kyllä suurin surminkaa menisi sitä rakenteleen..
Mutta noita jo alkujaan muuteltuja kulkimia taas voi sitten muutella
mieleisekseen ihan kivasti….
Motto: Säilytetään parhaat yksilöt ja rakennellaan näistä hyötykulkimista
mieleisiä käyttöpelejä,, olishan tuo mukava nähdä jos joku tekee viimesen
päälle hienon madalluksen kulkimeensa ja vielä saisi siitä liikenteeseen
hyväksytyn?? ❓ 😯 😉Mauno Nurkkala.. Raahe - Piehinki - Ylitornio.
Lapinjaos Hupimestari.. 🙂Sattuipa silmiini tällainen sepustus, joka sattumalta vahvistaa käsitystäni kierrejousen katkaisun vaikutuksesta joustojäykkyyteen… jäärä, mikä jäärä 😉
“Jousen jousivakio k lasketaan jousilangan keskihalkaisijasta d, jousen keskihalkaisijasta D ja joustavien kierrosten määrästä n kaavalla
k = (G * d^4)/(8 * D^3 * n)
Kaavassa se ^ tarkoittaa potenssiinkorotusta ja G on käytettävän materiaalin liukumoduli, vedetyllä jousiteräslangalla G = 81500 N/mm^2. Tulos on laatua N/mm.
Otetaan esimerkki: kynäjousitolpan jousi on sisähalkaisijaltaan 60 mm (keskihalkaisija siis 70 mm), langan vahvuus on 10 mm ja joustavia kierroksia 10. Kaavaan sullottuna tulokseksi saadaan jousen jousivakioksi 29,7 N/mm, eli jousen puristamiseksi yksi milli tarvitaan 29,7 N.
Rälläkkä käy ja jousesta poistetaan kolme kierrosta, joustavia kierroksia on siis 7. Luvut kaavaan ja tulos on 42,4 N/mm eli jousen puristamiseksi yksi milli tarvitaankin nyt 42,4 N.
Samanlaisia tuloksia antaa myös tämä Java-sovellus, siinä voi arvoja kokeilla ihan itse:
http://www.tech.plymouth.ac.uk/sme/desnotes/Spring2.htm”
- Sinun täytyy olla kirjautunut vastataksesi tähän aiheeseen.