- Tämä aihe on tyhjä.
-
Artikkelit
-
No ehkä sitä on taas oltava nöyrä ja myönnettävä itselleen, että tuli mentyä siitä mistä aita näytti matalimmalta eli…
Sain jarrut kuntoon ja sitten päällisin puolin koneen kimppuun: kannesta puuttui pultti – korjattu, kaasarista tarinaa myöhemmin – kolmesta tein yhden, vetostartti ei pyöri – rakentelin ns. kytkösosaan lisää vartta (messinkipultin alle) – toimii, sytkärasiasta oli kärjet kadonnut, samoin kierteet – vaihdoin toisen, puola sökö – vaihdettu, ja nyt tulee se amisvirhe:
hermojen pettäessä starttailin 20 vuotta seisonutta konetta ja UNOHDIN pistää tulpanrei´istä öljyä – jumittu, nykimistä, tulpat irti, paineilmaa sylintereihin ja avot maailma täynnä ruostepölyä – no öljyä reikiin, ja nukkumaan… nyt äsken pistin RAAKASTI käyntiin ja maailma ympäriltä hävisi, savua oli niin maan perkuleesti ja tiivisteistä tihkui öljy… mutta käy, ja nätisti.Eli koneremonttia kun alunperin lähdin väistämään, niin nyt niitä on vastassa kaksi!!!
Toisinaan sitä pistää miettimään, että miksi – minkä takia sitä ihminen tekee elonsa hankalaksi – luulisi sitä masokismillakin olevan rajansa, vaan ei ole. Masokismin jälkeen tulee vielä yksi ylempi luokka – 2CV:n omistaja.
No Eemelillä on tänään nimipäivät – saa olla rauhassa…
Jimmi Porist'
044-339238kuusi
jimmi65(ät)gmail.com@2cvjimmi wrote:
Toisinaan sitä pistää miettimään, että miksi – minkä takia sitä ihminen tekee elonsa hankalaksi – luulisi sitä masokismillakin olevan rajansa, vaan ei ole. Masokismin jälkeen tulee vielä yksi ylempi luokka – 2CV:n omistaja.
Tultiin Mikin kanssa Car-a-mellin noutokeikan aikaan siihen tulokseen ettei 2CV:n omistaja/harrastaja tarvitse mitään elämyspalveluita, siihen riittää tämä elämäntavaksi kutsuttu…
Hieman vastaavin “koekäytöin” lähdimme siis liikuttamaan em. kuljinta seuraavat 700km… Hurjjja savutus ja kohtuuton öljynkulutus… Silti perille…
Tässä kuvatuksia kaksin kappalein kyseisestä herkusta:
Paperisota jatkuu… ei oikein meinaa löytyä viimeisintä virallista omistajaa / rekisteristä poistajaa – ja kun vielä vastapuoli on tuolla Ruotsissa. No yrittänyttä ei laiteta.
Jimmi Porist'
044-339238kuusi
jimmi65(ät)gmail.comPattitilanne -> viimeistä omistajaa ei oikein tunnu löytyvän, eikä löytynyt Ruotsin autorekisterikeskuksesta koko sätkää tuollaisella pikakyselyllä (aikaväli 1975-2006). Nyt yritän toista reittiä pitkin eli ruotsalaisen autokorjaamon kautta pääsen suoraan selailemaan rekisteriä… etsintä jatkuu.
Kyllä se nyt jossakin maassa on joskus rekisterissä ollut – voi kun olisi rekisterinumero tiedossa, no sitten olisi tietysti maakin selvä.
Jimmi Porist'
044-339238kuusi
jimmi65(ät)gmail.com@2cvjimmi wrote:
Mitkä piikit nää on?
Liittyykö tämä boksi edelliseen ja mikäs tää sitten on
Uusimmassa Nyytisessä näytti olevan näillekin sit lopullinen selvitys, olivat juurikin sitä mitä yksityisesti viestitellessä epäilin eli latauksen merkkivaloa varten ovat.
Muutenkin kyseisessä Nyytisjutussa oli monta sellaista asiaa mitkä olivat kysymysmerkkejä ilmoille heitelleet, kuten se penkkien alle tuleva kehikko.
Toivottavasti paperisodasta tämän kanssa jotenkin selviää, ettei isommin ihmetellä tarvitsisi kilpiin saattamisen kanssa…
Kyseinen AK2-kone oli käsitykseni mukaan ensimmäinen uuden sukupolven 2CV-moottori lämmönvaihtimin ja ulkoisella öljynsuodattimella (onko?). Se tuli Dyaneen 10/68 ja sama kone esiintyi myös muissa malleissa, mm. 1970 esitellyn 2CV6:n nokalla.
Teho 28,5 DIN-heppaa 1-kurkkuisella. Myöhemmin kuvioon tuli 2-kurkkuinen vaikka tyyppilaatta pysyi samana. Keskipakoiskytkin oli valinnaisvaruste 60-luvun lopun Dyanessa. Vaihdelaatikko siinä saattaa olla välikausimallia eli ei vielä ihan vastaava ulkoislta olemukselataan kuin 70-luvun kulkimissa.
AK-tyyppilaatalla oleva kone olisi puolestaan peräisin Pakusta ja wanhusmallinen.
Mielenkiintoinen kuljin ja ehdottomasti palautettava henkiin! Dyanen mallit vaihtuivat tuhkatiheään 60-luvun lopussa, mutta asettuivat sitten Nelkuksi ja Kutoseksi kuten 2CV:kin. Dyanekutosia vain ei 70-luvulla suomeen tuotu ilmeisesti autoverosyistä.
Ei onnistunut tuolta korjaamotiedostojenkaan kautta – olisi tarvittu se rekisterinumero. Eli nyt otetaan yhteys Ruotsinmaan Citroen-maahantuojaan ja kaivellaan kantakorttia 😯
Toisaalta voiskohan Suomen puolen Korpivaara auttaa tai löytyykö keneltäkään sellaista tietoa, että mikä Dyane on matkannut tehtaalta mihinkin suuntaan – aika kaukaa haen. Jospa tuo perimätieto tuosta Dyanesta onkin väärää ja oikea maa on vaikka Norja tai Tanska – hei hallelujaa… 😕
Jimmi Porist'
044-339238kuusi
jimmi65(ät)gmail.comLaita kyselyä tuonne Citroenakuteniin. Siellä käyvät pienimuotoista keskustelua ruottalaiset, norjalaiset ja jopa jokunen tanskalainenkin harrastelija. Voin tehdä karkean käännöksen jos naapurimaan kieli ei taivu.
http://forum.citroenakuten.com/index.php
Tuossa heti listan alussa kunniapaikalla nuo foorumit.Moro !!
Mä voisin yrittää kaivella vanhoja Belgiantehtaan listoja täällä Brysselissä jos löytäisit jotain numeroita rungosta. Muistanko oikein, että Dyanessa se stanssattu eri paikkaan, kuin etupenkin edessä kuten sätkässä. Itselläni Dyanetietous ei ole paras mahdollinen. Ja jos numeroa ei löydy, auttaisiko belgialaiset paperit vastaavasta vuosimallista, niin saatais Tiinalle syntymätodotus 😉 niitä aina välillä on kirppareilla myytävänä. Voisin toimia vähän niinkuin kummisetänä 👿Kahdessa vanhustiinassa olen laatan löytänyt keskeltä takajalkatilaa rungosta… En muista nähneeni hakattuja numeroita.
Espoo-Ke-Su
[B] [color color=blue]Dyane -68, Dyane Super -73, 2cv6 -77, 2cv Super -71, 2cv6 AK XXXL -76 [/color][/B]Minulla oli -68 mallinen nelkkutiina joka oli tuotu muuttoautona suomeen 1972. Siinä oli meistetty numero takan jalkatilassa ja laatat normaalissa paikassa konehuoneen puolella.
Mulla on runkolaatta ja ruosteinen runko. Laatan numeron olen täsmännyt ikäluokkaan lokakuu 1968 – se, että onko laatta juuri tuosta dyanesta vai sisarkulkimesta ei ole vielä selvinnyt (ongelmana tuo meistatun numeron etsimättömyys, ei siis löytymättömyys, vaan en ole sitä vielä etsinyt).
Alkuperäinen ongelma oli saada selville viimeinen virallinen kulkimen omistaja tuolla Ruotsin maalla, jotta häneltä luovutustodistuksen saisin ja siten aivan originaalisiirron Suomeen. Löytöpaikalta olen kysellyt, jotta että löytyisikö joku valokuva kulkimesta, josta rekisterinumeron näkisi, mutta yhteistyö sammui sanoihin “se on varaosiksi myyty – hinta olisi ollut aivan eri, jos me se olisi myyty entisöintiin” – että sillai.
Nyt kun on koko kuljin “hukassa” tuolta Ruotsin puolelta (kylläkään viimeisiä keinoja ei ole käytetty – mitä ne sitten onkin), niin nyt olisi tarpeen saada ns. kantakortti Ruotsista (tai lähimaastosta) ja sen avulla jotenkin todentaa kulkimen siirtyminen laillisesti Suomeen… Ehkä ainakin yksi omistaja tarvitsisi löytää, jotta saisi hänet “kirjoittamaan” luovutustodistuksen. Miki, lähetän sulle tietoa yv.nä ja olen kiitollinen jo etukäteen tuosta käännösavusta.
Lasse – pistän sullekin numeron tulemaan ja palataan Belgian maan papereihin, jos ei tuo Ruotsi onnistu – kyllä tuo kuljin nyt pitää saada kutoswanhus-dyanen papereihin. 😀
Jimmi Porist'
044-339238kuusi
jimmi65(ät)gmail.comhttp://www.blocket.se/vi/11087989.htm?ca=11_s
Tuohon löytynee paperitkin. 600, ei kauheen paha hinta
Edit: Tai sitten 31 km ajettu -87 kymppitonnilla (?)…. 😯
http://www.blocket.se/vi/10870554.htm?ca=11_s
- Sinun täytyy olla kirjautunut vastataksesi tähän aiheeseen.