- Tämä aihe on tyhjä.
-
Artikkelit
-
Kuten jo tuolla yleisen keskustelun puolella tuli jokin “jännä” paperi esiteltyä, niin miksi sitten en kirjoittaisi tännekkin jotain. Ko projektilla on jonkinsortin esikuva ja siitähän se sitten aikoinaan lähtikin liikkeelle. Projekti tuli hankittua jo vuosia sitten pihamaalle ja tuli riisuttua kaikestä sisustastaan puhtaaksi. Silloisen työn takia ei sitä harrastus aikaa oikein tahtonut löytyä ja pakua tehtiinkin silloin tällöin. Vuosisitten se ottikin jo melko harppauksen eteenpäin, kun talvilomani vietin verstaalla työstäen tuota koria. Runko oli montavuotta vähän ongelmana, kun mistään ei oikein tahtonut löytyä. Sitten kävi flaksi tuolla Tsekkien maailmankokouksessa jossa eräs ystävällinen Itävaltalainen suostui minulle rungon myymään. Ei muutakun lähtö aamuna pakun nokka kohti graazia ja hakemaan runko suomeen. Osia on tullut kerättyä jo vuosien ajan kasaan, ja enään olisi sitten se viimeinen rutistus. Syksyllä töiden loppumisen johdosta sainkin pakun vuosien tauon jälkeen liikkumaan oman moottorin voimin, mutta sitten alkoi tallin lattia pinnoittua lumella joten viikko ennen joulua jäikin tämä projekti sitten talvi levolle. Nyt on taas intoa rakenteluun, mutta edelleen on tallissa kylmä ja liukas latiia. Eikä senpuoleen kelitkään mitään maalauksia vielä suosi joten levätköön vielä.
Pistämpä pari kuvatusta vielä ko projektista
Paku myyjän pihassa
Alle tuleva runko varustelussa
Tämänhetkin kunto@Isoo-Jukka wrote:
Ilmansaannista ainakin hyvin huolehdittu 😉 mitäköhän tuolla pellin alla lienee?
Litranen GeeSu, eikä ees virittelylupaa… 😉Vaikka eikös se just tullu seleväks ettei näitä kannata/saa virittää/muuttaa alkuperäisistä..?
No josko siitä tulisi pikkuisen mukavammin matkaa taittava, kuin tuosta toisesta samanlaisesta, jossa museoleimakin on. Voin meinaan kertoa, notta olipa tuskaista taivaltamista kun lokakuussa päätin lähteä käymään Nordkapissa. 3500 km ja viisi päivää. Olisin varmaan ajanut neljässäkin, ellei olisi ollut niin törkeä vastatuuli, että paku kulki hädintuskin 75km/h. Rekkojen imussakaan ei pysynyt. Mutta ehkä aika näyttää tuleeko tämä projekti vain olemaan rahaa nielevä, vai saako siitä rakentelusta jopa joskus nauttia tuolla tienpäälläkin. Jää tämä asia nähtäväksi. Onneksi on se 1952 projekti samaan aikaan, niin ei kerkiä tähän paneutumaan niin vakavissaan 😕
Heti kun kelit sallii, niin kaikki vapaa aika tämän kimpussa..
kyllä on komia konepelti….kyllä litrasellakin menee mukavasti….vääntöä riittää…..niin Fordiltahan esiteltiin juuri uutuus..999cc..aika kova!!
Kaikesta huolimatta, jos virittelyyn sortuu, ei niistä tännekään palstalle parane paljoa kirjoitella. Voivat yllättävästi kirjoitukset ponnahtaa esille jossain….
Mukava kuulla ja nähdä miten projekti edistyy. Muista ottaa kuvia ja laita vaikka tarinaa Nyytisiin. Toisaalta nythän kuluu Remierenkin kanssa paljon aikaa. Mutta aikaa on. Muutenkin virittelyjuttuja on hauska lukea vaikka itse olen jo sen tien kulkenut, vaikkakin pienemmissä puitteissa.
Kyllä niitä räpsitään kun projekti etenee. Ja onhan niitä jo tullut räpsittyäkin useita satoja. Katsotaan nyt koska saa sen hakea pois tuolta naapurin navetan vintiltä. Juuri nyt on vuorossa penkkien restaurointi. Uudet tukikankaat ja pehmusteet vanhoihin päälisiin.
Jotain pientä edistymistä näin kevään lyhyinä päivinäkin on saavutettu. Osakokonaisuuksia kasattu odottamaan projektin purkua ja lopullista kasausta.
Vielä odotellaan lämpeneviä kelejä, notta pääsisi pohjan maalaamisen ja alustan läpikäyntiin.
Sainpahan tänään tehdyksi joitakin pieniä peltiosia taas valmiiksi odottamaan kiinni liimaamista. Kevät on jo pitkällä jaa lämmintäkin tänään oli jo mittarin mukaan+8.3 astetta. miten se onkin, että rakentelu into on katossa kun kesä on tulossa. Tai parasta rakenteluaikaahan on tuo talvi, mutta vaan niille joilla se kunnollinen rakennus tila löytyy. Itse kun en niihin kuulu eli tallissani on seinät leveellä ja katto korkealla. Lämmityksestä vastaa aurinko ja lattian pesusta vesisade. No onneksi välillä käy oikein tuuri, kun saa jopa sisätiloissa kulkimia rakentaa. Niitä hetkiä odotellessa.
No verstas aukesi muutamaksi päiväksi käyttöön joten jotain pientä edistystä on luvassa.
Pistehitasaus sauma oli ikävästi ruosteessa ja sitä olin jo kerran yrittänyt tinalla paikata. No eipä se auttanut muuta kun suikale pois ja uutta teltiä tilalle.
Taka helman vahvike listat sain kanssa paikalleen jo laitettua. Tämä AK 350 on jännä kuljin, kun siinä tuo helman lista on kaksi osainen ja muissa se on yhtenäinen. Syytä en tiedä iksi näin on.
On se niin väärin kun on kaiken näköistä kiirettä eikä kunnolla kerkiä tai jaksa omia hommia tehdä. Jossain vaiheessa mietin josko saisin pakuni jo Helluralliin liikenteeseen, mutta taitaapi jäädä vain haaveeksi. tulevankin viikonlopun kun olen luvannut viettää Mini tonni rata-auto varikolla. No aina ei voi voittaa, vaikka haluaisikin.
Voisihan tuon tuossakunnossakin jo niputtaa, mutta turhaan sitä kiirehtii, kun kumminkin joutuisi vielä purkamaan maalauksen ajaksi. No mutta onneksi pihasta löytyy pari muutakin kuljinta joilla liikkeelle pääsee.No otetaampa sitten uutta tavoiteltua valmistus ajankohtaa vähän myöhäisemmälle kesälle.
Kyllä tulii komia!
Espoo-Ke-Su
[B] [color color=blue]Dyane -68, Dyane Super -73, 2cv6 -77, 2cv Super -71, 2cv6 AK XXXL -76 [/color][/B]Sisäpuoli vasta lopullisessa värissä. Ulkopuolella vasta hionta väri. Kylläpä tuollaisen pakun pohjatöissä menee aikaa kun sitä pikkuhiljaa väsäilee ja samalla opiskelee tuota maalaamisen maailmaa. Joskus aikoinaan maalasin isosiskon rättärin kopan, mutta sien pohjatöitä en noin perusteellisesti tehnyt, kuin mitä tähän yksilöön. Ei voi muuta sanova notta on ne maalarit oikeasti ammattilaisia. Saan nähdä paljonko tulee maalauksen jälkeen virheitä esille. No itse kun tekee saa sellaisen kuin sattuu tulemaan.
- Sinun täytyy olla kirjautunut vastataksesi tähän aiheeseen.