- Tämä aihe on tyhjä.
-
Artikkelit
-
@miki wrote:
Nyt ei ole räjäytyskuvia käsillä, mutta eikös eurovisan perävälitys (pinjoni/akseli + lautaspyörä) käy sellaisenaan geesun laatikkoon? Kokonaisvälitys kasvaa melko paljon sillä. Jasu ehkä muistaa kuinka paljon. Pikku-Ollilla saattaisi olla sellainen yhdistelmä myytävänä 💡
Edesmenneen J. Cats’in listauksen mukaan olisi samat välitykset LNA:ssa, Visassa ja Geesuissa perässä..? Poislukien ne X-versiot, GS1015 joissa tiheämmät pykälät sekä Axel’in pari versiota mistä löytyisi sitten se harvempi vaihtoehto…
Olisiko tuo mielikuva jäänyt sitten siitä että jos on tullut palasteltua pikkukoneisen vaihteisto ja siihen verrattua..? Itsekin tuli joskus oltua tuossa uskossa että Visassa olisi ollut huomattavan harvavälitteinen perä, vaan ei se sitten ollutkaan, harmiksemme… 😥
@Jasu wrote:
Olisiko tuo mielikuva jäänyt sitten siitä että jos on tullut palasteltua pikkukoneisen vaihteisto ja siihen verrattua..? Itsekin tuli joskus oltua tuossa uskossa että Visassa olisi ollut huomattavan harvavälitteinen perä, vaan ei se sitten ollutkaan, harmiksemme… 😥
Nuo roippeet ajautuvat työpöydälle kun omasta GS:n nelivaihteisesta laatikosta oli kytkinakselin neulalaakeri kaputt, ja piti äkkiä saada toimiva sisälle. lautaspörä ja pinjoniratas oli visan lootassa täysin erikokoiset kun geesun, mutta akseli muuten silmämääräisesti sama. Ja olisihan erikoista jos välitys olisi sama, kun toisessa reppanassa ei ole kun 13 tuuman pyörät. Täytyy käväistä työhuoneella laskemassa hampaita ja mittaamassa kierroksia. Toinen asia onkin että onko se akseli muuten samoissa mitoissa, vai sinnepäin.
Kunnioitan ehdottomasti Catsin työtä, mutta virheitä voi löytyä laajalevikkisimmistäkin julkaisuista.Sen verran piti lisäinfoa yrittää kaivaa että Haynesin kirjoista löytyy vastaavat lukemat välityssuhteille…
Se, että Visassa onkin 13″ pyörät ja GeeSussa 15″, ei niin isosti muuta tilannetta välitysten suhteen, enemmän vaikuttaa se että Visan käyttökierrosalue on reippaasti suurempi kuin GeeSun, joka pitää myös muistaa näitä vertaillessa… Siis ihmetellessä miksi Visassa ei olisi eri välitykset kuin GeeSussa… Tai siis onhan siellä vaihteistossa tiheämmät välitykset, mutta perä olisi sama…
Vielä tuosta kytkimen ravistamisesta, joka kiinnitti huomiota nyt uudestaan tarkemmin tätä ketjua lukiessa..:
@Kooma wrote:Kytkin ravisti varsinkin kuumana jo alusta lähtien lähinnä käytetyn geesun paineasetelman takia.
Tuo sovitus on todella tiukka ja kasatessani sitä jouduin laittamaan kaksi (x4) prikkaa vaihteiston ja moottorin väliin että kytkin mahtui pyörimään.
Nyt, kun tuota pakettia on siirretty erilleen, käyttämällä prikkoja vaihteiston ja moottorin välissä, niin mieleen juolahti sellainen että olisiko tuossa ravistukseen syynä se ettei osat ole aivan linjassa keskenään..? Osathan keskitetään toisiinsa ohjariholkkien avulla, joita on vain kahdessa moottorinkorvassa (ristikkäin), eikä se holkki tule kuin millin-pari esiin moottorista. Nyt sitten prikkojen kanssa, nämä holkit jäävät prikkojen sisään, jolloin keskittäminen jää aivan tuurin varaan, ja tuollainen ravistus ilmenee hyvinkin juuri pienenä linjauksen virheellisyytenä…
Tuosta vastaavasta on kokemusta Bx:n kanssa, toimii muuten mallikkaasti mutta kytkintä luistattaessa ravistaa pirusti ja kuluttaa levyn pikaisesti “hassusti” verrattuna normaaliin kulumiseen…
No niin, käväisin työhuoneella laskemassa hampaita, ja lyhyen matematiikan oppimäärän mukaan perävälitys on 3,888:1 (9/35 hammasta), kun se muissa g-laatikoissa on 4,375 (GS 1015 ja X3) tai 4,125 (GS1220, GSA).
Eroa siis on, ja nyt kun muistelen, niin laskin välityssuhteet myös kun kumpikin laatikko oli pöydällä levällään. Harvinaisen vähän kuluneet hampaat muuten noissa. Ei varmaan aivan kamalasti ajetut. Nyt vaan Ollille tarjouksia tekemään.
Edit: Taas lunttasin noi vaihteiston suhteet tuolta: http://www.gs-gsa.org/caracteristiques-techniques.php
Sen verran luotan tuohon sivustoon että uskon tiedot oikeiksi.^Kyllä tuo viittais Axel’in laatikkoon, kun Visassa ei pitäs Catsin eikä Haynesin mukaan tuollasia löytyä..? 😯
Tai no, tehtaan tuntien, kaikkeahan voi näistä löytyä… 🙄
Älä ny hukkaan ainaskaan heitä, ja jos ei innokkaita meinaa löytyä niin voin kodin tarjota. Keksin kyllä ehkä noille jotain jatkossa… 8)
Ne on siis pikku-Ollin. Sain luvan hävittää muut osat, paitsi nuo, mutta kaikki paitsi se neulalaakeri on tallessa. Siis myös ilmeisen vähän ajetut (axelin?) vaihderattaat. Niin, ja tietenkin kykinkoppa ja -akseli puuttuu 😆
@Jasu wrote:
Nyt, kun tuota pakettia on siirretty erilleen, käyttämällä prikkoja vaihteiston ja moottorin välissä, niin mieleen juolahti sellainen että olisiko tuossa ravistukseen syynä se ettei osat ole aivan linjassa keskenään..? Osathan keskitetään toisiinsa ohjariholkkien avulla, joita on vain kahdessa moottorinkorvassa (ristikkäin), eikä se holkki tule kuin millin-pari esiin moottorista. Nyt sitten prikkojen kanssa, nämä holkit jäävät prikkojen sisään, jolloin keskittäminen jää aivan tuurin varaan, ja tuollainen ravistus ilmenee hyvinkin juuri pienenä linjauksen virheellisyytenä…
Ei mahdoton ajatus, mutta muistaakseni ne holkit kyllä tulivat prikoista yli enemmän kuin vain pari milliä. Viime vuonna näihin aikoihin heitin moottorin vaihdossa uudet kytkimen hilppeet ja se kytkin on kyllä pelannut ravistamatta kuin ajatus.
Tuo vauhtipyörän madallus oli ihan mielenkiintoinen heitto! Ei sieltä 7mm tarvisi kyllä ottaa, nuo prikat ovat pari milliä kappale. Tai no jäisihän sinne enemmän tilaa sitten säädölle. Nykyisellä set-upilla painelaakeri pyörii asetelman mukana kokoajan koska jätin haarukan takaisinvetäjäjousen pois (ettei käy niinkuin puolassa kävi). Harkitsin haarukan alapäähän jotain jousiviritelmää vetämään painelaakerin irti, mutta sitten valkeni karu totuus että nykyautoissa painelaakeri hieroo samanlailla kokoajan asetelmaa, ja sehän niiden kytkimistä ensimmäisenä kilahtaakin. C5 painelaakeri on samaa kokoluokkaa mitä sätkän! Joten olkoon, katsellaan miten pitkälle pääsee.
- Sinun täytyy olla kirjautunut vastataksesi tähän aiheeseen.