- Tämä aihe on tyhjä.
-
Artikkelit
-
@Isoo-Jukka wrote:
Pitääpä kokeilla rusahtavaan lootaan. Ainakin jossain keskustelufoorumeilla väittävät auttavan…?? Kertokaa jos kokemuksia kertyy lisää.
Tänään viimeinkin vaihdoin Amin vaihdelaatikkoon Red Line MT-90 75W90 API GL-4 -öljyt. Edellisillä öljyillä (Teboil EP) ajettu 18000 km. Ensivaikutelmana jotensakin niin kun tuntuu ihan että jollain tavoin vaihteet, myös ykkönen ja peruutus, menevät pehmeästi päälle ja ylimääräisiä ääniä ei kuulu.
Toki pelkkä vanhan öljyn vaihtaminen tuoreeseen vaikuttaa asiaan. Aika näyttää miten Red Line toimii tässä laatikossa.Tyrkkäsin tuohon isompaan sitikkaan tuota RedLinen tuotettetta, kun vaihteet alkoivat olla hakusessa.
Muuttui totaalisesti toisenlaiseksi, eli toimivaksi taas. Saa nähdä kauanko tätä onnea kestää.Tuohan on totaalisesti erityyppistä tavaraa kuin tavallinen vaihtestoöljy, huoneenlämmössäkin ihan ohutta.
Työkaveri kertoili hänen kokeilemistaan RedLinen olleen ainoa, jolla ralliauton lukkoperä ei leikannut kiinni. Lisäksi totesi sen olevan hankala pestä osista pois, eli tarttuu metalliin tehokkaasti.2CV:n synkronointien rakenne vaan on tyystin toisenlainen kuin autoissa, eli jos jouset on kuoleentuneet.
Ei öljytyypin vaihto välttämättä enää pelasta tilannetta.Motonet luettelo hinta näkyy olevan 17.90 € 😉
Mauno Nurkkala.. Raahe - Piehinki - Ylitornio.
Lapinjaos Hupimestari.. 🙂Itse olen aina käyttänyt 80/90 Gl-5 öljyä ja nyt olen ruvennut lisäämään
0w20-öljyä puolisen desiä. poikani autossa tätä ensin kokeiltiin ja öljynvaihdon
yhteydessä saattoi todeta proppumagneetin olleen käytännössä puhdas. En tällaista
ilmiötä muista aiemmin nähneeni, yli 30 laatikkoa on tullut purettuakin .Onkohan
tässä keskustelussa kaikilla selvillä mitä ovat synkronilukkorenkaat ja synkronikartiot.
Laatikonhan saa pikavauhtia rusahtelemaan räväkästi vaihtamalla, lukkorenkaista
lähtee tällöin helposti hitunen metallia. Erityisesti nelkun laatikot ovat lukkorenkaiden osalta
kuluneita mikä sinänsä ymmärrettävää:tiheä vaihtamistarve ja operaation täytyy olla nopea
jottei kulku hyydy. Minusta tuntuu että vahva lisäaineistus suojelee lukkorenkaita ja rittävä
viskositeetti pitää öljykalvoa paremmin yllä yläakselilla. Itse pyrin vaihtamaan tavallaan
kaksivaiheisesti jolloin syntyy lyhyt viive kesken vaihtamisen. Ei synny tätä lukkorenkaan
lastuamisilmiötä ja vaihde muljahtaa pemeästi päälle.
Eräs mielenkiintoinen ilmiö on kondenssivesi. Sätkä on tehtaalla suunniteltu siten että etuvaimentaja lämmittää omalta osaltaan laatikkoa. Varaosarungothan ovat avonaisia moottoritilasta la jos ei pohjalevyjä asenna(rungon alakanteissa on pultinreiät valmiina), on suuri todennäköisyys että laatikko ei saavuta
optimilämpötilaa jossa kondenssivesi haihtuisi. Tuntuu että Suomessa ei ole kuin yksi kk vuodesta sellaista
aikaa jolloin pohjalevyä ei tarvitsisi. Olen yhden tällaisen laatikon korjannut: kesällä kantta avatessa
siitä tippui vettä ja kytkinakselin hampaiston ympäristö umpiruosteessa.
Ja kaikkihan tietävät että laatikon saa jumiin kun kiskaisee pakin päälle auton liikkuessa vielä eteenpäin.
GustafEi ne lukkorenkaat mihinkään kulu laatikon rusahtaessa, vaan kytkentähampaat… 🙄
Lukkorenkaiden tehtävä on painattaa synkronirenkaita tiukemmin toisiaan vasten, jotta ne tasaisivat kytkentähampaiden pyörimisnopeuksien eron ja vältettäisiin tämä rusahtelu…
Toki äänet ja lukkorenkaiden kuluminen on eri asia. Sitten kun lukkorenkaat
ovat riittävän paljon kuluneet elikkä eivät enää “jarruttele” rupeaa
rusahteluja viimeistään kuulumaan. Minulle on ensimmäinen nelkun laatikkoni
ruvennut oireilemaan näin yhden helteisen päivän aikana Hollannissa.
Laatikossa lahjaksi saadut synteettiset öljyt. Ilmeisesti tämä öljy ei ole
pystynyt pitämään ylemmällä akselilla riittävän paksua voiteluainekalvoa.
Mitä nopeammin kepin työntää sisään, sitä suurempi iskumainen rasitus kohdistuu
lukkorenkaaseen . Lukkorengashan puristuu aavistuksen kasaan vaihtamisoperaation
yhteydessä. Laatikoissa on usein eroja tässä suhteessa. Olen saanut vaikutelman että joissain asennuksissa tätä efektiä ei ole nimeksikään. Itse olen parannellut tätä jousto-ominaisuutta
venyttämällä lukkorengasta aavistuksen verran.Lukkorenkaiden kuluneisuuden
mittailemisesta olen luopunut. Parhaana arviointiperusteena pidän silmämää-
räistä arviota : mikäli niissä on selvät “lastutut” kulumisurat olen hylännyt
renkaat.
Gustaf
- Sinun täytyy olla kirjautunut vastataksesi tähän aiheeseen.