- Tämä aihe on tyhjä.
-
Artikkelit
-
Kay katsomassa tata laitetta . Ruotsissa kehuvat sita sivuillaan. tassa osoite>
http://www.2cvcity.co.uk/frames.html
terv usi 😯
tälläisissä laiteissa olen ihmetellyt aina sitä, että kuka tai mikä pitää etupyörät aisoissa? ainakaan mitä olen joiltakin maailmankokous dvd:ltä nähnyt noita, niin ketään ei istu ratissa… 😯
Olen vetänyt tuollaisella 1500km autoa perässä.
Se tulee tosiaan ihan huomaamattomasti perässä.
Lakikaan ei kiellä hinausta, kun pykälää ei ole.
Toi malli on näköjään kiinnitetty nauhoilla tukivarsiin, mikä on minulle uusi idea, aikaisemmat on ollut ihan pulteilla runkoon.
Runkokiinnityksessä jos vetokoukku on liian ylhäällä, niin aisat rasittuu.
Hesasta löytyy jos tarvitte.Tällainen lienee tuo nameonen mainitsema, tämä bongattu croatiassa.
Tämä ei ole edes pultti kiinnitteinen vaan pelkillä sokilla.
Hyvin näytti Burttoni perässä tulevan.
-Olli
Toi onkin hyvä kun siinä on kulma että voi käyttää korkeampaakin peräkoukkua.
Ihmetyyttää se tukivarsiin tuleva jos se on liinoilla, että mitä käy jarrutuksessa, mihin se tukee?@Aakku wrote:
Mites se ohjaus???, kun etupyörät on maassa. ❓
Liittyy tällaiseen asiaan. Yksinkertaisesti ilmaistuna, sama idea kuin esim kaupan ostoskärryjen pyörissä, nekin seuraavat kivasti annettua suuntaa…
@nameone wrote:
Lakikaan ei kiellä hinausta, kun pykälää ei ole.
Joskus tuli kysyttyä että mites laki suhtautuu tällaiseen, annettiin jyrkkä kieltävä vastaus. Tiedä sitten onko pykälät muuttuneet tämän asian suhteen..?
Hinattavan yhdistelmän maksiminopeudeksi on yleisesti määrätty 60km/h, tuskin tämäkään poikkeaisi siitä.
Mielenkiintoinen tuntuisi olevan tähän vetolaitteeseen liittyvät pykälät. Jos tämä käsitellään peräkärrinä, vetoautolta vaaditaan kokonaispainon mukainen kantavuus. Entäs valot sitten? Edelleen, jos tämä peräkärryksi luetaan, “hinattavan” sätkän valojen pitäisi toimia vetoauton valojen mukaan. Tai no, aina kun hinattava laite (on se sitten mikä tahansa) peittää vetoauton valot, pitää takana olla vetoauton mukaan toimivat valot…
Mikäs tämä sitten mahtaisi olla..? Autoa hinatessa narulla, jarrujen toimiessa, hinaava auto pitää olla vähintään samanpainoinen kuin hinattava. Puomilla hinatessa tilanne muistaakseni toinen on. Dollylla hinaamiseenkin oli jotain omia määräyksiä, mutta ei tämä oikein Dollyksikaan asetu..?
Tämän luvallisuus/laillisuusasteen selvittämiseksi joku voisi ottaa yhteyttä osoitteeseen tekniikka@ake.fi ja kysyä sieltä kantaa että mitä kaikkea tällaiseen liittyy. Voipi olla kovinkin paljon halvempi ja helpompi tapa selvittää tuolta etukäteen kuin tienvarressa oho-pysäkillä…
@nameone wrote:
Runkokiinnityksessä jos vetokoukku on liian ylhäällä, niin aisat rasittuu.
Toi onkin hyvä kun siinä on kulma että voi käyttää korkeampaakin peräkoukkua.
Noh, sillähän ei mitään merkitystä ole voimien suuntautumisien suhteen että tuohon vetoaisaan mutkia tehty on, pelkästään kiinnityspisteiden sijainti vaikuttaa siihen.
Sitä fysiikkaa taas…..?
Näin on, jos ei ota huomioon sitä että rungon kiinnitys ei ole saranoitu ja vaikka olisikin, voi aisa osua rungon etupalkkiin. Jos väätöä tulee, niin runkoon kohdistuu aivan erilaiset voimat kun 10-asteen korkeuserosta.
Korkeuseron voiman voi taas aika tarkkaan laskeakin. Jarrutusvoiman (max.tapaus, FΔt = mΔv) voiman komponentti 10-astetta, jousitus lisäksi vaimentaa impulsseja.
600*20/~4=2400N ja siinä 10-asteen komponetti tulee suurinpiirtein vastaava kuin 50kg ihminen astuisi tasaisesti kiinityskohdan päälle.
Josta pääsemme johtopäätökseen että se ei ole se voima mikä rungon ensimmäisenä rikkoo, vaan kiinnityskohdan joustamattomuus.
Sitten jos sitä vertaa siihen tapaukseen että kiinityspiste ei jousta, niin laskettava vääntömomentti löytyy 0,5m päästä kiinityksestä (heikoin kohta).
Sitten voisi laske paljonko 1m+0,5m varrella väätäminen aiheuttaa vääntömenttia. En rupea edes laskemaan, koska siitä näkee heti, että varsi on kolminkertainen ja auton massat on satoja kiloja, joten vääntömomentti ainakin 10 kertainen.@nameone wrote:
kiinnityskohdan joustamattomuus.
Ei juma… Nythän vasta mieleni suostui uskomaan että tarkoittanet kiinteää, ilman mitään nivellyksiä olevaa vempainta..?
Ei niin, varmasti tulee vahinko. Vaikka pulttikiinnitteinen rakenne olisikin, niin jossain kohtaa on pakko olla joku paikka mikä joustaa..! Tuossa Ollin laittamassa kuvatuksessa kiinnitys tapahtuu hinauslenkkeihin, joiden läpi tulevat tapit pääsevät kääntymään antaen tarvittavan jouston. Myös pulttikiinnitteisen vastaavan näin Hollannissa, mutta siinäkin oli saranointi joka salli vetoaisan elämisen runkoon nähden…
Ymmärsin mä sunkin pointin, matalampi vetokoukku on anoa joka vähentää korkeuserosta johtuvaa rasitusta.
Tuossa kuvassakin oleva näyttää siltä, että raja voi tulee vastaan, ei siinä ole saranoita.@nameone wrote:
Ymmärsin mä sunkin pointin, matalampi vetokoukku on anoa joka vähentää korkeuserosta johtuvaa rasitusta.
Tuossa kuvassakin oleva näyttää siltä, että raja voi tulee vastaan, ei siinä ole saranoita.Tarkoittanet tuota Ollin postaamaa kuvaa..? Nuo tapit jotka tulee hinaussilmukoihin, mahtuvat varmasti kääntymään aivan riittävästi. Vaikka tapit olisivat suht tiukat lenkkiin, lenkin pyöreästä profiilista johtuen kallistusvaraa tulee melkoisesti, millinkin jos sitten pienempi on kuin reikä lenkissä, vetoaisan pää pystyy liikkumaan helposti puolikin metriä ja enemmänkin pystysuunnassa…
- Sinun täytyy olla kirjautunut vastataksesi tähän aiheeseen.