- Tämä aihe on tyhjä.
-
Artikkelit
-
Teille joille olen jo kasannut ja toimittanut syttyboksin ohjeineen, niin huomioikaapa sellainen asia mitä en tullut ajatelleeksi ohjeita kirjoittaessa: Syttyboksille kärjet antavat ainoastaan signaalia, joten kärkivälin ei tarvitse olla 0.4mm ❗ Se voi olla pienempikin, koska tuon boksin kapasiteetti riittää siihen, että signaalin “muodostumisaika” on lyhyempikin…ts. koska saman boksin voi asentaa nelipyttyiseen koneeseen ja siihenkin boksin vaste riittää, ja nyt kun sätkässä on vain kaksi pyttyä kerkiää boksi hyvin mukaan, vaikka kärkiväli olisi pienempi.
Pienemmästä kärkivälistä on se hyöty, että kärjet joutuvat tekemään pienemmän liikkeen jolloin niiden kuluminen vähenee entisestään. Tällöin myös uskoisin signaalin pysyvän tarkempana, kun liikematkat ovat pienemmät. Käytännössä tämä tarkoittaa parempaa toimintaa korkeilla kierroksilla ja parempaa vastaavuutta kaasuun normaalissa ajossa… Tämän pienemmän ja paremman kärkivälin suuruudesta en vielä osaa muuta sanoa, kuin että 0.3mm on varmaankin hyvä lähtöarvo, mikäli haluaa alkuperäisen kondensaattorin säilyttää varajärjestelmänä. Mikäli varajärjestelmä ei kiinnosta voi kokeilla aluksi jopa 0.1mm kärkiväliä ja mikäli kone toimii edelleen normaalisti, voi sen siihen minun puolestani jättää. Aion kokeilla tätä muutosta itsekkin kunhan kerkiän.
Espoo-Ke-Su
[B] [color color=blue]Dyane -68, Dyane Super -73, 2cv6 -77, 2cv Super -71, 2cv6 AK XXXL -76 [/color][/B]Kärkivälillä säädetään puolan varautumisaika.. Vaikuttaa olennaisesti siihen minkälaisen salaman se sieltä loimaisee. Eli en menisi muuttamaan vaikka se mahdollista olisikin.
@Kooma wrote:
Kärkivälillä säädetään puolan varautumisaika.. Vaikuttaa olennaisesti siihen minkälaisen salaman se sieltä loimaisee. Eli en menisi muuttamaan vaikka se mahdollista olisikin.
Siinäpä juurikin olet oikeassa….!!
Mutta kun puhutaan sytytysboksista niin tilanne on ihan toinen kuin pelkkä kärki / kondensaattori ohjaus puolalle..
Kuten tarkka lukija huomaa tuolta Akailin ohje tekstistä… 💡 😉Kuva boksista alla..
Mauno Nurkkala.. Raahe - Piehinki - Ylitornio.
Lapinjaos Hupimestari.. 🙂Olen minäkin pari tuollaista kolvannut kasaan ja asentanut, mutta mielestäni tuonkin kanssa kärkiväli määrää sen kuinka kauan puolan ensiökelassa virta kulkee.. Pitää nyt vielä miettiä ajatuksen kanssa että eikö näin ole mutta vielä on sellainen olo että näin on.
Hmmm…. En tätä aiemmin ollut miettinyt, mutta tänään bokseja lisää noutaessa myyjä sanoi, että “tuo on siitäkin hyvä laite, että kärkivälin ei tarvitse olla yhtä suuri kuin ilman boksia….” Samalla sekunnilla muistin, että syttyä säätäessä olen havainnut tämän monta kertaa, että pienemmällä kärkivälillä kone käy paljon mukavammin, mutta olen sen silti säätänyt ohjeelliseen kosketuskulmaan puhtaasti tottumuksesta…Rakotulkilla mitaten tämä kärkikulma on jotakuinkin 0.35mm… Kun olis strobo kontissa niin menisin heti testaamaan. 😈
Ja mitenkäs sitten sytty mallia Jasu? Siinähän kärkiä korvaa Hall-anturi. Käsittääkseni siitä hall-anturilta voi kiskaista signaalin ihan vastaavasti Vellemanille vahvistettavaksi, ja ei silloinkaan sätkän puola välitä tuon taivaallista kauanko puola varautuu? Epäilen, että puolan varautumisaika korostuu silloin kun jännite on alhainen?
Espoo-Ke-Su
[B] [color color=blue]Dyane -68, Dyane Super -73, 2cv6 -77, 2cv Super -71, 2cv6 AK XXXL -76 [/color][/B]Humm. Vai sanoi myyjäkin niin. Jos ihan tarkkoja ollaan niin eihän se kärkiväli sitä varautumisaikaa säädä, ainoastaan hienosäätää sen. Kärkiä avaava nokka sen sen karkeammin päättää. Kun kärkiväliä pienentää niin nokka alkaa erottaa kärkiä aikaisemmin ja pitempään. Tällöin varautumisaika jää pienemmäksi. (puola varautuu kun kärjet ovat yhdessä eli virta kulkee ja kipinä tulee kun virran kulku katkeaa)
En sitten tiedä miksi pienempi varautumisaika olisi parempi. Kärkivälin säätö vaikuttaa myös kipinän syntyhetkeen ja aikaisempi kipinä saa koneen käymään kovemmilla kierroksilla.
Jos kärkiväliä säätäisi ja sen jälkeen säätäisi sytytyksen ajoituksen tasan samaan hampaaseen kuin ennen säätöä ja kone kävisi kovempaa tyhjäkäyntiä niin ehkä siitä voisi jotain tehollista hyötyä ollakin.. En tiedä, ensireaktio oli että mitä sitä turhaan säätämään, mutta jos sillä voisi saada lisää TEHOA niin kyllä virimies aina tehon päälle ymmärtää 😈
Ps 12 litraa satasella meni toinenkin tankkaus.
Siiiis, jos nyt mennään ihan sähköfysiikkaan niin eikös kipinä synny induktion avulla, kun kärjet erkanevat toisistaan?
Espoo-Ke-Su
[B] [color color=blue]Dyane -68, Dyane Super -73, 2cv6 -77, 2cv Super -71, 2cv6 AK XXXL -76 [/color][/B]Ensiökäämi indusoi toisiokäämiin virran joka purkautuu virran katketessa ilmiön takia jonka nimeä en nyt muista.
Ei sano wikipediakaan sen ilmiön tarkkaa nimeä mutta näin sanoo:
Puola (moottoritekniikka)
WikipediaSytytyspuola on ottomoottorin sytytysjärjestelmän osa, joka yhdessä sytytystulpan ja katkojan kanssa synnyttää kaasuuntuneen polttoaineen sytyttämiseksi tarvittavan kipinän.
Puola on rakenteltaan kela, jonka käämissä on kaksi osaa: pienjännitekäämi (ensiö) ja suurjännitekäämi (toisio), jotka on käämitty rautasydämen päälle – eli puola vastaa toimintaperiaatteeltaan kuristinta tai muuntajaa. Tominnassa pienjännitekäämin kautta johdetaan aluksi sähkövirta akusta katkojan kärkien läpi, mikä synnyttää puolan rautasydämeen magneettikentän. Kipinän synnyttämiseksi virta äkisti katkaistaan avaamalla katkojan kärjet. Tällöin magneettikentän purkautuminen indusoi toisiokäämiin korkeajännitteen, joka purkautuu kipinänä sytytystulpan kärkien kautta.
Emmietiiä, minen oo tän alan maestro! Tuosta nyt ainoastaan tulee enää mieleen, että katkeaahan se virta, vaikka rako olisikin pienempi… Varmaannii paree mennä ja kokeilla, oli kyse sitten mistä tahansa ilmiöstä, käytäntöhän sen näyttää ollakko metsässä vai eikö olla.
Espoo-Ke-Su
[B] [color color=blue]Dyane -68, Dyane Super -73, 2cv6 -77, 2cv Super -71, 2cv6 AK XXXL -76 [/color][/B]Kysellääs vaikka tässä ketjussa, että minnekäs olette kulkineissa tuo boksin asentaneet, ja oletteko jotain kotelointia tehnyt?
Vielä ei ole hankittuna moista, mutta toivottavasti kohta 😉 Pitäis kohta puoliin saada Dyane sellaiseen kuntoon, jotta kehtaa konttorilla näyttää sitä.
Parhaaksi paikaksi olen havainnut hattuhyllyn alusen kabiinista. Sinne asti harvoin sataa vettä vaikka olisi kuinka vuotava tuulilasinkehys. Ts. mitä kuivempi ja hyvin tuulettuva paikka, sen parempi. Sitä on turha koteloida vesitiiviiksi, koska sitten se todennäköisesti ylikuumenee. Sijoittelussa kun hieman käyttää maalaisjärkeä niin ei tarvitse kotelosta murehtia. Moottoritilassa se on aina scheisselle ja vedelle alttiina, eikä sekään kovin viileä paikka ole kesähelteillä.
Tinauksille saa lisää ikää, kun lakkaa sen piirilevyn…Tosin, se ei ole mikään pakollinen toimenpide. 9v ollut nyt minun kasaamista bokseista vanhin käytössä ilman lakkausta ja kotelointia ja vielä mennään…
Espoo-Ke-Su
[B] [color color=blue]Dyane -68, Dyane Super -73, 2cv6 -77, 2cv Super -71, 2cv6 AK XXXL -76 [/color][/B]Tiivis pieni alumiinikotelo ja sen kanteen jäähdytysritilä kiinni = sekä kotelo, että ritilä toimivat jäähdyttäjinä.
Hyvin on perso kosteudelle tämä vekotin ja kipinä on heti hukassa, jos kärkikoteloon jostain syystä esim. öljyä pääsee ajautuen kärkinastojen väliin muodostamaan eristeen, joka hieman hankala puhdistaa on, toisin kuin autossa. MOT
Sitten kysymys:
Eikös tämä kyseinen vekotin ole ns. kipinänmonistaja (muistan kuulleeni, että entisen yhden kipinän sijaan antaisi joka 30 perättäistä kipinää samassa ajassa), joten silloin ehkä tuo puolan varautumisaikakin voinee olla lyhyempi ja silti ehtii “tykittämään”.Jimmi Porist'
044-339238kuusi
jimmi65(ät)gmail.comMinen tuosta kipinänmonistuksesta ole vielä tietoa saanut, kun en omista oskiloskooppia, että voisin moista kokeilla.
Jos koneesi pulputtaa kärjille niin paljon öljyä, että joudut useasti kärkien kanssa pelaamaan kontaktihäiriön takia, on koneesi huohotin rikki ja se ajaa öljyä sieltä ulos. Kritiikkiä toki saa esittää, mutta ensin pitää miettiä ne varsinaiset syyt ongelmaan 😉 Tuollainen kontaktin estyminen aiheuttaa ongelmia jo ihan perus kärkikonkka-systeemissäkin.
Elektroniikka on tunnetusti kosteudelle altista materiaalia, siksipä sen sijaintia pitää hetki miettiä. Kuten sanottua, olen liittänyt jokaisen boksin mukaan ohjeet ja en usko, että niiden perusteella asennusvirheitä tehdään. Toivon ainakin kovasti, että jokainen ymmärtää lukemansa ja osaa vekottimen kytkeä. Jos ei osaa niin sitten saa kysyä lisää. Käyttäjäpalautetta toivon kovasti joidenkin tuhansien kilometrien jälkeen, jotta tiedän ryhdynkö moiseen kolvausoperaatioon enää myöhemmin.
Espoo-Ke-Su
[B] [color color=blue]Dyane -68, Dyane Super -73, 2cv6 -77, 2cv Super -71, 2cv6 AK XXXL -76 [/color][/B]@Akaile wrote:
Ja mitenkäs sitten sytty mallia Jasu? Siinähän kärkiä korvaa Hall-anturi. Käsittääkseni siitä hall-anturilta voi kiskaista signaalin ihan vastaavasti Vellemanille vahvistettavaksi, ja ei silloinkaan sätkän puola välitä tuon taivaallista kauanko puola varautuu? Epäilen, että puolan varautumisaika korostuu silloin kun jännite on alhainen?
Ei liene enää tällätä Vellemania tuon kaveriksi, kun Hall-anturin kanssa saa syttyvahvistimeksi sellaisen mikä lataa puolaa ihan itte optimaalisen ajan… Siis kunhan vain pulssi tulee oikealla ajalla niin aina tulee vahva kipuna…
Sitten jos mennään Megaruutan ohjaamana myös kipunan kanssa puljaamaan, niin sen purkin saa ohjaamaan puolan latausaikojakin, jos niin haluaa…
Muutenhan tämä aihe näyttäisikin jo aika selvältä, ainaski tällä kokemuksella katseltuna..?
- Sinun täytyy olla kirjautunut vastataksesi tähän aiheeseen.