- Tämä aihe sisältää 36 vastaukset, 11 ääntä, ja päivitettiin viimeksi 17.8.2017 at 08:21
toimesta.
-
Artikkelit
-
Purin yhden huohottimen, päältäpäin musta ja kannen alla metalliverkko kuten orig. 70-luvun laitteissa joksi aluksi tötteröä luulin-kaikkea vielä! Laite melkein uusi tarvikehuohotin (Franzose? muutkin varmaan myyvät samaa tavaraa.).
Puhalsi testivesipulloon omituisella ja ennennäkemättömällä tavalla valtavasti kuplia ja autossa olleena puhalsi öljyä
hurjasti.
Laite kasattu väärin, pystyhalkioputken urat leikattu niin että n. millin urat ensinnäkin, originaalissa ei rakoa leikkuu’urissa, eli puhallukselle ei esteitä tuossa komponentissa. Vaakatason läppäkumi kasattu niiteillä niin että
muoviniitit laitettu niihin isompiin reikiin joista ilman pitäisi liikkua, näitäkun on parittainen määrä joten puolet tukossa.
Jos kaikki kyseiset laitteet kasattu samoin, ovat teknisesti toimimattomia. Samanlainen puhallusongelma ollut aiemmin tiedossa, otan selvää onko kyseessä sama laite.
Joten kenellä vastaava hieno laite autossa ja öljynpuhallusta, ja testipulloon tulee hurjaa kuplintaa, tässä syy.Itse tilasin edellisenä kesänä Sitroselta todennäköisesti vastaavan tarvike huohottimen. Huohotinta en koskaan purkanut, mutta tarvittavaa alipainetta tuolla huohottimella ei syntynyt. Olin yhteydessä Sitroselle ja he kertoivat ongelman tunnettun ja ehdottivat vaihtoa tähän Burtonin korjaussarjaan.
Tein vaihdoin ja asensin korjaussarjan vanhaan huohottimeen. Tuolla korjaussarjalla homma alkoi toimia kuten pitääkin. Jossain vaiheeessa kyllä pitää kokeeksi tilata Burtonilta tuollainen perussetti. Toistaiseksi kun en ole saanut Burtonilta mitään epäkuranttia tavaraa.
Kulkimen mukana tuli yksi mustaksi maalattu huohotin irrallaan, sen kunnosta ei ole hajuakaan. Todennäköisesti varmaan rikki. Täytyy purkaa ja tehdä kliininen tutkimus. Eilen Hy-Rin kahvilla oli puhetta näistä huohottimista. Mulle jäi hieman epäselväksi tai itseasiassa unohdin, että onko alkuperäiset ollut näitä mustia vai keltapassivoituja. Ilkka S:n mukaan mustat on ollut huonoja ja nuo keltapassivoidut parempia.
Huonoja tarvikehuohottimia on ollut myös keltapassivoituina, joten värin perusteella ei kannata valita huohottajaa. (Tulipa rotuopillinen lause…)
Tuon Burtonin sarjan olen myöskin askarrellut ja siinä surkein osa on se kiristysrengas, joka on tehty muovista. Se jos olisi alumiinia niin johan kelpaisi! Sarja ei siis ole huono, mutta omassani otti aikansa, ennenkö liitos jämähti, kun ei sitä muovikierrettä saa liikaa kiristellä.
Huohotustesti on A ja O tässä hommassa, joten uusikin huohotin pitää testata. Monen koneen öljyvuodot johtuu huohottimesta, eikä välttämättä mistään muusta. Testinesteenä kannattaa käyttää LHM:ää. Jos on hirveä alipaine tms. niin testatessa saa kyllä hörästyä nestettä sisään. LHM sopivan juoksevana, näkyvänä ja mineraalipohjaisena öljynä soveltuu tähän hyvin.
Espoo-Ke-Su
[B] [color color=blue]Dyane -68, Dyane Super -73, 2cv6 -77, 2cv Super -71, 2cv6 AK XXXL -76 [/color][/B]Ja monestihan huohotuksen syy on väljissä sylintereissä, sitä ei paraskaan huohotin pysty kunnolla kompensoimaan.
Aikanaan kuulin eräältä mieheltä joka oli korjannut huohottimia että laite toimii vaikkei läppäkumia kiinnitä aluslevyyn,
alkuperäisessähän se on muovinastoilla jotka nekin kuluvat ja olen nähnyt menevän rikkikin. Eräällä muistaakseni
hollantilaisella korjaajalla oli systeemi jossa läppäkumi oli kiinnitetty ruostumattomilla pulteilla ja lukittuvilla muttereilla.
Mutterin alle oli laitettu ruostumattomasta pellistä tehdyt aluslevyt jotka muotoillut aaltoileviksi tukemaan ja rajoittamaan kumin luonnollisia liikkeitä. Löytyy netistä tarkoin rakenteluohjein.
Vundeerasin asiaa ja nyt ajattelin kokeilla asennusta kahdella päällekkäisellä läppäkumilla ilman kiinnikkeitä. Yläpuolinen kumi voisi toimia tiivistyspuolella olevan kumin sopivana liikerajoittimena. Vanhoissa huohottimissa, mikäli kumi on säilynyt
repeilemättä, on useinkin syntynyt kovettumisilmiö, läppäkumi on kovettunut aaltoilevaksi, aina aukiolevaksi. Ainakaan ei tyhjäkäynnillä ja alemmilla kierroksilla tällöin toimi kun ei koskaan tiivistä.
Toinen minua askarruttava kysymys: mistä saisi öljynkestävää kumiletkua joka kävisi tuon huohottimen runkoputken
korjaukseen jossa ovat pitkät pystyviillot? En ole löytänyt toistaiseksi sopivaa..Alkuperäisethän ovat kovettuneita.Ajat sitten korjasin huohottimen nuukasti. Tässä yksilössä se läppäkumi oli kovettunut, mutta pysynyt suorana. Teurastin vanhan öljynsuodattimen, josta löytyy takaiskuläppä.
Öljynkestävä, mutta kovin ohut. Poistin muoviniitit kokonaan, laitoin ohuen läpän päälle kovettuneen rinkulan. Tässä huhottimessa keskiputken päällä läpän yläpuolella oli myös kumiputken pätkä, joka piti rinkulan paikallaan. Eli en korvannut niittejä millään. Toimii yhä.Olenkohan edellisen kirjoittaja-keksijän vinkin saanut aikanaan, tosin olen kuullut vain että ilman niittejä toimisi, mutta
ideoin itse tuon saman keinon rajoittamaan läpän liikkeitä ja se siis toimii. Tosin aion käyttää 2 mm paksua kumilevyä,
nitriilikumia (on tosi halpaa) ja vitonia (ei paljoa maksa tuohon läppään kun hankkii palan, neliöhinta kylläkin muistaakseni lähellä 500 e. Alkuperäisessä huohottimessa vikana nuo niitit: laite toimii hyvin kunnes kumi kovettuu, ja
olen purkanut huohottimen jossa kumi on kovettunut aaltoilevaksi. Joskus kumi ei ole kovettunut pahasti kuprulle,
minkäänlaista alipainetta ei synny kuitenkaan mutta auttavasti ehkä toimii koska isommilla kierroksilla käsittääkseni on osittain auki.
Tuota niittikiinnitystä ei ilmeisestikään kannata apinoida, se on vain yksi tapa ratkaista tuon läpän rajoittamatonta liikettä ja siinä on pitkänpäälle nuo tunnetut heikkoudet. Vähän kun vundeeraan, saattaa olla että 18 heppaisen ohut
kumilevy saattaa jopa olla hänen konstruktiossaan parempi kuin alkuperäisen paksuinen, itse olen jo ostanut vitonit, tosin puoleen hintaa kun löytyi juuri pitkä jätepalasuikale mutta ken yhtyy yllä olevaan päättelyyn, voi tarkistaa löytyisikö ohuempaa vitonia, pitäisi olla halvempaa ja ehkä toimisi vielä paremmin.
Aion laittaa aluskumin vitonia ja sen päälle nitriilikumin, vaikka jälkimmäinen kovettuisi ei pitäisi olla haittaa.
Runkoputken ympärillä olevan viilletyn kumiletkun voisi ehkä tehdä astetta paksummasta letkusta, originaalipaksuista taitaa olla vaikea löytää. Letkun pääthän voi tiivistää vaikkapa alkuperäisestä leikatuilla pätkillä
joiden paikallaanpysymisen voi itse kukin ratkaista , keinojahan on monia…
Ja saumassa oleva kumitiiviste ei liene välttämätön, saumanhan voi liimata tiivisteliimalla, ei kyllä millä tahansa.
Olisikohan tässä nyt sitten “ikuisen” huohottimen yksinkertaiset teko’ohjeet?Ecasillahan on aiemmin ollut myynnissä reed-venttiilillä varustettu mötikkä, ei näytä olevan saatavilla. Ehkä ei sellaisenaan paras ratkaisu ilman lisätoimenpiteitä. Luulisin että toimisi paremmin jos vanhan huohottimen sisuskalut
purettaisiin ennen kyseisen venttiilin asennusta, järjestelmä voi muuten olla liian “kiemurainen”. Voi olla syy miksi eivät myy laitetta enään? Franzosen 140 e maksava huohotinhan toimii samalla systeemillä joka sinänsä yksinkertainen, peltijousi väpättää painevaihteluissa.
Taitaa tuo Franzosen laite olla ainoa tällä hetkellä josta kannattaa maksaa jos haluaa rahoilleen kunnollista vastiketta ja haluaa välttyä reklamoinneilta.Yleistietoa moottorin huohottimista https://en.wikipedia.org/wiki/Crankcase_ventilation_system
reed- venttiilistäkin voi kuuklata tietoa taustaksi.Morjens
Huohottimen testaus ja lopputulos.
Testasin tänään huohottimen kunnon kulkimesta (2cv Dyane, vm -73). Syy testaukseen oli kun kuljin tiputtaa öljyä jostain moottorin ja vaihdelaatikon välistä.
Lopputulos oli että hydrauliöljypylväs nousi letkussa tyhjäkäynnillä noin 10 cm alkutilanteeseen (moottori ei käynnissä) nähden. Kun nostin kierroksia koneessa niin pylväs painui alaspäin lähelle alkutilannetta.Onko Huohotin kunnossa vai rikki ?
-Hannu-
Hannun huohotinhan toimii normaalisti, näinhän sen pitääkin toimia. Kun nestepinta kohoaa noin korkealle,
läppäkumi on notkea ja tiivistää erionomaisesti, kierroksilla huohotin toimii osittain auki. Eikös tuossa aiemmassa
vikapedialinkissäkin selitetä asiaa.
Onko nyt nelkku kyseessä, otaksuisin. Veikkaan että konepellissä vauhtipyörän suuntainen öljyvana: vauhtipyörä
heittää takalaakerista vuotavan öljyn keskipakovoimalla sivuille. Nelkuissa kun tuo takalaakeri ennemmin tai myöhemmin tuppaa väljähtymään, ja saman tien väljenee laakeritiiviste jos ylipäätään suostuu pysymään paikallaan
Veikkaisin että pitäisi ruveta katselemaan vaihtokonetta ja varomaan pitkille matkoille lähtemistä. Mutta huohotinta
ei tarvitse vaihtaa.Jos tyhjäkäynniltä kierroksille siirryttäessä nestepatsas romahtaa tai jopa tulee kuplia testinesteeseen, ei huohottaja toimi oikein. Huohottajan tehtävä on pitää alipaine kampikammiossa ja alipaine aiheuttaa testiletkussa patsaan nousua, eikä laskua.
Espoo-Ke-Su
[B] [color color=blue]Dyane -68, Dyane Super -73, 2cv6 -77, 2cv Super -71, 2cv6 AK XXXL -76 [/color][/B]Uskallan väittää vahvan kokemuksen mukaan että rikki on,, niin kuin sanoin edellisessä vastauksessa ja Akaile vahvistaa tiedon paikkansa pitävyyden.. 🙂
Mauno Nurkkala.. Raahe - Piehinki - Ylitornio.
Lapinjaos Hupimestari.. 🙂Mihinkä tarkempaan analyysiin perustuu tuo rikkinäisyysoletus? Nyt on nin että joku voi lähteä hankkimaan uutta huohotinta
luottaen tällaisiin väitteisiin ja kunnollisen laitteen hankinta tällä hetkellä ongelma: Franzosen reed-metallikalvoon perustuva
pönttö ehkä ainoa luotettava pitkän päälle, hinta n. 150 e. Mitä Akaile vahvistaa? Vahvaa kokemustako?
Jos vesipatsas nousee 10 cm, huohottimen yläosassa oleva vaakatasossa oleva läppäkumi tiivistää liki yhtä hyvin kuin uusi huohotin, eikä kumi ole pahemmin kovettunut, muutoin ei tuollaista alipainetta syntyisi. Ja kuuluu asiaan että isommilla kierroksilla patsas madaltuu, niin pitääkin tapahtua. Huohotin on alunpitäen koneessa kampikammion
tuuletusta varten suunniteltu ohjaamaan hiilivetyhöyryt moottoriin poltettavaksi eikä ulkoilmaan saastuttamaan ilmakehää. Ympäristönäkökohdat alunpitäen olleet syynä tuuletusventtiilien asentamiseen, Autonvalmistajia on painostettu systeemien kehittämiseen, asiaan on herätty vasta 50-luvulla.
Olen jo aiemmin laittanut linkin asiasta mutta kertaus on opintojen äiti:
https://en.wikipedia.org/wiki/Crankcase_ventilation_system
Alipaine ei ole vakio kuten artikkelistakin selviää , siinä hyvin selostettu myös vaihteluiden syyt.
Itse olen purkanut 17 huohotinta, kaikki eivät suinkaan olleet viallisia, tarkoituksena vain parantaa laitteen pitkäikäisyyttä. Mutta aika kattavan havaintoaineiston vikadiagnooseja silmälläpitäen olen saanut kerättyä.
Mielenkiintoista esim. että huohotin joka ei pidä minkäänlaista alipainetta saattaa auttavasti toimia, sikäli ettei kone pursua öljyä, edellytyksenä tietenkin että puristuksia löytyy ja ajetaan enimmäkseen matka-ajoa. Tällaisessa huohottimessa olen todennut läppäkumin olevan nastoissa kiinni eikä ole käpristynyt aaltoilevaksi vaikkakin on kovettunut: toimii auttavasti kierroksilla jolloin suuret määrät höyryjä kulkee huohottimen läpi (ja alipaine tällöin tietenkin alhaisempi kuin tyhjäkäynnillä). Useimmiten kadonneeseen alipaineeseen on syynä aaltoilevaksi kovettuneet, reevenneet ja nastoistaan irronneet läppäkumit. Putkimainen halkiokumi ei näytä olevan kovin paha ongelma vanhemmissa huohottimissa, tosin kun se menettää elastisuuttaan höyryjen virtaus huohottimen kautta huononee ( ja ne voivat hakea muita reittejä). Yhden miltei käyttämättömän tatvikehuohottimen purin (musta): halkioviilteissä alunalkaen raot ja oli pullistunut kuin ilmapallo, ei siten toiminut lainkaan. testipulloon tuli valtava poreilmiö jota en ole ennen nähnyt.
- Sinun täytyy olla kirjautunut vastataksesi tähän aiheeseen.