jalppis

Hui hai!
Miun 2cv innostus sai alkunsa v.-83. tai -84. kun isä-ukko dyanen osti. Tuolla dyanella tuli ajettua ensimetrit “autolla” 12-13v. iässä.
Ensimmäisen oman sitikan sain alleni v. -89. kulkimen olessa dyane vm.-73. Ensitöiksi dyaneen laitettiin kutosen tekniikka, koska ostettaessa konehuone oli tyhjilään… Tälläisenä kuljin palveli minua vuuodenpäivät, ennenkuin teimme siihen veljeni avustuksella isomman koriremontin. Lattiapellit uusittiin ja kuljin maalattiin. Möin dyanen eteenpäin maailmankokouksen alla v.-93. Kuljin vaikuttanee nykyään Savonlinnan suunnalla samalla omistajalla, jolle sen möin(?). Tuohon dyaneen liittyy muuten tarina. Koriremontin yhteydessä onnistuin käräyttämään sähköjohtoja. Ostin vara-osiksi Outokummusta dyanen, jota en kuitenkaan vara-osina käyttänyt, vaan laitoin sen kiertoon ja vuosia myöhemmin Toppo aloitti sätkäilijä uransa tuolla “vara-osa” tiinalla.

Dyanen jälkeen ajelimme vaimoni kanssa kaksoiveljeni mustalla 2cv4/6:della vm.-75. mm. Nurmeksen maailmankokoukseen. Myöhemmin ostin tuon sitikan itselleni. Kuljin palveli meitä vissiin parivuotta.
Maailmankokous innoitti ehostamaan kulkimen ulkonäköä, joten leikkelin takalokareihin sahara-malliset leikkaukset ja lokarit maalasin vaaleanpunaisiksi. Kylkiin leikkasimme ja liimasimme vaaleanpunaisia ankkoja…

V.-95 teki taas dyanea mieli. Keltaisenpörssin selailu tuotti tulosta ja niinpä kävin isoveljeni kanssa hakemassa Paltamosta kunnostetun, mutta katsastamattoman dyanen. Kulkimen maalipinta vaati uusimista, joten maalasimme sen kirkkaanvaaleankeltaiseksi. Tämäkin sitikka sai ankat kylkiinsä.

Syksyllä -96 olin jostain syystä myynyt dyanen ja uutta teki mieli. Ostin jälleen Outokummusta projekti dyanen, josta oli aikomus tehdä hieno kuljin. Niin ei kuitenkaan käynyt vaan möin ainoan hyvän osan eli korin isä-ukolle. Lahdesta löysin valmiiksi ajokuntoisen dyanen tilalle.
Tällä oli kiva ajella töihin -25 pakkasessa ilman mitään lisälämmitintä noin 25km matka…
Tämä johtikin siihen, että menin ostamaan talvi-auton. Ja tämä taas siihen, että möin dyanen v.-98. jääden ilman kuljinta!

Iso kiitos Joensuun pitkä-aikaiselle jaosporvarille hra Haloselle, kun soitteli minulle v. -99 ja kyseli, että voisinko auttaa erästä ami-kuskia kulkimen huollossa? Olin jo varma, että en enää 2cv:hen koske, mutta kun kuulin että kysymyksessä on ami 6 estate, niin en voinut vastustaakkaan! Olinhan jo nuorempana ihaillut harvoista nyytiskuvista kyseistä auto-mallia! Nyt siis pääsin näkemään sellaisen “livenä”.
Tästä sessiosta alkoi uusi innostus 2cv:hin jolle ei loppua ole näkyvissä!

Pari-kolme viikkoa amin näkemisen jälkeen olin jo löytänyt projekti 2cv4:n itselleni ja kunnostus saattoi alkaa. Kuljin oli rekisteristä poistettu ja huonossa kunnossa. Kovalla työllä siitä sai kuitenkin ihan hyvän! Ensi retki tällä kulkimella oli vuoden 2000 joutoviikko Kuhmossa. Ihan lauantaiksi emme saanet kuljinta kuntoon, mutta heti maanataina sain kulkimen kilpiin ja suoraan kotiin pakkaamaan tavarat ja perhe kyytiin ja illalla olimmekin jo Kuhmossa. Vauhti ei päätä huimannut ja moottori vuosi öljyä, perille kuitenkin päästiin ja kotiinkin. Myöhemmin tekniikka on vaihtunut kutoseen ja nyt kuljin lepäilee toimettomana veljen pihassa.

Koska meillä on iso perhe ostin tuolle sitikalle kaveriksi vuonna 2001 -71:sen nelkun. Tämäkin piti ensin kunnostaa ja uudelleen rekistöröidä. Yksi kesä sitten kierreltiin kahdella sitikalla kesätapahtumissa. Lisätilaa kuitenkin teki mieli…

Miulla kävi sama juttu kuin Topolla tuolla Joensuunjaoksen kuukausikokouksessa, jossa ihailimme -58:sia pakua. Kokous oli keskiviikkona ja jo saman viikon lauantaina kävin veljeni kanssa pakuprojektin Kauko R. J:ltä Kuopion pohjoispuolelta. Vajaan vuoden rakentelun tuloksena kuljin oli “valmis” uudelleen rekistöröitäväksi. Nyt on akvaariopakun mittariin kertynyt jo 20tkm.

Mutta kun sitä tilaa ei ollut tarpeeksi tässäkään. Ajattelin, että hankinpa toisen pakun akvaariopakun kaveriksi, niin saamme sitten kahdella pakulla kierrellä maita ja mantuja. Möin -71:sen pois ja tänne killan foorumiin laitoin osto-ilmoituksen projekti pakusta. Kuopion kujjeiluissa v.2005 sitten tärppäsi. Wemppu tuli juttusille ja tarjosi projekti acadianea. Kuljintahan täytyi mennä katsomaan ja mukaanhan se lähti. Jälleen vaivasin velipoikaa ja hän sai toimia acadianen kotiin toimittajana trailerinsa kanssa.
Loppukesä 2005 ja lähes koko seuraava talvi menikin sitten acadianea korjatessa. Seuraavaa piti tehdä: runko oli korjattava, kampi-akselin laakeri kaput , koria hitsata, sisusta tehdä ja penkit rakentaa taakse. Acadianen sain rekistöröityä kuudelle hengelle – paikat siinä on 7:lle… Kuljin oli aiemmin ranskan kilvissä.
Heti kohta rekistöröinnin jälkeen muutin acadianeen vanhuksen ryppypellin ja 2cv:n lokarit ja valot eteen. Ja kuten dooris asian Kajjaanissa ilmaisi on kuljin nyt AZUDIANE!
Moni onkin varmaan bongannut meidän porukan tänä kesänä 2cv tapahtumissa ja kuvatuksia on topon www sivuilla.

No nyt tuli kirjoitettua ku ruuneperi! Hyvää alkanutta syksyä! Piste. 😯