Japi ja hänen Vinkkunsa

Nyt kun projekti rupeaa olemaan kokolailla valmis niin lienee paikallaan katsella tausta peiliin.

Tietty kuljin on vielä katsastamatta ja joitakin pieniä ongelmia voi tulla katsastuksessa vastaan, mutta niistä selviää kyllä, kun vain värkkäilee.

No se noista ja takaisin alkuun.
Tauti tarttui viimekesänä, kun mentiin ystäväni MikaVee:n Punkulla (Never rusting story foorumilla) Naantaliin ja olin kuskina. Pari viikkoa reissun jälkeen haimme aihion Rautalammelta ja siitä kaikki alkoi.

Ensimmäinen ja yllättävän hankalaksi osoittautunut ongelma oli tallipaikan saanti. Lopulta sain tallin vuokratuksi ja hommat käyntiin. Purkaminen oli kokolailla suoraviivainen homma ja meni suuremmitta tuskitta.

Rakentamisen suhteen yllätyksenä tuli työmäärä jonka rungon lähes täydellinen rakentaminen vaati. Aikaa sain kulumaan noin 4 kuukautta. Tosin matkan varrella piti opetella peltisepän työt ja hitsaaminen. Asia joka vaikutti aikatavalla tuohon tarvittavaan aikaan. Toisaalta tosiasia on myös se, että ilman rungon rakentelussa oppimiani taitoja en olisi pystynyt hitsaamaan ja laittamaan koriakaan. Toista runkoa en ihan helposti lähde rakentamaan. Jonkun aisan saatan korjata, mutta kokorunko….. en ainakaan lähivuosina.

Tärkeä opetus oli myös se, että koi kannattaa puhaltaa PUTAAKSI esimerkiksi soodaamalla ennen kuin alkaa sen kummemmin värkkäilemään sen kanssa. (Kiitos vinkistä Jasu). Näin siis jos on tarkoitus uudisrakentaa kuljin.

Kori itsessään oli rungon rakentamisen jälkeen yllättävän helppo ja nopea homma. Vaikka uusinkin melkoisen osan (takapalkki, kynnykset, etukolmio, vasen takakulma kokonaan sekä tuulilasikehyksen alareuna). Matkalla opin, että jos ei ole ihan pakko niin kynnyksiä el lähde irrottamaan toista kertaa. Mikäli A pilarin edessä tai C pilarin takana on pilaantunutta peltiä niin tyydyn paikkaamaan ruosteiset kohdat. Lattioiden uusiminen oli helppoa samoin takapalkin ja etukolmion uusiminen.

Mitä tekniikan rakentamiseen niin siinä ei ollut suuriakaan ongelmia, vaan suoraviivasta rakentelua. Toki matkalle mahtui monenlaista alokasmokaa ja ajatusvirhettä joita ei ensikertalainen voi välttää. Asiaa auttoi toki SUUNNATTOMASTI täältä foorumilta saamani apu sekä lukemattomat puhelinkonsultoinnit tuntemilleni 2cv:läisille. Tässä yhteydessä suurkiitos kaikille jotka ovat minua auttaneet.

Budjetti on matkan varrella lorahtanut aikas moneen kertaan joka oli myös hienoinen yllätys. Taitaa kuulua taudin kuvaan.

Tähtihetkiä matkan varrelta:
– Koe istuminen kun kori ja penkit paikoillaan
– Moottorin käynnistymien
-Koe ajo

Tässä vaiheessa on paikallaan kysymys kannattiko?
Vastaukseni on EHDOTTOMASTI
Odotan suurella mielenkiinnolla kesän 2CV tapahtumia.

Vielä on tosin viimeinen este voitettavana, mutta eiköhän se siitä. Riemukasta kesää kaikille jotka matkailevat ympäri kaunista maatamme kulkimillaan 😛