kaasarin valinta

Nykyisen kaasarin diagnosointi:

1. pääakselin tarkastus välyksien osalta, myös starttisprayta/rasvanpoistajaa ilmavuotojen havaitsemiseksi kaasarin ja imupakosarjan välisen bakeliittitiivisteen alueelle.
2. ilmavuotojen paikallistaminen imu- ja pakolaippojen , sekä pakoputkiston kaikkien liitosten osalta.
3. Suuttimet käteen ja mielellään verrokkisuuttimien kera. Liian isot suuttimet ja/tai poratut suuttimet tekevät tuollaisen kulutuksen helposti.
4. Kakkoskurkun puolella ajaminen minimiin, tuolloin lukemat pitäisi alkaa vähintään 6:lla.
5. Toivottavasti et aja 95e10:llä?
6. Haiseeko bensa ajaessa? Kerran minulla on osunut kohdalle hitaasti tihkuttava bensapumpun kalvo, joka lisäsi roimasti kulutusta. Erottui tyhjäkäynnillä märkänä bensapumpun jalkana.

Edit: Jos kysymys oli yksikurkkuisesta niin sitten ihmettelen todenteolla moisia lukemia. 😯

Onko tuo kaupunkiajon kulutus mittailtu nyt talvella, vai kesäkuumalla?

Helposti saa Sätkän viemään kympinkin sataselle, 20 asteen pakkasissa kaupungilla pikkupyörityksessä ilman että moottoria saa edes haaleaksi… 😳

Kun yrittää pysyä muun liikenteen vauhdissa, niin kiihdytellessä liikennevaloista toisiin, aina pysähtyen välillä, konetta tulee kuormitettua sen verran että bensaa kyllä palaa. Kuten ns. oikeilla autoillakin, suht samoilla lukemilla kulkee noissa kaupunkiolosuhteissa, joka johtunee siitä että niissä tilanteissa käytettävä tehomäärä painoon suhteutettuna on samaa luokkaa.

Kyllä Sätkän saa pienellä kulutuksella menemään, varsinkin kesällä kiireettömässä matka-ajossa, mutta jos sitä kaasua polkee niin saa varautua epämiellyttäviin kulutuslukemiin. Bensasta se voima liikkumiseen otetaan, ei mistään muusta…

Eikä nykybensalla saa enää “seiskytluvun” pieniä kulutuksia, on huonommin voimaa sisältävää tämä nykylitku. Suuttimia pitäisi suurentaa että saisi seokset edes oikealle alueelle, verrattuna alkuperäisiin suuttimiin…

Niin, Nelkunkin sai viemään pääasiallisessa kaupunkipyörityksessä talvisin kasin ja kympin väliin osuvilla lukemilla, ensialkuun kummastutti mutta kun asiaa jäi pohtimaan niin eipä siinä ollutkaan mitään ihmeellistä. 🙄

Nämä huomiot vain siksi ettei tulisi tehtyä turhaa työtä, ei mitenkään sormella ketään osoitellen.

Sama kiinnitys..60mm..keskeltä keskelle.

Hmmm. Näyttäisi noiden Kulkimet -osioon laittamiesi kuvien perusteella käytössä olevan nastarenkaat. Onko vielä niin että on “wanhoja hywiä Hakkapeliitta” renkaita..? Jos on, niin nekin aika hyvin nostavat kulutuslukemia…

Jännä huomio kun syksyllä omaani alle laitoin, vauhti hupeni hurjasti vain kytkimen pohjaan polkaistessa, vastaavaan hidastuvuuteen kesäisillä piti jarruunkin koskea. Sellaisen puoli litraa-litran lisää nekin kulutusta, eli aika normaalissa lukemassa mielestäni tuo 8½ sataselle on…

Sitten kaasarin valintaan liittyvää juttua. Paljonko on se tavoiteltava teholukema, sekin määrittää kaasarin valintaa..:

-up to 30 BHP – 30mm
-up to 33 BHP – 32mm
-up to 39 BHP – 35mm
-up to 46 BHP – 38mm
-up to 51 BHP – 40mm
-up to 56 BHP – 42mm

Ja nuo arvot siis sisäkurkun halkaisijoita, suurinpiirtein tuollainen teholukema “mahtuu” tuollaisesta reiästä, eli siitä sitä sitten vaan pohdiskelemaan…

Mitähän on muilla ollut talvikulutus, ketkä pakkasissakin Sätkällä ajelee? Ei taida ihan kesäisiin lukemiin kukaan päästä… 🙄

Tuossa 2004-2005 kun vielä ajelin ympäri vuoden niin balttiarallaa litran enemmän vei kaksikurkkuinen hakkapeliitoilla talviajossa. Pikkukaupunkiajossa kesällä 6.2 normaalisti ja 7.2 talvella. Kyseessä oli 2cv6 orkkiskoneella, 21/24 kaasarilla. Talvikulutus on suoraanverrannollinen ryypytyksen määrään, eli varmasti menee reippaasti, jos ajelee 15 ekaa minuuttia ryyppy lähes täysillä. Pihinä miehenä käytin ryyppyä vain startissa ja sen jälkeen pelasin vikkelällä kaasujalalla moottorin käynnissäpysymisen heti, kun se vaan oli mahdollista.