kärjettömän sytytysboxin kokemuksia ?

Mulla on ollut tuollainen Hertta Rouvan nokalla, lähes omistusduhteeni alusta saakka. Asensin ja unohdin. Hyvin on pelannut ilman mitää murheita. Veto- ja kulku parani, koska ilmeisesti keskipakois voimalla toimivat jouset oli kuoleentunut ja sytytys ei ollut kohdallaan kierroksilla.

Tuossa linkissä tunnelmia asennushetkellä…

123 – nyt sytyttää!

Sen verran oikaisen, että otsikossa tahattomasti sotketaan nyt kahta asiaa: Kärjettömällä yleensä tarkoitetaan kärkien tilalle asennettavaa 123, Cassis tms. sytytysyksikköä, kun taas sytytys/syttyboksilla tarkoitetaan Vellemanin tai Piranhan transistorisytkäyksikköä, joka saa signaalinsa kärjiltä, mutta kipinä synnytetään ko. yksikössä. Jälkimmäinen vaihtoehto on näistä vanhempi versio vältellä kärkien vaihtoa.

Molemmille on mielestäni paikkansa, varsinkin nykyisten surkeiden kondensaattorien aikaan. 123-yksiköissä on ollut laatuvaihtelua, mutta toisaalta myös takuu on pelannut. 123:n eduiksi voi mainita vahvan kipinän, lämpötila-anturoinnin ja ajoituksen säädön ohjelmallisesti lämpötilasta riippuen, sekä kipinän tarkkuuden varsinkin yläkierroksilla. Käytännössä nämä näkyvät tavalliselle kurvailijalle parempana käynnistyvyytenä, vääntönä, tehona ja vähentyneenä bensankulutuksena. Huonoina puolina kalleus ja laatuvaihtelut.

Syttyboksi taasen loistaa yksinkertaisuudellaan ja kärkien pysymisenä varajärjestelmänä. Testikilometrejäkin kertynyt jo kohtuullisesti. Hiljattain kuulin perheemme työmyyrästä, jossa taitanee 800 000km (=dokumentoitu 1995 lähtien) lähestyä, ellei ole jo ylittynyt. Tässä oli pientä käyntiinlähtöongelmaa ja syyksi paljastui pienentynyt kärkiväli. Miksi? Samoilla kärjillä ajettu sytkäboksin kanssa arviolta ainakin 200tkm ja bakeliitti oli kulunut matalemmaksi! Siis se osa, joka hinkkaa nokka-akselilta tulevaa pyörijää. Tämä siis ainoa kuluva osa sytyksessä sen jälkeen, kun kondensaattori ohitetaan ja transistori hoitaa kipinän syntyä.

Itse käytän molempia sytkäjärjestelmiä. Talvikulkimeeni valitsin Vellemanin, sillä se ei ole moksiskaan alijännitteestä. Koneen kun saa vähän pyörimään niin yleensä silloin räjähtää. Vko 1/2016 ja -28,4 oli tähän mennessä kovin testilämpötila ja käyntiin lähti ensipyöräytyksellä. Toki lohkolämppäri hohkasi tunnin, mutta huomattavasti epävarmempaa tuo käyntiinlähtö noilla lämpötiloilla olisi vakiosytytyksellä. Ainakin sahata saisi pidempään.

Kuten sanottua, molemmille paikkansa ja toivottavasti kirjoitukseni avasi edes vähän tätä elektronisen kipinän mystiikkaa?

Mikä syy jimmillä on vaihtaa pois 123:ta?

Nyt täytyy Jimmi kiittää sua isosti! Rupesin katsomaan tätä topicia ajatuksen kanssa uudestaan ja klikkasin tuota liittämääsi ohjelinkkiä. Se on pdf-versio vanhasta Velleman-boksin mukana tulevasta ohjekirjasta, jota etsin kuumeisesti pari vuotta sitten. Mä nimittäin muistin, että tässä vanhassa ohjekirjassa on detalji mitä ei ole enää uudessa kirjassa. Jaa mitä? No siinä on merkattuna vaihdettavat komponentit, jotta laitteesta tulee 6V versio! On muuten varmasti iso apu pienivirtaiseen vehkeeseen, pienellä akkukapasiteetillä. Taidan rakentaa lahjaksi erääseen vanhukseen…

Nappasin tuon ohjeen kuvan ja liitin siihen kytkentäselitteen suomeksi. Kuten sanottua, värejä ei voi laittaa, kun se riippuu täysin siitä millä värillä kukakin on sen kasannut. Piirilevystä voi kuitenkin luntata nuo reiät, kun eivät ole symmetrisesti piirilevyllä.

Kytkennän lisäksi pitää muistaa ohittaa se kondensaattori kärjiltä.

Jos Jimmi kytket tuon boksin niin tarkasta kärkiväli uudestaan asentamisen jälkeen, mikäli sulla on kärkikulmamittari. Se jostain syystä muuttuu virran kulkiessa boksin kautta ja muistaakseni kärkikulma on fyysisesti hiukka pienempi, kun sen säätää takas kohdalleen. Toki tämä on vain hienosäätöä…mutta vaikuttaa puolan lämpötiloihin.