Etusivu Foorumit Päävalikko Tekniikka Kärkien/ajoituksen säätö

  • Tämä aihe on tyhjä.
Esillä 15 viestiä, 31 - 45 (kaikkiaan 54)
  • Julkaisija
    Artikkelit
  • #139599

    Nyt pohdittavaksi ja ratkaistavaksi seuraavanlainen probleema.

    Vaihdoin kärjet 2cv4 -75. Kärkiväliksi 0.4mm. Olen säätänyt sytytyksen nyt lamppumetodilla, sekä vielä tarkentanut lamppumetodia siten, että vauhtipyörässä on merkki ykk:lle. Nyt lamppu syttyy n. 3 hammasta ennen ykk merkkiä ja palaa pitkään. Asia on näiltäosin ok. Lisäksi olen tarkastanut säädettävällä strobovalolla ja todennut 1. sylinterin sytytysennakon olevan todellakin siinä 10 – 11 astetta tyhjäkäynnillä. Kuten kuuluukin. Mutta kas kummaa kun sitten vaihtaa strobon anturin 2. sylinterin tulpanjohtoon niin ennakko onkin tyhjäkäynnillä n. 20 astetta. Kone käy kyllä korvinkuullenkin jotenkin raskaan oloisesti.

    Olen miettinyt pääni puhki mistä moinen voisi johtua. Ainakaan se ei voi mielestäni johtua nokka-akselin heitosta vaan jostain muusta. Viittaisiko tämä sellaiseen, että jokin entinen omistaja olisi purkanut koneen tai jopa tehtaalla tullut virhe ja nokan ajoitus olisi tullut asetettua väärin? Muuta en kyllä nyt keksi.

    Onko muilla koskaan tullut vastaan samanlaista ilmiötä? Tietäjät hoi.

    #139600

    @Monikan kuski wrote:

    Olen miettinyt pääni puhki mistä moinen voisi johtua. Ainakaan se ei voi mielestäni johtua nokka-akselin heitosta vaan jostain muusta. Viittaisiko tämä sellaiseen, että jokin entinen omistaja olisi purkanut koneen tai jopa tehtaalla tullut virhe ja nokan ajoitus olisi tullut asetettua väärin? Muuta en kyllä nyt keksi.

    Onko muilla koskaan tullut vastaan samanlaista ilmiötä? Tietäjät hoi.

    Jos toisen sylinterin sytytys ennakko on kohdallaan, niin myös toisen kuuluu olla kohdallaan.
    Koska kärkien nostaja nokat ovat tasan puolen kierroksen välein nokka akselin päässä.
    Ainoa mikä voi tuota sytytys ennakoiden ajoitusta horjuttaa on joko että kärkien nosto nokat ovat kuluneet eri korkuisiksi jolloin kärjen avautumis kohta on toisella sylinterillä eri aikaan kuin toisella. Jos taas kärkien nostajat ovat saman korkuiset ja muotoiset jää ainoaksi vaihtoehdoksi vain se nokka akselin pään heitto..
    😯

    Mauno Nurkkala.. Raahe - Piehinki - Ylitornio.
    Lapinjaos Hupimestari.. 🙂

    #139601

    Olenko nyt ymmärtänyt väärin jos ajattelen, että aina kun kone on ykk:ssa niin molemmissa tulpissa leimuaa kipinä, myöskin sillä toisellapuolella, joka ei ole työtahdissa. Onko näin? Eikös silloin pitäisi myös sytyn ennakon jotenkin heitellä molemmissa sylintereissä? Mikäli nokassa olisi vikaa?
    Nyt taitaa jotenkin ajatus takuta minulla. Pitää vielä tutkiskella lisää tuota nokan heittoasiaa. Tarkistin sitäkin kuitenkin ja mielestäni siinä ei heittoa ollut. Vaan jospa se itse nokkaosa onkin jotenkin viallinen. Onko niissä ollut toispuoleisia kulumia? Entä ne keskipakosäätimet. Olen nekin tarkistellut ja putsaillut ja voidellut oikein ohuelti, joten kyllä toimivat, mutta voisiko niissä esim. toinen jousi olla viallinen? Pitää tutkia vielä lisää sitäkin.

    Toisaalta kun lamppumetodilla tarkastaa sytyn ajoituksen, niin lamppu syttyy jokaisella moottorin kierroksella samassa kohdassa kun hiljaa ruuvimensselillä pyörittää. Pitäisihän sen syttyhetken tällä lamppumetodilla myös vaihdella, vaan ei vaihtele 😯

    Jatketaan harjoituksia.

    #139602

    Kyllä se kipinä tulee aina yhtä aikaa kummallekkin pytylle, toisella vain on silloin poistotahti..
    Erona vain kipinöillä on se että toisen tulpan kipinä kulkee tulpanjohdosta runkoon päin ja toinen tulpan kipinä taas kulkee rungosta tulpanjohtoon väin.. Johtuen siitä että toisen tulpan kipinä lähtee toisesta päästä yhtenäistä puolan korkeajännite käämistä ja taas toisen kipinä toisesta päästä käämiä..
    💡

    Mauno Nurkkala.. Raahe - Piehinki - Ylitornio.
    Lapinjaos Hupimestari.. 🙂

    #139603

    Kuva puolan sisäisestä kytkennästä, josta selviää virran kulku puolan sisällä.. 💡

    Mauno Nurkkala.. Raahe - Piehinki - Ylitornio.
    Lapinjaos Hupimestari.. 🙂

    #139604

    Oikein, juuri näin olen ymmärtänyt ja siksi tulppien vaihtelu puolelta toiselle “jatkaa” tulppien ikää, koska toisellapuolella kuluu sivuelektrodi ja toisellapuolella taas sydän eli keskielektrodi.

    Mutta vielä siihen ennakkokysymykseen palaisin. Oletko Mustahattuinen pitkän rättäriurasi aikana sattunut katsomaan onko se aina sama nokka, joka katkoo 1. sylinteriä ja taas aina se toinen nokka, joka katkoo 2. sylinteriä. En ole katsonut sitä itse. Eli jos nokka kappaleessa olisi vika/kuluma/ominaisuus ja akseli suora tuolloin nokka+ennakko osien kokoaminen toisinpäin heittäisi ennakot päinvastoin? Minulla ne oli nimittäin, kuten mainitsin, jossainvaiheessa purettuna ja tietenkään en katsonut kumpiko jousi oli kummallako puolella.

    Mittailin kärkien vaihdon yhteydessä kärkiväliä useaan otteeseen,konetta pyörittäen, kummankin nokan osalta ja niissä ei tuntunut kyllä olevan eroa, joten vielä pitää pohtia mistä moinen johtuu.

    En oikein jaksa uskoa, että jokin 1/100mm heittäisi syttyä 10 astetta. Pitää vissiin hommata oikein heittokello ja tutkia tuota kunnolla.

    Niin joo nyt vielä sekoitetaan pakkaa sillä tiedolla, että säätämisessä on nyt käytetty sekä staattista (lamppumetodi), että dynaamista (säädettävä stroboskooppi) ennakon säätämistä. Tietenkin näillä tulee erilaiset “arvot”, mutta ei selitä ennakon vaihtelua sylinterien välillä.

    nimim. “Tää on kyllä paras tapa opetella ottamaan ropelli irti ja laittamaan takaisin paikalleen.”

    #139605

    Koneen anatomiaa sen verran että nokka akseli pyörii puolta hitaammin kuin kampiakseli.
    Siitä seuraa että sama kärkien nostaja nokka sattuu aina saman puoleiselle sylinterille. Näin se pitäisi olla käytännössä. Asiahan on helppo tarkistaa kun laittaa toiseen nokkaan tussilla merkin ja venttiilikopat avoinna seuraa puristus / sytytys hetkeä sylintereiltä samalla konetta käsin pyörittäen…

    Mauno Nurkkala.. Raahe - Piehinki - Ylitornio.
    Lapinjaos Hupimestari.. 🙂

    #139606

    Heittokelloa olen myös kokeillut ja ensinäkin sen kiinnittäminen järkevästi oli erittäin hankalaa… Juuri minkäänlaisia tuloksia sytyn toimivuuden suhteen sillä ei saatu.

    Nyt kun kytket sen strobon kiinni ja lyöt käyntiin, niin näkyykö piirretty merkki vauhtipyörässä aina samassa hampaassa (tyhjäkäynnillä) vai onko siinä merkin näkymiskohdassa vaikkapa kahden-kolmen hampaan ero?

    Espoo-Ke-Su
    [B] [color color=blue]Dyane -68, Dyane Super -73, 2cv6 -77, 2cv Super -71, 2cv6 AK XXXL -76 [/color][/B]

    #139607

    Ei ole eroa. Kun laitan strobon kiinni ensin 1. sylinterin tulpanjohtoon, näyttää strobo ykk. esim. 10 asteen ennakoa ja kun kytken 2. sylinteriin niin strobo näyttääkin 20 asteen ennakkoa. Samoilla säädöillä.

    Tyhjäkäynnillä (lievää kierrosten aaltoilua käynnissä, joten voi hieman ennakon säätimiä liikuttaa?) ei oikeestaan ole suurtakaan huojuntaa “merkissä” vauhtipyörällä. Huojuu ehkä ½ – 1 hampaaseen, mutta tuo lienee aivan normaali tilanne uudemmissakin moottoreissa, joissa on kärki sytty ilman tietokoneita.

    Ja vielä muuten sellainen asia, että jos säädän sytyn lampulla siten, että käytän sitä poranterää yms. jolla lukitsen vauhtipyörän ja asetan kärkikotelon siihen malliin, että lamppu syttyy/sammuu rajalle, sytty on silloin tosi pahasti aikaisella.

    nimim. Onkhan nyt johonakin jokin osanen, edes pienikin, mennyt “sivuun” ja teköö tälläästä? Minen ymmärrä tuallaasta.

    #139608

    Eipä ole vielä koskaan eteeni tullut sellaista 2cv kuljinta jota ei olisi saanut käymään ja kulkemaan kunnolla.. Seuraava vika voisi löytyä jakopään hammaspyörän kiristys jousista tai niiteistä jos nämä eivät ole kunnossa voi siellä ilmetä tuollaisen heiton mahdollisuuskin kun hammaskosketus saattaa olla väljä.. No,, tuo on pelkkä arvaus vain ei sen vakavampaa…. 😯

    Mauno Nurkkala.. Raahe - Piehinki - Ylitornio.
    Lapinjaos Hupimestari.. 🙂

    #139609

    Ehkä kannattaisi vaihtaa suosiolla pyörijäosa ja ne jouset, ei tuollaisia eroja saisi olla. Jos jouset ovat kovin kuoleentuneet, saattaa keskipakosäädin heittää sytyn aikaiselle jo tyhjäkäynnillä mikä ei tietenkään ole tarkoitus.

    #139610

    @miki wrote:

    Ehkä kannattaisi vaihtaa suosiolla pyörijäosa ja ne jouset, ei tuollaisia eroja saisi olla. Jos jouset ovat kovin kuoleentuneet, saattaa keskipakosäädin heittää sytyn aikaiselle jo tyhjäkäynnillä mikä ei tietenkään ole tarkoitus.

    Totta haastat, sen löysyyden huomaa helposti sormella koettaen kun kärkikotelo on poistettu.
    Riittää kun painojen päissä olevat messinki puslat kuluvat väljiksi on keskipako säätäjä jo löysän tuntuinen.
    Sen huomaa siitäkin kun nokka kappaleesta käsin kääntelee sievästi niin välys tuntuu jo siinäkin..
    😯

    Mauno Nurkkala.. Raahe - Piehinki - Ylitornio.
    Lapinjaos Hupimestari.. 🙂

    #139611

    Jonnekin bittiavaruuteen katosi yksi viesti. No menköön.

    Olin vain epäilemässä kulumavian olemassaoloa, koska silloin voisi olla heittoja ennakossa miten milloinkin. Nythän heitto on ja pysyy samanlaisena koko ajan.

    Niin niistä nokkapyörän jousista piti kysyä vielä. Niiden jousien tarkoitus lienee poistaa välystä nokka-akselin ja kampiakselin rattaiden välistä? Onko se nokkapyörä kaksiosainen, kuten Korjausoppaan sivun 15 kuvasta voisi päätellä? En ole nelkun konetta koskaan purkanut joten ei ole kokemusta millainen rakenne on kyseessä. Taitaa mennä vähän ohi aiheesta, taitaapa liittyäkin aiheeseen.

    Pitääpä kokeilla ennakonsäädön jousien vaihtamista päikseen puolelta toiselle ja katsoa mikä tulos saavutetaan. Voivathan ne jouset olla jo vähän kuoleentuneetkin, mutta silloinhan sytty säätyy ennakolle ilman kunnon kierroksia. Täytyy tuokin asia tutkia ja raportoida vaikutuksista. Pitää koittaa myös vaihtaa toisesta koneesta ko. hilppeet ja katsoa vaikutus.

    Kiitoksia kaikille vinkeistä. Tässähän voisi olla jopa jotain sinne Wikiin arvokasta tietoa, esim. Säästövinkki: tulppien vaihtelu puolelta toiselle yms.

    #139612

    Käykö kone huonosti tai epätasaisesti, kun ajoitus on säädetty tappi-lamppu-menetelmällä?

    #139613

    Kyllä se käynti muuttuu sellaiseksi vähän epätasiseksi ja tuntuisi jotenkin haluttomalta ja väkinäiseltä käynti verrattuna siihen kun laittaa hieman myöhäiselle, ts. ykk merkin mukaan ja siihen sopiva ennakko. Lisäksi käyntiääni muuttuu sellaiseksi karkeaksi, ei ollenkaan singerimäinen kun säätää tappi valo metodilla. Kun korvakuulolta kääntää hieman myöhäisemmälle niin kierrokset kohoavat ja käynti siistiytyy paljon. Kärkiväli on oikein.

    Menen nyt vielä katsomaan sen, ettei strobovalon tunnistimen nuolen suunta vaikuta tulokseen, koska puolaltahan tulee “erilainen” kipinä toiseen sylinteriin. Ja sitten vielä puolan kääntö toisin päin.

    Keskustelin tuossa juuri äsken kokeneen autoinsinöörin kanssa ja hän totesi, ettei nokan vippaus aiheuta muuta kuin molempiin sylintereihin vauhtipyörän merkin huojuntaa, koska toiseen sylinteriin menee sytytyskipinä ja toiseen hukkakipinä yhtä aikaa. Samoin olisi asianlaita, mikäli nokka olisi kulunut esim. toiseltapuolelta vaikka piikiksi ja toinen puoli olisi kuin uusi. Tilanne olisi erilainen, mikäli hukkakipinää ei olisi, silloin nokan vippaukset, erilaiset muodot ym. vaikuttaisivat ko. lailla.

Esillä 15 viestiä, 31 - 45 (kaikkiaan 54)
  • Sinun täytyy olla kirjautunut vastataksesi tähän aiheeseen.