Keinuvipujen naputus

Jo viime syksynä kun tuolla Meharilla ajelin, niin ihmettelin koneesta tulevaa venttiili naputusta. Äänihän kuului kun konejarrulla laskettiin kierroksia, niin tietyllä kierrosalueella. No tulipahan vaihdettua keinuvivut ja takaisin omat ja ei muutosta ääneen. Sitten hiottiin keinujen pinnat joilla ne venttiiliä painaa ja ei muutosta. Sitten olikin jo vuorossa moottorin vaihto, mutta tyydyin tekemään pienen kansi remontin kumminkin. No kansissa ja männissä oli nakutus jälkiä ja ne tuli poistettua. Venttiilit läpättyä ja ohjurien teflonit vaihdettua. Aluksi tuntui notta nyt hiljeni, mutta turhan aikaista oli tuo iloitseminen. Seuraavaksi vaihtuikin jo moottori joka oli ostettu läpikäytynä. Hyvä kone muuten, mutta merkkasi reviirinsä ja kanssa joku ihmeellinen kolina sielläkin. Ajattelin päivänä eräänä säätää venttiilit ( erittäin mukava toimenpide Meharissa) ja totesin, että keinuvipujen alapäässä olevien jousi prikkojen olevan jo niin virttyneet ettei ne enää jaksanut poistaa pysty välystä. No sitten takaisin oma moottori työn alle ja säädin venttiilit ennen kuin sen nokalle nostin. Välystä oli mielestäni liikaa ja aloin jo elättämään toiveita notta nyt on kone kunnossa. Ei muutakuin takas nokalle ja keula kasaan. Nuo koneen vaihdot tuli tehtyä neljänän päivän sisällä kaikki joten tuli treenattua tuota koneen pois sylkäisyä. Yhtenä kertana oikein aikaakin otin ja halliin ajamisesta 27 minuutin päästä oli kone lattialla.

No sitten kun pääsin koe ajelulle paljastuikin karu todellisuus taas kerran, ettei tuo oma kone olekkaan terve enään. Hädin tuskin uskalsin ajaa sillä 10 km koeajo lenkin. Sitten jäikin ko kuljin pihaan seisomaan ja odottamaan parempia päiviä. Syy oli siinä, että Remiere vei kaiken huomioni puolentoistaviikon ajan ennen Mööttiä. No tänään sitten aloitin koneremontin jo koulussa kun tein työkalun jolla vaihtaa männän ristitapin helan kiertokankeen. Kolina oli jo paikallistettu kuskin puolelle ja koulusta kun kotiin pääsin, niin kone pois nokalta ja kuskin puolelta koko yläkerta purkuun. Mäntä kun oli paikoillaan enään, niin tunnustelin välyksiä ja löytyihän sitä. Sitten mäntä pois ja huomasin, että ko helasta puuttuu palanen? No tarkempi tutkimus poaljasti koko helan liikkuvan muutaman millin puoleensa ja vielä pyörivänsä kangen pesässä.

Sitten painoin sen helan pois sieltä ja karu todellisuus paljastui kokonaisuudessaan

Enää en ihmettele miksi tuo kone ääntä tahtoi pitää. No painoin uuden (vanhan ehyen) helan paikoilleen ja rotsasin sen koulusta lainaamalla kalvaimella, että sain männän tapin sinne mielestäni sopivalla välyksellä mahtumaan. Kone kasaan ja nokalle ja vot. Koe ajoa suorittaessa en edes muistanut koska tuo kone on nuin hiljainen ollutkaan viimeksi.

Tällaista tällä kertaa.