- Tämä aihe on tyhjä.
-
Artikkelit
-
Tällä aiheella saa todennäköisesti tökkästyä muurahaispesää, mutta esitän havaintoni silti. Olen jo useamman vuoden ollut sitä mieltä, että sätkän peltisaumoja ei pitäisi massata samaan tyyliin, mitä niitä on tehtaalla massattu. Tämä siitä syystä, että vaikka kuinka yritetään eristää sauma vedeltä niin fakta on se, että saumaan silti kulkeutuu kosteutta ajan kanssa. Onko se sitten jostain kohtaa vuotava sauma vaiko väliin kondensoituva vesi, sillä ei sinänsä ole väliä, koska tulos on sama. Sauma lahoaa ja laho leviää ympäristöön.
Mistäpä tämä aihe nyt sitten kipusi mieleen? Kävin purkamassa kolari-Charlestonia ja törmäsin kyseiseen ilmiöön:
Peräkontin kotelorakenne oli revennyt irti takasisälokasuojasta kolarin aiheuttamien muodonmuutosten vuoksi. Katsokaapa saumaa: Tehtaan jäljiltä täysin peltipintainen alue pistehitsausrakenteessa, joka on eristetty massalla (kellertävä aine). Korin alapuolelle on levitetty uutena paksu ruostesuojamassa, joten alapuolelta vesi ei ole saumaan päässyt. Takakontti ja takasisälokasuojat olivat täysin ruostevapaata aluetta, eli tuo sauma on ainut kohde, jossa lahoaminen on alkanut.
Mikäpä sitten neuvoksi tähän asiaan? No, uskaltaisin väittää, että hyvin tunkeutuva öljy lotrattuna näihin kohteisiin antaa pitkäikäisemmän suojan kuin huolellinen massaaminen. Varsinkin korin alapuolisiin saumoihin on mahdollista jopa levittää paksu vaseliini elastisen massan sijasta. Toki kyseisiä rakenteita tehdessä kannattaa yrittää maalata vastinpinnat sinkkimaalilla ennen yhteenhitsausta, sekin auttanee jo paljon!
Espoo-Ke-Su
[B] [color color=blue]Dyane -68, Dyane Super -73, 2cv6 -77, 2cv Super -71, 2cv6 AK XXXL -76 [/color][/B]Samaan kiinnitin huomiota kauan sitten, eli tehtaalla laitettiin saumamassa ennen maalia. Massan alla on sitten joko kaunis kirkas pelti tai sitä ruostetta.
Vai onko kysymys siitä että ei ole ollut tarkoituskaan että sätkän saumamassa kestäisi näin montaa kymmentä vuotta, ainakaan Suomen oloissa? Massa vaan hapertuu ajan kanssa ja päästää kosteuden ohitseen. Nyt kun saumarempan tekee niin sinne voi laittaa modernia saumamassaa joka ehkä kestää pidempään aikaa. Ja kestänee useamman vuosikymmenen ainakin.
Niin no onhan tuokin kipattu sätkä jo 22 vuotta vanha. Jos nyt ajatellaan, että tekee korityöt uudestaan ja toden näköisestisillä ei ajeta enään talvisin, niin se kestää varmasti toiset 22 vuotta.
Kaikki tuollaiset piste saumat joita olen tehnyt onkin maalattu jo ennen kuin olen ne kasaan hitsannut. Piste saumoissa pystyy käyttämään kahta eri maalia. Spies heckerin priomat ja sitten löytyy jokin hitsauspohjamaali. Näistä kummastakin menee pistehitsaus läpi. Joten todennäköisesti tuolla ratkaisulla saan jopa kestävämmät saumat, kuin tehtaan tekemät vaikka ne kitillä vielä peitänkin.
Tällä aiheella on tarkoitus hieman peräänkuuluttaa sitä ajatusmaailmaa, mikä tuohon saumaamiseen liittyy, eli tehdäänkö saumaus vain siitä syystä, että niin on tehty tehtaallakin vai siitä syystä, että sillä tavoitellaan parasta mahdollista kestoa ja ruosteenestoa? Museovehkeeseen yms. näyttelypeliin en näe mitään estettä, etteikö saumoja voisi massata samaan tapaan kuin alunperinkin, koska hyvin suurella todennäköisyydellä näyttelypeli ei paljon sadetta näe, ja säilytysolosuhteetkin lienevät tasalämpöiset. Mutta kulkimissa, joissa tähän pitäisi kiinnittää huomiota, on juurikin ne käyttöpelit, joita peruskorjataan.
22 vuotta on kunnioitettava ikä noinkin hyvin säilyneenä, mutta silti tällaisissa asioissa harmittaa tehtaan ajatusmaailma “poissa näkyvistä, poissa mielestä”. Ts. mikäli saumausta ei olisi tehty ja väli olisi lotrattu maalilla niin ilman tuota kolaria kuljin olisi saattanut kestää vaikkapa 40v ruostumatta noista kohdista. Sinänsä on aivan turha jossitella tämän kolarikulkimen kohdalla, asia kun ei tästä enää mihinkään muutu, mutta pointtina onkin, että vastaavia yksilöitä on vielä olemassa ja niiden kestoon on helppo vaikuttaa.
Espoo-Ke-Su
[B] [color color=blue]Dyane -68, Dyane Super -73, 2cv6 -77, 2cv Super -71, 2cv6 AK XXXL -76 [/color][/B]Hyvin sanottu. Monella sätkä on kuitenkin käyttöharrasteautona eikä sellaisessa ole mitään syytä tehdä samoin kuin tehtaalla jos tehtaalla on tehty niin että saadaan tuote pois käsistä. Museopelin saumatkin kannattaa tuollaisella hitsattavalla maalilla maalata ennen hitsausta ja massata sitten tehtaan tapaan koska siitä on niin vähän vaivaa ja “muutos” ei ole olennaisesti rakennetta muuttava eikä ennen kaikkea näy sen massan alta.
Henk koht minun mielipide on se että korikitti mitä tungetaan saumojen päälle, on = pyyntö että ruostuttakaa mun saumat. Ajan myötä ennemmin tai myöhemmin korikitti kerää vettä allensa ja sinne se vesi sitten jää nakertamaan peltiä.
Kannattaa tunkea reilusti sinkkiä ennen hitsaamista saumojen väliin, ja hitsauksen/putsauksen jälkeen lisää sinkkiä päälle. Tämä on taas mun oma mielipide….ja 15 vuoden käytännön havainto.
- Sinun täytyy olla kirjautunut vastataksesi tähän aiheeseen.