- Tämä aihe on tyhjä.
-
Artikkelit
-
On kyllä ihan eria syöttää sanoja suuhun, mutta ihan sama.
Palkinnoksi vaivaudun erittelemään näiden kahden latauksen välisiä eroja.
Saa toki korjata ja perustella ja kommentoida.
Ilmeisesti paras kytkentä on se akun ja startin plussa väliin, jolloin mittari näyttää akulle menevää tai akulta lähtevää virtaa.Nämä ekat pienin varauksin.
Virtamittarin ominaisuuksia:
-kallis
-tilaavievä
-vaatii jälkiasennuksen
-kuluttaa jonkinverran tehoa
-hajotessaa pysäyttää koko auton
-näyttää akun virrankulutusta, jolloin tulos on aina akun kunnon ja varaustilan, laturin ulostulon ja muun kulutuksen summa/erotus.
-Asteikko epätarkka (n. 0-30A), esim. jos mekaaninen jännitteensäädin rupeaa lataamaan täysillä, niin virrassa eroa voi olla vaikea huomata,
tai miten akun kunnon huomaaminen käy tuolla asteikolla, kun erot virrassa on niin pieniä?
-akun varaustilan havannoiminen voi hyvinkin olla mahdollista.Jännitemittarin ominaisuuksia:
-Asteikko tarkka
-kun jännite alittaa akkujännitteen niin akku purkautuu
-ei näytä akun kuntoa@nameone wrote:
On kyllä ihan eria syöttää sanoja suuhun, mutta ihan sama.
Tuo mitä siihen äskeiseen leikkasin, on kirjoittamastasi tekstistä, eli en siis laittanut sanoja suuhusi. Itse ne tuonne kirjaillut olit…
@nameone wrote:
Palkinnoksi vaivaudun erittelemään näiden kahden latauksen välisiä eroja.
Saa toki korjata ja perustella ja kommentoida.
Ilmeisesti paras kytkentä on se akun ja startin plussa väliin, jolloin mittari näyttää akulle menevää tai akulta lähtevää virtaa.Tuo asennuspaikka on oikea jotta saadaan selville lataako vai purkaako akkua.
@nameone wrote:
Nämä ekat pienin varauksin.
Virtamittarin ominaisuuksia:
-kallisElämä on. Tosin jännitemittari on kalliimpi. Sama suhde virta- ja jännitemittarien välillä löytyy ainakin Autoracingin sekä Bilteman hinnastoista. Jännitemittarit ovat noin kolme kertaa virtamittaria kalliimpia
@nameone wrote:-tilaavievä
Samankokoinen kuin jännitemittari, paitsi että jännitemittari on yleensä syvempi
@nameone wrote:-vaatii jälkiasennuksen
Niin vaatii jännitemittarikin
@nameone wrote:-kuluttaa jonkinverran tehoa
Myös jännitemittari kuluttaa sähköä
@nameone wrote:-hajotessaa pysäyttää koko auton
Riippuu miten hajoaa, koskaan ei matka kesken jäänyt ole vaikka pari ampeerimittaria onkin matkalla hajonnut(Biltema, kolme takuuseen ja paluu Yazakiin…)
@nameone wrote:-näyttää akun virrankulutusta, jolloin tulos on aina akun kunnon ja varaustilan, laturin ulostulon ja muun kulutuksen summa/erotus.
Näyttää ottaako akku virtaa vastaan vai syöttääkö akku sähköä järjestelmään
@nameone wrote:-Asteikko epätarkka (n. 0-30A), esim. jos mekaaninen jännitteensäädin rupeaa lataamaan täysillä, niin virrassa eroa voi olla vaikea huomata,
tai miten akun kunnon huomaaminen käy tuolla asteikolla, kun erot virrassa on niin pieniä?Kuinka niin epätarkka? Asteikko -30A – +30A. Liike tuolla asteikolla viisarin päästä mitattuna n.40mm, jännitemittarilla liike 12-14V n. 10mm…
@nameone wrote:-akun varaustilan havannoiminen voi hyvinkin olla mahdollista.
Jännitemittarin ominaisuuksia:
-Asteikko tarkka
-kun jännite alittaa akkujännitteen niin akku purkautuu
-ei näytä akun kuntoaVaikeampihan tuosta on seurata varaustilan kehittymistä, ampeerimittarilla nopea vilkaisu riittää eli onko viisari nollan kummalla puolella… Jos miinuksen puolella niin purkaa akkua, jos plussan puolella niin lataa…
Hyvä pojat on mukava seurata tuota juttuanne, totuus kuitenkin amppeeri mittarista on se että täytyy ymmärtää kokonaan esimerkiksi 2cv:n sähköinen toiminta ja kytkentä ja ennen kaikkea se miten se toimii. Esim vanhuksessa on hyvin yksinkertaiset sähkö kytkennät ja ainoa mittari joka silloin katsottiin tarpeelliseksi oli juuri amppeeri mittari. Muita ei tarvitse siitä näkee lataus järjestelmän ja akun kunnon ken osaa katsoa. Jasu tuntuu olevan enämpi perillä asiasta kuin moni muu. Itselle ei noissa 2cv sähköhommissa ole mitään ropleemaa, koska olen paljo lukenut niistä aikoinaan ja 40 vuotta
korjaillut tarvittaessa kaikki omat kulkuneuvot plus rakennellut useamman
2 cv: sähköt, siten kuin ne kuuluu olla eikä sinne päin hosasten, mukaan lukien wanhat 2cv:t ja 6voltiset järjestelmät.
Ihmettelen vain syvästi sitä että kun täällä joku kysyy jotain asiaa, että kertokaa kuka osaa ja tietää, niin sitten ruvetaan jauhaan ja vääristeleen totuuksia kuin ei neuvoa olisi haluttukaan muuta kun sen takia että voi
esitellä omia luulojaan. 👿 👿 👿Mauno Nurkkala.. Raahe - Piehinki - Ylitornio.
Lapinjaos Hupimestari.. 🙂@Musta Hattuinen Mies wrote:
Hyvä pojat on mukava seurata tuota juttuanne, totuus kuitenkin amppeeri mittarista on se että täytyy ymmärtää kokonaan esimerkiksi 2cv:n sähköinen toiminta ja kytkentä ja ennen kaikkea se miten se toimii. Esim vanhuksessa on hyvin yksinkertaiset sähkö kytkennät ja ainoa mittari joka silloin katsottiin tarpeelliseksi oli juuri amppeeri mittari. Muita ei tarvitse siitä näkee lataus järjestelmän ja akun kunnon ken osaa katsoa. Jasu tuntuu olevan enämpi perillä asiasta kuin moni
Ihmettelen vain syvästi sitä että kun täällä joku kysyy jotain asiaa, että kertokaa kuka osaa ja tietää, niin sitten ruvetaan jauhaan ja vääristeleen totuuksia kuin ei neuvoa olisi haluttukaan muuta kun sen takia että voi
esitellä omia luulojaan. 👿 👿 👿Näin on. Sitä paitsi Sätkän sähkövarustus ole sen kummempi kuin aikalaisissaan, eli nykypäivän mittakaavassa hyvin yksinkertainen. Eli sen verran yksinkertainen, ettei ihan “kaikkien alojen asiantuntijoita” viitsi päästää räpläämään niitä.
Tiedän itsekin jonkinverran sähköhommista, tai paremminkin teoriasta. Joskus tullut luettua. Siltikin autosähköhommat ovat “yksinkertaisuudessaan” ovat hieman harmaata aluetta. Sen takia aloin kysellä.
Kiitos Manu neuvoista 😉 Aina minä kokeneempia kuuntelen…Ja kiitos Jasulle
Mä menen edelleen kaikista noista väittämistäni takuuseen.
Se vaatii kuulkaa paljon enemmän kun tuo julki väitteitä, kuin muiden virheiden korjailu..
Noista Jasun vastauksista olisi voinut kyllä karsia aika monta, esim. kaksi kertaa toistaa minun lauseeni että “lataako vai purkaako akkua”..
Tai ihan kun minua kiinnostaisi väitellä siitä onko virtamitari tilaavievä jne. sillä olen nähnyt että moneen kutoseen on sellainen laitettu vaikka olisi jännitemittarikin, asiassa on katsos sellainenkin puoli.
Ihan kuin jollain olisi joku pakottava tarve taistella amppeerimittarin puolesta. Oletteko muuten huomannut että minulla ei sellaista tunnetta ole tässä keskustelussa ollut? Siksi pystynkin käsittelemään asiaa objekstiivisemmin.
Ettei olisi pelkkää selittelyä, niin lisätään vielä että jännitemittari on hidas.
Liikkeestä vielä senverran, että se käytännön käyttöalue on jännitemittarissa kylläkin oikein säädettynä 12-14V n. 20mm, koko käyttöalue n. 40mm.
Jasu unohti sellaisen seikan että appeerimittarin käytännön käyttöalue ei ole +-30A, vaan akku ei ota tuollaisia virtoja vastaan ja sitä paitsi koko käyttöaluekin on käytännössä 2*20, eikä 1*40mm.
Sitten jos virta nousee vain 5A:iin, niin liike onkin lineaarisella asteikolla vain 1/6, eli 20mm/6, asteikkohan ei välttämättä kuitenkaan ole täysin lineaarinen.
Laittakaas tänne faktaa siitä paljonko uusi ja tai käytetty akku ottavat virtaa vastaan tuolla normi 14.2V:lla, niin saadaa hyödynnettyä sitä käytännön kokemustanne.Jaahas… Ei kiinnosta väitellä kumpi vie enemmän tilaa? Piti kuitenkin laittaa se asia jännitemittarin etuihin…
Tässä tuskin kenelläkään on mitään pakottavaa tarvetta taistella kumman tahansa puolesta, mutta niin kärkevästi tyrmäsit ampeerimittarin tarpeen. Siihen piti tarttua… Itselläni on asennettuna molemmat, niin voltti- kuin ampeerimittarikin, olleet jo lähemmäs kymmenen vuotta. Niinpä niistä on kertynyt ihan kivasti omakohtaista kokemusta…
Ja vielä tulee kivoja kysymyksiä mieleen väitteistäsi. Kuinka niin jännitemittari on hidas? Ainakin omassa laitteessani(kuten useassa muussakin näkemässäni) ko. mittarit ovat nopeudeltaan hyvinkin vastaavia. Ainakin silmämääräisesti tarkasteltuna, ja silmällähän niitä tarkkaillaan? Tuon nopeuden huomaa varsin hyvin silloin kun mekaaninen jännitteensäätäjä(rele) on lopuillan. Silloin kyllä valotkin vilkkuvat ikävästi.
Jännitemittari oikein säädettynä? Täh??? Sehän “säädetään” näyttämään sitä jännitettä mikä mittarin napoihin vaikuttaa. Jos jotenkin muuten, niin siinä tapauksessa koulutukseni on mennyt pahasti hukkaan(ammattikoulu+ammattikorkeakoulu, molemmat sähköalalle…), eikä töissäopittuakaan voisi siis enää hyödyntää…
Niin, tuosta ampeerimittarin “käytännön” alueesta. Piti vielä käydä amulla varmistamassa tilanne, kyllä ainakin 30A maksiminäytöllä varustettu mittari on käytössä lähes koko alueellaan. Kone sammutettuna kaikki valot yms kytkettynä näyttämää liki -20A, heti käynnistyksen jälkeen(kun starttimoottori on siis akun varaustilaa vähentänyt, starttivirta ei tietenkään tuossa mittarissa näy), ampeerimittari “nojaa” +30A tappiin kunnes sieltä sitten hiljalleen pienenee asettuen aika tarkalti nollan pintaan. Mikäli pitää valoja heti koneen käynnistyttyä(tai starttauksen aikana), ampeerimittari näyttää n. +15A:n arvoa käyttäytyen vastaavasti painuen nollan hujakoille kun akku on “täyttynyt”. Nämä siis huonohkolla akulla, on ollut vaihdettavien listalla jo pari vuotta, mutta talvikäynnistysten jäätyä väliin, tälläkin on vielä pärjännyt. Tosin keskuslukko ja hälytin syö akun parissa viikossa siihen kuntoon että työntämään pääsee…
Tuo virta mikä akulle päin menee, on hyvin pitkälle kiinni siitä miten laturi jaksaa akkua syöttää. Itsellä laturina Femsan laturi joka Visan koneeseen tarkoitettu on, alunperin sisäisellä säätäjällä, mutta nykyisin korvattu ulkoisella säätäjällä(ei säätäjä kestä kuumaa sijoitustaan). Laturin tuotoksi on ilmoitettu 30A, jonka se kiltisti myös tuottaa. Sen olen myös havainnut että myös “paska” akku ottaa tuon vastavan virran vastaan, mutta se ei vaan osaa enää varastoida sitä uuden tavoin. Ja tuon luokan virrat edellytävät hyviä kaapelointeja, alkuperäisen 2,5 neliömillin piuhan läpi ei tuollainen virta halua mennä, joten olen laittanut laturilta 6 neliön piuhalla sähkön kulkemaan ampeerimittarin kautta, valoille menee 4 neliön piuhaa(kaikki releillä) kuten myös eberin syötön. Ja tietenkin myös maadoitukset vastaavilla paksuuksilla, esim valojen miinuspiuhoissa kulkee se sama virta kuin syötön puolella. Tämä monasti unohdetaan…
Fatkat on kivoja…
@Jasu wrote:
Jaahas… Ei kiinnosta väitellä kumpi vie enemmän tilaa? Piti kuitenkin laittaa se asia jännitemittarin etuihin…
Mulle riitti että mainitsen asiasta, siksi sanoinkin että pienin varauksin, väittely niin ilmiselvästä asiasta ei kiinnosta.
@Jasu wrote:
Jännitemittari oikein säädettynä? Täh??? Sehän “säädetään” näyttämään sitä jännitettä mikä mittarin napoihin vaikuttaa. Jos jotenkin muuten, niin siinä tapauksessa koulutukseni on mennyt pahasti hukkaan(ammattikoulu+ammattikorkeakoulu, molemmat sähköalalle…), eikä töissäopittuakaan voisi siis enää hyödyntää…
Siis etkö sinä ymmärrä mikä sen säädön merkitys on?
@Jasu wrote:
Kuinka niin jännitemittari on hidas?
En usko että monenkaan on vaikea yhtyä tuohon väitteeseen, se jos myös amppeerimittarisi on hidas, ei poista sitä tosiasiaa että jännitemittarikin on hidas
@Jasu wrote:
Sen olen myös havainnut että myös “paska” akku ottaa tuon vastavan virran vastaan.
Tämä on jo käyttökelpoista matskua, kiitos vastauksesta kysymykseeni.
Kuinka paljon on täytenä sitten huonon ja hyvän akun virranottokyvyn ero? Meinaan että kuinka tarkka se asteikko on silloin kun akun kuntoja verrataan. Tyhjänä kahta akkua on nimittäin mahdotonta verrata keskenään.@nameone wrote:
@Jasu wrote:
Jännitemittari oikein säädettynä? Täh??? Sehän “säädetään” näyttämään sitä jännitettä mikä mittarin napoihin vaikuttaa. Jos jotenkin muuten, niin siinä tapauksessa koulutukseni on mennyt pahasti hukkaan(ammattikoulu+ammattikorkeakoulu, molemmat sähköalalle…), eikä töissäopittuakaan voisi siis enää hyödyntää…
Siis etkö sinä ymmärrä mikä sen säädön merkitys on?
Et tuossakaan vastannut että mistä jännitemittarin säädöstä oikein puhut? Sehän on (yleensä) säädetty jo tehtaalla näyttämään “oikein”, eli miksi ja miten sitä olet sitten säädellyt??? Mittari on säädetty näyttämään arvoa 12volttia sen napoihin vaikuttavan jännitteen ollessa 12 volttia vai mitä oikein tarkoitat? Selvennystä kiitos.
Jännitemittari on järjestään säädetty niin alas että se ei koskaan nouse valkoisen ylärajaan, vaan lymyileee siellä varjossa reunassa pohjalukemissa.
Looginen säätö on niin että se nousee max. lähelle punaista, jolloin havainnoiminen on helppoa myös pienemmillä jännitteillä.nameone: Kirjoititkin siis alkuperäisen “jännitemittarin” käytöstä, käsittääkseni keskustelussa oli kysymys “kummanko laitan”, eli siis LISÄVOLTTI- VAI AMPEERIMITTARIN toiminnasta!
Alkuperäinen jännitemittari on aivan epäkelpo tuohon tarkoitukseen, lähinnä siksi, että kabiinin lämpötila vaikuttaa sen antamaan tulokseen. Kyseessä kun on ns. terminen volttimittari, eli bi-metallijousta lämmitetään vastuslangalla, joka tottakai lämpiää enemmän jos jännitettä on enemmän. Eli mittarin mukaan kesällä lataa enemmän kuin talvella… Mitattu, tutkittu yms, kokemusta on jne. Tuon mittarin näyttämään on mittarin ympäröivällä lämpötilalla liian suuri merkitys että siihen voisi todellisuudessa luottaa. Ja tämä on kylläkin varsin hidas liikkeissään… Ja syy miksi ne on yleensä säädetty näyttämään mielestäsi liian pientä näyttämää, on juuri tuossa kuvaamassani rakenteen tuomassa ominaisuudessa. Mittari on säädetty näyttämään “oikein” keski-euroopan lämpötilassa, ei suomen oloissa…
Tässä kohtaa voin kyllä sanoa että taas on tehdas mennyt monta askelta taaksepäin jättäessään ampeerimittarin pois kojelaudasta ja myöhemmin korvannut sen tuolla ns. jännitemittarin tekeleellä…
Minulla on kutosessa – jolla tosin en nyt ole muutamaan vuoteen ajanut – punainen jännitevaroitusvalo (LED), joka syttyy, kun jännite on alempi kuin normaali latausjännite. Kun kaikki on ok, valo ei pala.
Kytkentä on itserakennettu ja halpa.
Vielä parempi olisi, jos siihen saisi myös ylijännitevaroituksen.
- Sinun täytyy olla kirjautunut vastataksesi tähän aiheeseen.