- Tämä aihe on tyhjä.
-
Artikkelit
-
Kulkimeni käynnistyy aina ensimmäisellä yrityksellä, käy kauniisti ja päästönmittaajakin oikein kehui hyviä arvoja.
Mutta miksihän tämä 1-kurkkuisella varustettu kutonen ei lähde pelkällä startin tuikkauksella niin kuin entinen 2-kurkkuisella varustettu lähti? Tämä vaatii kaasun pohjassa pitämisen starttaamisen ajan tai sitten piiiiitkän starttauksen ja vaivaisen käynnistymisen. Lämpötilalla ei ole vaikutusta kaasupolkimen käytön tarpeeseen, ainoastaan ryypyn käyttöön. Työpaikan pihassa kuljin on vaihteleviin suuntiin vinossa eikä silläkään ole vaikutusta. Muuten käyntiä parantanut kipinäboksi ei vaikuttanut käynnistykseen, yhtä hyvin lähti huonoillakin kipinöillä.
Tämä nyt on ehkä turhaa hifistelyä mutta olishan se hienompi jos vois seistä kulkimen vieressä käynnistäessä;)
Jokainen kaasari on tapaus erikseen. 1-kurkkuisen kaasuläpän akseli on suurin murheenkryyni vanhetessaan. Pääasia, että käyntiin lähteen. Joskus kuumana minunkaan kaksikurkkuisella kaasarilla varustettu Dyane ei lähde muuten kuin kaasu pohjassa käyntiin.
Usean 2CV:n omistajana olen huomannut, että yksilöitä ovat. Moni asia vaikuttaa moneen ja vaikea on suoraa logiikkaa löytää. Joka tapauksessa tuntuvat käynnistyvän viimeistään, kun bensiini ja kipinä kohtaavat palotilassa sopivassa suhteessa.
Notta oliskohan pienempi kammio bensaa… eli yksikurkkuisesta todennäköisesti haihtuu ajon jälkeen bensat pois helpommin ja siksi tarvii kaasun painalluksen ennenkuin kammio täyttyy taas bensasta, ts. kiihdytyspumppu ruiskaisee sen verran mitä tarvii hän. Kokeileppas sellaista menettelyä, että parkkiin jättäessä vedät ryypyn täysille…silloin ryypyn läppä hieman hidastaa haihtumista.
Espoo-Ke-Su
[B] [color color=blue]Dyane -68, Dyane Super -73, 2cv6 -77, 2cv Super -71, 2cv6 AK XXXL -76 [/color][/B]Ihan sama vaikka heti sammuttamisen jälkeen käynnistäisi uudestaan. Ei voi haihtumisesta ainakaan johtua. Jos sopan vähyydestä olisi kiinni niin kaasupolkimen äkkinäinen polkaisu pitäisi auttaa/riittää, nyt kuitenkin tarvitaan se pitkä pohjassa pitäminen niin kuin liikaa soppaa.
Se on Citroen 2CV:n käyttöohjekirjan mukaankin oikea tapa käynnistää kuuma moottori (ks. Apua-Help s. 58). Varmaan myös harvinaisen kuumat ilmat korostavat ilmiötä nyt.
Minulla on ollut samanlaisia oireita jo pitempään. Käytössä IsoVaaleessa kutonen 2-kurkkuisella kaasarilla ja sytytys 123. Kylmänä lähti aina hyvin käyntiin, mutta kuumana tosi huonosti. Vika osoittautui löytyvän uudehkosta puolasta. Lämmetessään puola ei sitten enää toiminutkaan kunnolla. Nyt paikalla on vanhempi, mutta käytöstä poistettuna täysin ehjä puola. Kyllä lähtee!
Josko samanlaisia oireita muillakin kuten olen kuullut.
Osmo
Syksyn viiletessä tuli uudenlainen oire. Käynnistäessä käynnistyy heti, mutta myös sammuu heti. Tätä leikkiä kun pari-kolme kertaa jatketaan niin kone jää käymään oikein nätisti ja toimii niin kuin pitääkin. Ajosta lämpimänä käynnistyy taas normaalisti. Epäilin että bensapumppu ei ihan kylmänä vaan jaksa pitää kohokammion pintaa kohdallaan.
Mutta tänään +4C viileydessä 12 tuntia nukuttuaan kuljin käynnistyi ja jäi kehräämään nätimmin kuin moni ruiskukoneinen. Oliko käynnistysongelmat pelkkää huomionkipeyttä ja nyt lapsi on tyytyväinen kun yöllä pesin sen ja täytin pissapojan+renkaat?
Onko venttiilit säädetty oikein Citroen-tehtaan ohjeiden mukaan?
Itselläni oli unohtunut säätöhommat . Kone ei enää uudelleenkäynnistynyt kuumana.
Vika oli edellämainittu. Säädöstä puheenollen,itse aikanaan vertailin Eerolan ohjeiden mukaan
tehtyä Citroenin ohjeistuksiin. Muistelisin että Eerolan ohjeilla tehty tuli vähintäin 0,10mm tiukempi.
Tämä tuli lukuisia kertoja testattua.
Ja vielä säätäjille Muistutus! Venttiilit eivät ole sytytyshetkellä yhtäaikaa kiinni. Imu- ja pakoventtiilillä on
sätkässäkin omat aukeamis- ja sulkeutumisasteensa. Näillä sivuilla on toisin väitetty. Asia on helppo todeta
mistä tahansa vähänkin perusteellisemmin venttiilien ajoitusta käsittelevästä esityksestä, usein asia
on havainnollistettu kellotaulunomaisella diagrammilla. Elikkä sytytyshetki ei ole oikeaoppinen
venttiilien vertailukohta. Toki vielä huonompiakin löytää. Kutosen kone muistaakseni on tässä suhteessa armeliaampi.
Gustaf@gustaf wrote:
Ja vielä säätäjille Muistutus! Venttiilit eivät ole sytytyshetkellä yhtäaikaa kiinni. Imu- ja pakoventtiilillä on
sätkässäkin omat aukeamis- ja sulkeutumisasteensa. Näillä sivuilla on toisin väitetty. Asia on helppo todeta
mistä tahansa vähänkin perusteellisemmin venttiilien ajoitusta käsittelevästä esityksestä, usein asia
on havainnollistettu kellotaulunomaisella diagrammilla. Elikkä sytytyshetki ei ole oikeaoppinen
venttiilien vertailukohta.Kyllä ihan varmasti on. Jos venttiilit eivät olisi kiinni, niin ei olisi puristustakaan. Taitanet nyt sekoittaa tämän asian overlap -käsitteeseen, jossa männän yläkuolokohdassa ei venttiilit ole kumpikaan kiinni, mutta tämä tapahtuu “sillä toisella kierroksella”, eli tuohon venttiilinsäätötilanteeseen suhteutettuna kun oltaisiin säätämässä toisen pytyn venttiileitä..!
Niimpä,,
kun venttiilin säätöjä tehdään niin todella toisen puolen sylinterillä on menossa niin sanotusti “vaihto”,,
eli pakoventtiili on sulkeumassa ja samaan aikaan on imuventtiili alkamassa avautua..
On helposti huomattavissa kun pyörittää konetta venttiilikopat avattuina..
Samalla näkee kumman puolen sylinteriltä kannattaisi yrittää säätää venttiilit…
Tällä tavalla allekirjoittanut on yrittänyt opastaa korjaus / huoltokurssilla venttiilien säätöä.. 💡
Toisaalla Wikissä… ➡ https://www.2cv.fi/wiki/index.php?title=Venttiiliv%C3%A4lysten_s%C3%A4%C3%A4t%C3%B6
Ja aiemmin täällä palstalla.. ➡ http://www.suomen2cvkilta.fi/forum/viewtopic.php?p=21363#21363Mauno Nurkkala.. Raahe - Piehinki - Ylitornio.
Lapinjaos Hupimestari.. 🙂Käynnistyksen jälkeisestä sammumisesta kylmänä: onko kaasarisi uudenpaa tyyppiä, jossa on kaasarin päällä alipaineella toimiva mekanismi, joka vetää ryyppyä pois päältä käynnistyksen jälkeen. Tämän voi lukita pois käytöstä Suomen talvessa. Joskus häiriötä aiheuttaa myös rikkoutunut rikastinläpän pikkujousi (läppä heiluu ilmavirrassa miten sattuu).
Alipainehömpötyksiä ei ole. Ryyppyläpän mahdolliseen läpättämiseen voisin perehtyä. Syksyn viileissä keleissä tuli ajettua pääosin ryyppy ihan vähän päällä kone lämpimänäkin kun ryyppy pois ei menohalut olleet kunnossa. Kesäkuussa pakokaasutestissä tuli kuitenkin oikein hienot arvot ryyppynuppi pohjaan juntattuna. Tähän voisi liittyä sekin että kesällä ryyppy aina välillä ryömi hieman päälle kunnes tönäisin ryyppynupin takaisin millin tai kaksi syvemmälle pohjaan.
- Sinun täytyy olla kirjautunut vastataksesi tähän aiheeseen.