- Tämä aihe on tyhjä.
-
Artikkelit
-
Älkää nyt sitten ihan oikeasti naurako minulle kun tunnen jo itsene riittävän tyhmäksi kun kysyn… 😉
Olen siis ihan oikeasti ihan vasta-alkaja rättäreiden maailmassa enkä ole muutenkaan autojen kanssa puuhaillut…ajanut vaan sitäkin enemmän sinä aikana kun kortin olen omistanut…ja aina Citikalla. Mutta aion nyt opetella yhtä sun toista rättärini, aikaa se tulee viemään.Eli kysyn nyt ihan oikeasti niinkin yksinkertaisesta asiasta kuin käynnistäminen, kaasutinmoottori ja ryypyn käyttö ovat minulle ihan uusia asioita. Ja jos nyt luulet, että en saa kuljintani ollenkaan käyntiin, niin kyllä saan. Mutta: Moottorin ollessa kylmä käytän siis ryyppyä. Laitan vaihteen vapaalle, ryypyn täysille ja pidän vielä kytkimen pohjassa. Väännän avainta ja moottori hyrähtää käyntiin. Vähitellen kun kuulen kierrosten lisääntyvätn vähennän ryyppyä ja saan sen muutamassa minuutissa pois päältä. Toimin ilmeisesti oikein?
No, probleema on siinä, kun moottori onkin jo vähän lämmin. Sätkien henkimaailmasta ymmärtämättömät tuttuni, joilla kuitenkin joskun on ollut kaasutinmoottori ja ryyppy, neuvovat tässäkin tilanteessa käyttämään ryyppyä. Näin toiminkin pari kertaa, mutta molemmilla kerroilla ihan hyvin pyörivä moottori simahti itsekseen ennen kuin eteenpäin pääsin…noin puolen minuutin kuluttua käynnistämisestä. Sitten sainkin odotella pari minuuttia, että pystyi kokeilemaan uutta starttia. Ei siis inahtanut ollenkaan sammuttuaan, mutta parin minuutin jälkeen toimi taas. Mistä kyse?
No, löysin netistä Haynesin manuaalista kopioituja sivuja, ja siellähän oli ohje olla käyttämättä ryyppyä kun moottori on lämmin. Eli startata kaasun avulla. Näin tein, käynnistin vähän lämpimän moottorin (olin ajanut 10 minuuttia ja käynyt 10 minuuttia kaupassa) pitäen kaasun pohjassa. Moottori starttasi, vapautin kaasun ja olin lähdössä ajamaan, mutta moottori sammui taas itsekseen. Ja taas se pari minuuttia odottelua. Sen jälkeen käynnistin ryypyn avulla ja pidin reippailla kierroksilla jokusen aikaa.
Eilen oli ensimmäinen päivä kun en saanut moottoria simahtamaan omia aikojaan. (Huom, olen omistanut sätkäni viime torstaista.) Aamulla lähtiessä käynnistys ryypyllä. Sitten aamupäivän mittaan kun ajelin sieltä tänne ja tuonne ja ees taas käynnistin antamalla kuulotuntumalla kaasua ja odottelin liikkeellelähtöä reilun minuutin antaen jalalla kaasua kuulotuntumalla.
Eli siis, onko neuvoja mitä teen väärin ja mitä teen oikein ja onko syypää vain tämä kokematon kuljettaja? Vinkkejä ja neuvoja, kiitos.
Mainitsempa nyt vielä, että ei ole mitään tietoa, milloin sytystulpat on viimeksi vaihdettu. Käyn huomenna ostamassa uudet ja ensi viikolla saan neuvojan viereen opastamaan niiden vaihdon.
Pursuilevan ja varmastikin avuttomuudessaan hilpeyttä herättävän viestin lopettaa Roslin hyvin nolona 😳 ja pyytää, että älkää minua nyt ihan tyhmänä pitäkö.
Tervetuloa joukoon!
Olet törmännyt aivan samaan ropleemaan, johon minäkin tässä reilun vuoden sätkäkokemuksellani. Aika pitkältä tuntuu vieteri puolilämpimänä tuossa itsellänikin. Parhaaseen tulokseen, toistaiseksi, olen päässyt rauhallisella kaasun lähes pohjaan painalluksella (samalla startaten) ja n. 2/3 pohjastapäin nostaen. Silloin yleensä hörähtää.
Tuota sammahtelua startin jälkeen en ole huomannut.
Ja kylmäkäynnistyksesi oli aivan oikein. Välillä vain herää kysymys, milloin on kylmä 😉
Tuli vielä mieleeni… Ajeletko kärjillä vai jollakin CDI-härpäkkeellä? Minulla on sellainen 80-luvulta peräisin oleva vehjes, joka käyttää kärkiä vain heikkovirtakytkimenä. Olen ajatellut päivittää 123:seen, mikä on paljon mainetta niittänyt kärjetön systeemi.
Liekö sillä mitään vaikutuksia puolivillaiseen lähtöön..?
Mikäli kyseessä on kaksikurkkuinen kaasutinkone niin sellaista en ole vielä saanut kastelemaan tulppiaan vaikka kuinka polkisin, mutta yksikurkkuinen on herkempi kastelemaan tulpat kylmäkäynnistyksessä jos oikein innostuu etukäteen polkemaan. Käytän itse ryyppyä vain sen verran mitä on tarpeen, eli kesäisin en vedä sitä lähellekään täysille edes kun jo hörähtää… Jos olisi paremmat männät koneessa, en käyttäisi ollenkaan. Viralliselta nimeltään ryyppy on rikastin, joten se kertoo jo aika paljon sen käyttötarkoituksesta: silloin kun kone käy laihalla, on syytä käyttää rikastinta. Tämä laihuus ilmenee kylmänä yskimisellä ja sammumisella. Tavallaan, ryyppy löytyy uusistakin autoista, mutta täysin automaattisena ja bittipohjaisena…Sätkä taas kun ei ole automaattinen juuri missään 😀
Uusistakin tulpista pitää muuten katsoa se kärkiväli kohdalleen, se tuntuu olevan nykyisin liian iso “tehdasasetuksena”. Sätkän ohjearvo on 0.6mm, mutta varsinkin syksy/talvikelissä olen havainnut 0.4mm paremmin toimivaksi.
Ei muuta kuin iloisia ajeluja uudella perheenjäsenellä 😉
Espoo-Ke-Su
[B] [color color=blue]Dyane -68, Dyane Super -73, 2cv6 -77, 2cv Super -71, 2cv6 AK XXXL -76 [/color][/B]Kuulostais äkkiä että pitäisi tehdä huolto tarkistiksia tuolle koneelle…
Esim; Kärkien säätö ja sytytyksen ajoitus,, venttiilien säätö ynnä muuta..
Bensapumpun tarkistus ja kaasuttimen säätö.. Eiköhän noilla säädöillä ala
pelittään nöyrästi?? 💡Mauno Nurkkala.. Raahe - Piehinki - Ylitornio.
Lapinjaos Hupimestari.. 🙂Kuulostaa ihan normaalilta toiminnalta, tietenkin huoltaa pitää säännöllisesti. Wanhuksen ohjekirjassa kerrotaan että kylmänä käynnistettäessä käytetään ryyppyä, eikä paineta kaasua, kuumana toisinpäin, eli ei ryyppyä ja kaasu pohjassa. Haaleana pitää varmaan hakea jotakin siltä väliltä 😀 . Kuten Akaile totesi, kaksikurkkuinen ei ole niin herkkä kaasupolkimen asennolle, mutta ainakin tuon oman pakun AM-kone on vähän nirsompi, ja vaatii kuumana että kaasu on jos ei pohjassa, niin reilusti auki.
Kiitos tervetuliais-toivotuksista. 🙂
Kyseessä on siis vuosimalli 89.
Joo, taitaa suurin osin olla kulkimen sielunelämää ja että opin tuntemaan yksilöni.
Pikkasen kyllä ihmetytti äsken ajonpäätteeksi kun parkkeerasin, niin hyytyi parkkiruudussa ja sai kyllä sitten ihan itse itsensä takaisin käyntiin. Tunnistiko kotinsa ja ajatteli sammuttaa itsensä, mutta tulikin siihen ajatukseen, että antaa emännän hoitaa homma. 😆
Mutta kyllä, koska huoltohistoria on jokseenkin pimennossa, niin huoltotsekkejä täytyy alkaa tekemään/teettämään. Sytystystulpat ja kärjet varmaan ensimmäiseksi. Jahka selvitään jonkinmoisella listalla huomisesta katsastuksesta. 😯
Ihan samanlaisia ongelmia olen kokenut. Ja sitten sitä töpeksii just sillon ko kokeneempi kulkinisti tolppaa vieressä!!! 😳
Kiva nährä kuinka 1234:n vaikuttaa tuohon käynnistyvyyteen.
Muuten ihan oijkeesti välillä huomaa vanhempien ‘partojen’ myhäilyn, kun kyselee hassuja… mutta sehän on tavallaan hyväkin, että kysellään, niin ymmärretään, että meitä on moneksi! Annetaan vaan kaikkien kukkien kukkia 💡Muuten tuosta yxjakax-kurkkuisuudesta. Mistä vuodesta tai- mallista lähtien niitä alettiin kaksikurkkuistaa? 😳 Vai tehtiinkö kutosiakin rintarinnan
yx ja kx-kurkkuisina? 😳Tiinoissa ja Ameissa 2-kurkkuisia oli jo 70-luvun alkupuolella. 2CV:ssä vm. 1979 eteenpäin käsittääkseni ainoana vaihtoehtona.
2-kurkkuisia kyllä löytyy pienin eroin useita malleja.
Kyllä toi 123 ainakin mulla auttoi ko. asiaan.
Niin, lisäystä vielä että kun kylmänä laitan käyntiin, ryypyn vedän vain sentin ulospäin, niin että kierrokset vähän nousevat. puolen minuutin päästä ryypyn voi jo laittaa pois. Kaasua en ole koskaan painellut.
Avainta kun vähän vilauttaa niin aina lähtee kuin palmun alta.Niin ja sehän on todella fiksun ihmisen merkki joka kyselee..”tämä ihminenh’än haluaa oppia uutta..” 8)
Vika löytyi sähköpuolelta. Kuljinta kävi vilkaisemassa eilen erityiseti sähköpuolta ymmärtävä ihminen, ja johdotuksista löytyi mielenkiintoisia liitoksia sun muuta kivaa, jotka saivat sähköt heilahtelemaan vaikka miten.
Sain tässä viikonaikana itse haarukoitua, että voisi liittyä sähköihin kun huomasin, että startin jälkeen ajovalojen päällelaittaminen lisäsi mahdollisuutta kulkimen simahtamiseen käynnistämisen jälkeen. Ja kun tosiaan kerran kävi niin, että auto simahti ajon jälkeenkin ja hyrähti sitten kuitenkin itse käyntiin, niin silloin olin käyttänyt ajovalojen lisäksi pyyhkijöitä. Sainpahan vaan jonkun aikaa vakuutella tälle tutulle, että kulkimessa on mielestäni “vikaa” eikä nyt ihan taida olla vain kyse kokemattomasta naisihmisestä ratissa…
Mutta noin muuten, opin jo kyllä hallitsemaan kulkimen ja välttämään noita simahduksia tässä reilun viikon aikana tyyliin ajovalot päälle vasta kun kuljin pysynyt käynnissä muutaman minuutin jne…
Ja mistäkö nyt tiedän pienen ajon jälkeen onko moottori jo lämmin vai tarttisko ryyppyä? No, käynnistän kaasulla ja kuunteleen kuin hyrisee ja jos ei hyrise vielä mukavan oloisesti, laitan pienen ryypyn päälle.
Tuosta 123-systeemistä luin. Loistavaa, että nykytekniikkaa käytetään noin simppelisti hyödyntäen vanhemman tekniikan avuksi. Loisto härpäke, en tiedä josko joskus moisen innostuisi hakkimaan, mutta nyt on alkanut kuljin tulla tutuksi ja haluan nauttia siitä tällaisenaan. 😉
Ryyppy kannattaa kyllä ottaa pois päältä niin pian kuin mahdollista ainakin tasaisessa ajossa. Kesällä sitä ei usein tarvita lainkaan. Tyhjäkäynnillä vaikkapa liikennevaloissa voi sitä vetää uudestaan hieman päälle, jos moottori on sammumaisillaan. Koneet kuitenkin tuntuvat olevan tyypyn tarpeessaan hieman yksilöllisiä.
Ryypy tehtävä on rikastaa polttoaineseosta koneen ollessa kylmä. Ryypyn päälläpitäminen lisää polttoaineenkulutusta ja liiallinen käyttö nokeaa konetta.
- Sinun täytyy olla kirjautunut vastataksesi tähän aiheeseen.