- Tämä aihe sisältää 26 vastaukset, 8 ääntä, ja päivitettiin viimeksi 16.1.2016 at 14:22
toimesta.
-
Artikkelit
-
Viittaukseni kahteen laturiin juontaa 70-80-luvun autosuunnistus2ceeveesiin – tarina kertoo kahden laturin järjestelmästä, ja tarinan kertojat ovat killan jäseniä tälläkin hetkellä. Pitää kysellä lisää, mm. asennuksen toteutuksesta.
Sitten muutama kysymys:
Ohessa olevissa kuvissa (5kpl) on neljä erilaista sätkään sopivaa laturia. Ekassa kuvassa normi-Ducellier, jonka persuksessa lukee 22/30A, ja nyt se kysymys – antaako tuo laturi samat virrat ja tehot kuin toisessa kuvassa oleva ParisjaRööni, jonka persuksessa lukee 30A.
[IMG]http://i84.photobucket.com/albums/k15/2cvjimmi/image_zps3ti5s98v.jpeg[/IMG]
[IMG]http://i84.photobucket.com/albums/k15/2cvjimmi/image_zpskapunmdf.jpeg[/IMG]
Kolmannessa kuvassa on toinen ParisjaRööni, 35A – tämä taitaa olla GeeSästä (?). Tämä sopinee paikoilleen vähän soveltaen (esim. Jasun tekemällä sovitteella), samaiseen latausreleeseen kuin edellisetkin?
[IMG]http://i84.photobucket.com/albums/k15/2cvjimmi/image_zpsployihir.jpeg[/IMG]
Neljännessä kuvassa on 40A Femsa, jonka asennuspaikat on identtiset edelliseen laturiin, mutta kysymys kuuluukin, miten on johdotuksen suhteen – mikä ja minne?
[IMG]http://i84.photobucket.com/albums/k15/2cvjimmi/image_zpssbwi1cpp.jpeg[/IMG]
Viides kuva, joka mennee seuraavaan viestiin, on nuo kaikki laturit samassa kuvassa, eli jos päädyn ParisjaRöönin 35A:seen, niin kannattaako vaihtaa tuo hihnapyörä pienemmäksi, enkö silloin saavuta aikaisemman heräämisen?
[IMG]http://i84.photobucket.com/albums/k15/2cvjimmi/image_zpskzusy5x3.jpeg[/IMG]
Näitä kyselee koulutukseltaan paksusähkömies, jonka taidot on vähän hapettuneet ja varsinkin päivittämättä (mol:n kommentti työhistoriaani)
Jimmi Porist'
044-339238kuusi
jimmi65(ät)gmail.com35A voinee olla myös Visasta? 40A Femsa ilmeisesti sisäisellä säätäjällä? Jos siinä on etupuolella kaksi lattaliitintä niin toisesta niistä lähtee laturin merkkivalo ja toiseen syötetään plussaa säätäjälle. Takaa mutterillinen menee normaalisti kohti akkua.
Kaksi samoin amppeerein varustettua erimerkkistä laturia työntää saman tehon ulos.
Teho lasketaan PUIMURI-kaavasta, josta jätetään äMmä keulan ja perän välistä pois, jolloin P=UI ja U=RI, jossa:
P=Teho, Wattia
U=Jännite, Volttia
I=Virta, Amppeeria
R=Resistanssi, Ohmia
==> P=14,4V * 30A= 432 wattia, joka on siis maksimiteho laturin ladatessa rajapinnassa, jonka jälkeen pitkäaikaissyöttönä akku alkaisi kiehua. Lähempänä totuutta lienee, kun laskee 12 voltilla.Espoo-Ke-Su
[B] [color color=blue]Dyane -68, Dyane Super -73, 2cv6 -77, 2cv Super -71, 2cv6 AK XXXL -76 [/color][/B]Paris-Rhone tuntuu koetun perusteella olevan heikoin antamaan virtaa pienillä kierroksilla, Femsan ollessa lähempänä nykytekniikkaa joka taas herää jo lähes tyhjäkäynnillä…
Se sisäisellä säätäjällä oleva Femsa taitaa olla samanlainen mikä on nyt omassa “projektimoottorissa”. 40 ampeerinen, sisäisellä säätäjällä, jonka säätäjävian takia siirsin joskus vuosia takaperin syrjään. Toimi tovin, merkkivalo-ohjauksineen, mutta se ei isommin huvittanut kun säätäjän kärvähtäessä tempasi kerrasta (tyhjäkäynnillä) ampeerimittarin latauspuolen tappiin, pysyen siellä niin kauan kuin moottori käynnissä oli. Vastusti käyntiä muuten aika sujuvasti…
Joten, muovinen takaosa pois, säätäjä (hupsu metallikotelo josta lähtee viitisen piuhaa) pois, jos en väärin muista niin toinen hiili pitää kytkeä maihin (säätäjän kautta meni alkujaan molemmat) ja toisesta hiilestä sitten Sätkän alkuperäiselle säätimelle. Jos sitten hifistellä haluaa, niin kyseisestä laturimallista löytyy “ylimääräiset” diodit joita voi käyttää latauksen merkkivalon ohjaukseen. Laturin ladatessa siihen kytkentäpisteeseen tulee, sovelluksesta riippuen joko 6-7 volttia tai 12-14 volttia, sen mukaan sitten valitsee releen mikä vetäessään katkaisee yhteyden merkkivalolle (näin toimii myös Sitikan ne alkuperäiset latausreleet missä on latausvalolle ohjaus)…
Ihan helposti en lähtisi hihnapyörää pienentämään, Sätkän kone kun kiertää muutenkin ihan reilusti ns. auton moottoriin verrattuna. Paitsi jos on selkeää vajavaisuutta alakierroksilla latauksessa, ja on paljon kaupungissa pyörittelyä eli seisoskelua valoissa tyhmäkäynnillä odotellen, niin sitten pyörän pienennykselle voisi ollakin aihetta…
Mites se meni, savun hälvettyä tutkitaan mitä tuli kytkettyä..?
Kunnostan tuo Femsan Jasun ohjeen mukaan. Lähettelen lisäkysymyksiä sitten kun on niiden aika.
Jimmi Porist'
044-339238kuusi
jimmi65(ät)gmail.comFemsa purettu. Hiilet siis toinen maihin, toinen latausreleelle. Entä siinä “sillassa” (alumiiniritilä+diodit) oleva ruskea piuha?
Kyseisen osan alla oli musta pieni suorakaiteen muotoinen nappula, josta lähti punainen piuha hiilien toiseen ruuvilliseen kohtaan. Häiriönpoistokonkka?Yritän pistää kuvat, mutta ovat varmasti liian suuria.
[IMG]http://i84.photobucket.com/albums/k15/2cvjimmi/Mobile%20Uploads/20160113_183739_zpsfmncuxwq.jpg[/IMG]
[IMG]http://i84.photobucket.com/albums/k15/2cvjimmi/Mobile%20Uploads/20160113_184143_zpskhmp123o.jpg[/IMG]
[IMG]http://i84.photobucket.com/albums/k15/2cvjimmi/Mobile%20Uploads/20160113_184151_zpsgv0n9vil.jpg[/IMG]
[IMG]http://i84.photobucket.com/albums/k15/2cvjimmi/Mobile%20Uploads/20160113_184555_zpsakeuh08p.jpg[/IMG]
On tää työlästä photobucketin ja ipadin kanssa, ei tykkää.Jimmi Porist'
044-339238kuusi
jimmi65(ät)gmail.comIhan en tästä kuvasta näe, miten ne johdot menivät:
Mutta omaa muistikuvaani ja Jasun lausuntoa hyödyntäen uskaltaisin väittää, että ruskea johto menee latauksen merkkivalolle miinukseksi, eli lamppu syttyy, mikäli staattori ei ala puskemaan virtasta ulos.
Ja joo, musta palikka on radion häiriönpoistokondensaattori. Ei kannata hävittää, vaikkei kiinni laturiin laittaisi. On nimittäin toimiva kikka. Uudet mankat eivät juuri ääntele omien sisäisten häiriönpoistajien vuoksi, mutta puritaanisesti vanhassa Blaupunktissa tms. pitäytyessä latausääni on taattu.
Espoo-Ke-Su
[B] [color color=blue]Dyane -68, Dyane Super -73, 2cv6 -77, 2cv Super -71, 2cv6 AK XXXL -76 [/color][/B]
Sinisessä muovissa olevan lattaliittimien harmaa johto meni säätimelle (metallirasia), samoin toisen lattaliittimen sininen johto (samaiselta liittimeltä lähti myös toinen sininen, jonka paikka on nyt hämäränä mielessä – voisiko olla toinen hiili (ruuviliitin) (perskule, kun ei tullut kuvaa tuosta ennen availua), säätimeltä punainen meni alumiiniosan pultille, häiriönpoistajan punainen johto tuli eristettyyn hiilikohtaan, ruskea meni säätimelle, ja vihreä säätimeltä hiilien toiseen (lattaliitin-napaan).
eli nyt laitan toisen hiilen maihin, ja toiselta hiileltä vien johdon latausreleelle. Häiriönpoistajan jätän käyttöön, koska nykyisessä äänentuottimessani noita häiriöitä on (voi kyllä johtua liian ovelasta antennijohdon sijoittelustakin). Ruskean johdon jätän auki, jotta saan asennushetkellä mitattua siinä olevan jännitteen, ja siten asennettua oikean releen merkkivalolle. Ja pultilta paksu johto startille.
Näinkö yksinkertaista?Jimmi Porist'
044-339238kuusi
jimmi65(ät)gmail.comJos siinä on etupuolella kaksi lattaliitintä niin toisesta niistä lähtee laturin merkkivalo ja toiseen syötetään plussaa säätäjälle. Takaa mutterillinen menee normaalisti kohti akkua.
Tuossahan tuo selkeästi lukee, johtojen värit vaan hämää – ei ole tottunut sinistä pitämään plussana.
Jimmi Porist'
044-339238kuusi
jimmi65(ät)gmail.comMistäs tuossa olikaan kontakti diodisillasta siihen pulttiin, johon iso plussa kiinnitetään? Diodisillan tehtävähän on tasasuunnata käämeiltä tulevaa virtaa. Siellä staattorilla on siis kolme käämiparia (vaihetta) (tai vaihtoehtoisesti yksi käämilohko per 120 astetta), joista jokaisesta tulee virtaa ulos hieman eri tahdissa, koska roottori(n magneettikenttä) pyörii jokaisen käämiparin ohi eri aikaan. Diodit estävät virran kulkua väärään suuntaan, eli kun yhdestä käämiparista tulee virtaa kohti akkua niin se virta ei kulje muihin käämeihin, kun niiden diodit estävät sen kulkusuunnan, sekä virran akulta laturin käämiin. Sitten seuraava pari työntää virtaa ja edellinen plokkautuu diodillaan jne.
Mekaanisesti sähkömoottori/generaattori on yksinkertainen kapistus, ainoastaan tuo sähkömystiikka tekee siitä hankalahkon, jos mennään pintaa syvemmälle. Saatoin puhua osittain puutaheinää, mutta jotakuinkin näin.
Espoo-Ke-Su
[B] [color color=blue]Dyane -68, Dyane Super -73, 2cv6 -77, 2cv Super -71, 2cv6 AK XXXL -76 [/color][/B]Ainoa mahdollisuus on tuo alumiinijäähdytysrivasto (?). Sen toisessa päässä tuo pultti, josta lähtö.
Tuonne jonnekin kannattaisi laittaa sulake, vaan eipä ole oikein paikkaa…
Jimmi Porist'
044-339238kuusi
jimmi65(ät)gmail.comAinoa mahdollisuus on tuo alumiinijäähdytysrivasto (?). Sen toisessa päässä tuo pultti, josta lähtö.
Juu niin se taisi olla, sisäisellä kontaktilla. Yli puoli vuosikymmentä jo siitäkin, kun Geesun laturia raplasin atomeina. Siitä irrotin tuon diodisillan staattorista. Vaihelankojen tinaukset eivät auenneet normaalilla kolvilla, jouduin Gourme-liekittimellä antamaan lämpöä juotoksiin, jotta sain tinaukset imaistua pois. Jossain sätkän laturimallisahan on sulake, mutta onko se vain hiilisillalle? Staattorille ei taida yleensäkkään olla suojaa ja sen vuoksi akunkenkien napaisuuden ja hitsaamisen kanssa kannattaa olla varovainen.
Espoo-Ke-Su
[B] [color color=blue]Dyane -68, Dyane Super -73, 2cv6 -77, 2cv Super -71, 2cv6 AK XXXL -76 [/color][/B]
- Sinun täytyy olla kirjautunut vastataksesi tähän aiheeseen.