- Tämä aihe on tyhjä.
-
Artikkelit
-
Suomen olosuhteissa ei tule oikeastaan milloinkaan ongelmia jarrujen jäähdytyksen kanssa. Ulkomailla voivat kuitenkin serpentiinit tulla vastaan yllättävissäkin paikoissa ja reissukuormassa jarruttelu on taitolaji.
Kokemukseni mukaan LHM-levyjarrut kestävät kuumutta huonosti. Samoja mäkiä kivutessa ja laskettaessa ei wanhuspakulla ole ollut mitään ongelmaa, kun taas Acadianen kanssa on pitänyt olla kieli keskellä suuta ja pitkiä jäähdyttelytaukojakin on tarvittu.
kerran kilometritolkulla ylämäkeä ykkösellä kiivettyämme havaitsin tauolla että loodan kannen pinta oli niin kuuma, että sylki kiehui. Tässä vaiheessa ei siis oltu jarruteltu vielä lainkaan ja poljin alkoi jo mennä lattiaan. Jarrusatuloiden sijainti loodan kyljessä ja lähellä sylintereitä altistaa ne koneen ja loodan rungon kautta johtuvalle kuumuudelle. Alkuperäiset levyjen jäähdytyssysteemit eivät paljoa tätä pysty kompensoimaan.
Nyt ajattelinkin jättää ne kahnaavat jäähdytyshimmelit sieltä levyjen alta pois ja johtaa puhalluksen suoraan kohti jarrusatuloita. Liekö vaikutusta jää nähtäväksi…
Materiaali on LVI-suojaputkea, jota oli remontista jäänyt yli.
Joka tapauksessa LHM taitaa kiehua jo hieman yli sadassa, kun taas tavallinen jarruneste sietää korkeampaa lämpötilaa.
Itävaltalaiset antoivat ohjeeksi kuumenneiden LHM-jarrujen elvyttämiseksi avata vain jarrusatuloiden ilmasruuvi kahvitauon ajaksi ilman mitään pumppaamista. Näin höyryt pääsevät ulos; heidän tulkintansa mukaan pienet vesihelmet LHM-nesteen seassa höyrystyvät jo sadassa asteessa ja aiheuttavat pehmeyttä. Kukaties, sillä tavallisessa jarrunesteessähän vesi sekoittuu litkuun ja vain pikkuhiljaa alentaa kiehumispistettä.
Millaisia kokemuksia muilla?
Kyllä kai LHM:n ja voiteluöljyjen kiehumispiste noin yleisesti sentään liki 300 astetta on? Jos loota porisee sadassa, niin joko laatikon huohotus on pielessä ja pöhisee sen takia, tai siellä on runsaasti vettä sisällä.
Ei siis loodassa kiehunut kuin sen pintaan sylkäisty vesi ja vaikka sitä olisikin loodan sisällä, ei se sieltä jarrujärjestelmään voi johtua…
Mielenkiintoista olisi tietää tuo LHM:n teoreettinen kiehumispiste.
Sorry, käsitin hieman väärin. Joo, kyllä tuo on tuttua, räkä pihisee lootan ja vetareiden pinnassa kun tarpeeksi kauan ajelee hitaasti jyrkkää ylämäkeä. Moderissa konstruktiossa sentään hukkaputket ohjaavat kuuman ilman ulos konehuoneesta, mutta wanhuksessa kaikki päätyy konehuonetta lämmittämään. Periaatteessa LHM ei pitäisi hävittää jarruja samoin kun vanha jarruneste koska DOT-neste sitoo aivan uskomattoman määrän vettä itseensä, mutta LHM ei.
Epävirallisen tiedon mukaan LHM:n kiehumispiste on 255 astetta, DOT5 n. 260, mutta alenee huomattavasti vanhetessaan (eli sitoessaan kondenssivettä).Joo, just löysin tuon saman 255 astetta kiehumispisteeksi LHM:lle.
Muut jarrunesteet Wikipediassa:http://en.wikipedia.org/wiki/Brake_fluidBoiling points for common braking fluids [1]
Dry boiling point Wet boiling point
DOT 3 205 °C (401 °F) 140 °C (284 °F)
DOT 4 230 °C (446 °F) 155 °C (311 °F)
DOT 5 260 °C (500 °F) 180 °C (356 °F)
DOT 5.1 270 °C (518 °F) 190 °C (374 °F)Mikä on tuo kuiva- ja märkäkiehumispiste?
Toisessa yhteydestä netissä löysin vahvistusta tuolle itävaltalaisten selitykselle. Jos LHM-järjestelmään pääsee vettä, se ei sekoitu nesteeseen vaan hakeutuu raskaampana lymyämään jonnekin järjestelmän pohjalle kaasuuntuakseen aina 100 asteen lämpötilassa. Veden ulos houkutteleminen ei välttämättä onnistu edes nesteiden vaihdolla. Paras tapa on varmaankin päästää vesihöyryt välillä ulos ilmausruuvin kautta.
Ennen uskottiin että teräksiset jarrurummut tai jarrulaikat kuumentyessaan riittävästi hävittäisi ne jarrut.. ❓
Toisekseen jarrunesteethän suositellaan vaihtamaan kerran vuodessa,, niin etteivät vettyisi.. 😉Mauno Nurkkala.. Raahe - Piehinki - Ylitornio.
Lapinjaos Hupimestari.. 🙂Mutta LHM ei siis vety lainkaan, mutta muuten aiheuttaa edelläselitetyn kinkkisen tilanteen, jos vettä on päässyt sekaan ja itse jarrusatulat kuumenevat yli sadan asteen..
Ajattelin myös, että elleivät nuo jäähdytysputket ole hyödyksi, niin saapa niistä ainakin johdettua raitista ilmaa vaikkapa jalkotilaan 😉
Voisi ehkä kuumentaa puhaltimella sylintereitä nesteiden vaihdon yhteydessä,, jos epäilee sylintereissä olevan vesitippoja.. ❓
Mauno Nurkkala.. Raahe - Piehinki - Ylitornio.
Lapinjaos Hupimestari.. 🙂Sitä voisis koettaa, mutta kohtuudella etteivät kumit ja tiivisteet ota nokkiinsa.
Tämä on tosiaan ongelma, joka kotimaan mäissä ei ikinä tule vastaan, mutta sitten tuolla etelämpänä se tulee ikävänä yllärinä.
http://www.hd19.net/technique/hydraulique/tony.html” onclick=”window.open(this.href);return false;
Tuolla on monenlaista juttua noista nesteistä, sivun puolivälin tuntumassa taulukoituna kiehumispisteitä myöten.Ei niistä alkuperäisistä jäähdytystöttöröistä mitään haittaa ole, enempi hyötyä kuin haittaa (paitsi remppaa tehdessä, siksi ne katoaakin aika pian).
Tietennii jos pelekää enempi jarrutehon puolesta niin ainahan näihin voi “päivittää” vaikka tuuletettuja isompihalkaisijaisia levyjä tukevammilla satuloilla… 🙄
Minulla kutosessa vaihdelaatikon päällä kiehui lumi silloin kun tasauspyörästön laakeri särkyi lopullisesti…
@Musta Hattuinen Mies wrote:
Ennen uskottiin että teräksiset jarrurummut tai jarrulaikat kuumentyessaan riittävästi hävittäisi ne jarrut.. ❓
Toisekseen jarrunesteethän suositellaan vaihtamaan kerran vuodessa,, niin etteivät vettyisi.. 😉Jarrurummut saa hyvin helposti jopa pilattua liialla jarruttelemisella. Raskaan kaluston kanssa sen saa vaikka tasamaallakin yhdellä väärällä jarrutuksella aikaiseksi, henkilöautossa tai sätkässä vaatinee jo kunnon vuoristoa. Raskaan kaluston jarrussa ei ole nestettä ollenkaan ja kevyessäkin kalustossa toivottavasti säännöllisesti vaihdettuna vain asianmukaista ainetta.
Miten on, kuinka usein sätkän jarrusysteemistä pitää vaihtaa LHM:t? Tuli vain mieleen, että jos kerran isompien kissojen hydejärjestelmän lehmät suositellaan vaihdettaviksi parin vuoden välein, onko tässä sama juttu?
DOT nesteet ainakin suositellaan vaihtamaan kerran vuodessa,, kuka sitten viitsii tehdä.. ?
Mauno Nurkkala.. Raahe - Piehinki - Ylitornio.
Lapinjaos Hupimestari.. 🙂Tuore Lehmä on myrkyn vihreää ihan säiliöstäkin tiiraillessa, kun taas vanha lehmä rupee olemaan kuusimetsän tummaa. Vanhat kun pumppaa kirkkaaseen pulloon ja antaa vuorokauden seisoa niin näkee kummasti miten paljon vettä vuosien saatossa järjestelmään on kertynyt. Tulos antaa hieman osviittaa siitä, olisiko aika laittaa jarruputkisarja tilaukseen… ! 😉
Espoo-Ke-Su
[B] [color color=blue]Dyane -68, Dyane Super -73, 2cv6 -77, 2cv Super -71, 2cv6 AK XXXL -76 [/color][/B]
- Sinun täytyy olla kirjautunut vastataksesi tähän aiheeseen.