- Tämä aihe sisältää 98 vastaukset, 17 ääntä, ja päivitettiin viimeksi 19.10.2019 at 16:06
toimesta.
-
Artikkelit
-
Talvisätkäilyn ollessa kuuma puheenaihe ajattelin tehdä kuvalliset ohjeet siitä kuinka sitä kuumuutta saadaan sinne kabiiniinkin ilman, että tarvii lämpimikseen höpistä.
Mihin perustuu? Lämmönvaihtajiin lisätään metalliputkea, jolloin “lämpökennon” kokonaispinta-ala kasvaa. Tämä tarkoittaa suurempaa lämmön varastoimis- ja luovutuskykyä. Paketti vielä eristetään huolella ilmiön tehostamiseksi.
Tarvikkeet:
-n. 3m paksuseinäistä vesijohtoputkea halkaisijaltaan 21mm
-sähköinen pistosaha, rautasaha tai erittäin ohutlaikkainen (=1mm) kulmahiomakone.
-porakone ja yli 21mm terä siihen (parhaiten onnistuu 3-leikkuisella 25mm senkkiporalla)
-hiomalaikka
-hitsaustaitoinen tekijä, hyvä puikko riittää, mutta Migillä parempi tehdä vaippojen takaisinhitsaus.
-tulenkestävä kangas, alumiinifolio, nylon-naru, kaikki edelliset tai joku muu palamaton eristemateriaali, millä on helppo viimeistellä lämmönvaihdin. Nylon-naru kestää yli 300 astetta lämpöä, helppo “asentaa” ja ei syty ilmiliekkeihin pakoputken lämmöstä.
(-optio: uudet lämpöputket vaihtajilta kabiiniin niiden rotansyömien, öljyisten ja alkuperäisten tilalle 😉 )Toteutus:
Voidaan toteuttaa paikallaan tai lämmönvaihtajien ollessa irrallaan. Paikallaan: muista akunkengän irroitus ennen hitsausta!
1. Pätki vesijohtoputkea 150mm pätkiin. Muistikuvieni (vuosilta 2002 ja 2006) mukaan niitä mahtuu 10kpl/vaihdin oikein tiukkaan rakentamalla, mutta varmuudella voin sanoa, että 8kpl/vaihdin menee ainakin.
2. Viistä putkien päät virtauksen edistämiseksi.
3. Leikkaa lämmönvaihtajien kyljet Lokinsiipi-modeen, eli kuvan mukaisesti auki.
Mitä kapeamman leikkausrailon teet, sen helpompi se on hitsata kasaan takaisin.
4. Ala hitsaamaan yksi kerrallaan putkia vaihtajan sisään. Pakoputkiin kiinni tulevia putkia hitsatessa ole erityisen varovainen, ettet hitsaa pakoputkeen reikää! Muutama palko riittää pitämään putken paikallaan. Huomio jokaista putkea ennen ja jälkeen lämmönsäätöluukun liikkeet! Tässä on varma paikka mokata ja tehdä on/off- vaihtajat, ellei huomioi luukuun liikkeitä!
5. Tarkista luukun liikkeet vielä kerran ja tämän jälkeen ala sulkea “siipiä”. Alhaalta ylöspäin pieniä pisteitä hitsaten samalla siipeä sulkien. Tällöin lämpölaajenemia pystyy seuraamaan ja sen mukaan saa siististi hitsattua kyljet umpeen.
6. Eristä vaihtajat. Itse käytin alimpana kerroksena tulenkestävää liinaa, jonka leikkelin pitkiksi suikaleiksi. En ole aivan varma vedinkö siihen päälle alumiinifolion. Omista tavoitteista riippuen, tämän eristyksen päälle voi vielä laittaa jotain paksumpaa lämpöeristettä. Käytin itse nylon-narua, joka on osoittautunut toimivaksi ratkaisuksi. Onnistuin jopa kietaisemaan sitä osittain pakoputken yli, mutta onnekseni sätkä ei palanut, vaan naru suli siististi poikki siltä kohtaa. Joten huomioi myös paloturvallisuus erityisesti vaihtajan alku- ja loppupäässä.
Valmiina:
Systeemi on täysin huoltovapaa, koska siinä ei ole yhtäkään liikkuvaa osaa. Lämmöntuotto taattu!
Ko. systeemistä kokemuksia ympärivuotisesta ajosta jo reilusti yli 20:ltä vuodelta! Testattu myös Raid Laponie olosuhteissa 90-luvun alussa.(Ohjeet täysin vapaasti liitettävissä kuvineen myös 2cv-wikin puolelle)
Edit. tarkennettu tietoja viimeisimpien tekemisen jälkeen.
Espoo-Ke-Su
[B] [color color=blue]Dyane -68, Dyane Super -73, 2cv6 -77, 2cv Super -71, 2cv6 AK XXXL -76 [/color][/B]Ja tuota tulenkestävää kangastahan löytyy joka marketista kauppanimellä “sammutuspeite”. Saattaapa semmoisen saada lahjuksena omasta vakuutusyhtiöstäänkin 😮 .
Kyllä, ja mm. biltema näyttää kauppaavan sitä viriautoihin tarkoitettua pakoputkikääröä, jossa on sellainen “avaruuskangas”-pinnoitus. Sitoo lämpöä erityisen hyvin ja veikkaisin soveltuvan tuohon käyttöön varsin mukavasti.
Espoo-Ke-Su
[B] [color color=blue]Dyane -68, Dyane Super -73, 2cv6 -77, 2cv Super -71, 2cv6 AK XXXL -76 [/color][/B]Tuolla toisessa keskustelussa kun on nyt lämmön riittoisuudesta puhe, niin tällaiset edellä mainitut vaihtimet ovat rakennettu myös “suomen isoimpaan”-pakuun ja siinä riitti lämpöä reippaasti myös takapenkkiläisille. Ainoat lämmön siirtymiseen liittyvät muutokset ovat siinä, että rintapellissä olevat metalliset lämpöputkitöttöröt ovat siirretty lähemmäs korin reunoja, eli puhallus ei tule auton keskiosaan, vaan reunoille josta lämmön kierto paranee ovien vuotojen, kylmän korin tms vaikutuksesta. (sama periaate kuin taloissa siinä, että patterit ovat ikkunoiden alla…) Korin peräosaan on myös tehty venttiilit, jotta se ilmamassa myös liikkuu paremmin kulkimen läpi. Ainut parannus mikä äkkiseltään tulee mieleen olisi tuossa se, että laittaisi puhaltimet puhaltamaan takaovien ikkunoista huurteet pois…
Espoo-Ke-Su
[B] [color color=blue]Dyane -68, Dyane Super -73, 2cv6 -77, 2cv Super -71, 2cv6 AK XXXL -76 [/color][/B]Ja nostetaanpa tätäkin. Jos ette usko tehoon niin käykääpä erään etelä-suomalaisen acadianen kyydissä testaamassa 😉
Espoo-Ke-Su
[B] [color color=blue]Dyane -68, Dyane Super -73, 2cv6 -77, 2cv Super -71, 2cv6 AK XXXL -76 [/color][/B]Juu uskomattoman kuumaa tulee, ajelen kattoluukku auki että varmasti kuivuu kenkien mukana tullut vesi/lumi, ken ei usko tai harkitsee virityksen tekoa
tervetuloa koeajolle. Kiitokset tekijälle.
No laitetaan tähän samaan, olis myytävänä tarpeettomana bensalämppäri.
terv. Kari
ps. Kuljin täytyy varustella esim henkarilla ettei talvitakki rypisty siellä takapenkillä.Itselläni on metallisiipiä hitsattuna vaihtimien sisään. Tuo systeemi vaikuttaa tehokkaammalta. Näillä keleillä tuntuu tietysti kaikista lämppäreistä tuleva ilma tulikuumalta, mutta taatusti tuo systeemi tehostaa toimintaa.
Pelkällä vaimentimen ulkovaipan eristämisellä on selvä vaikutus. Ulkovaippahan toimii talvella itse asiassa tehokkaana jäähdyttimenä. Eristettynä sekin todennäköisesti lämpiää sisäpinnaltaan. Toinen tärkeä tekijä on öljynläpötilan pitäminen korkeana.
Itse olen usein miettinyt vaihtimien pidentämistä, niin, että lämpöputken liitos olisi vasta alempana pakoputken mutkan jälkeen. Silloin vain pitäisi poikittaisvaimenninkin modata.
Raid Laponiella on onnistuttu saamaan n. 50 asteen ero ulko- ja sisälämpötilan välille tehokkaalla eristämisellä ja muilla nikseillä ilman bensalämppäriä.
Juu se peltilipare tyyppinen vaihtaja on tavallaan ensimmäinen versio tästä systeemistä. Varsin toimiva sekin, mutta hieman hitaampi toteuttaa ja lämpökennoa on tuolloin vähemmän.
Vaikka olenkin superimiehiä nykyään niin silti talvikulkimeksi ottaisin kaikista mieluiten normaalin kutosen tehostetuin lämmönvaihtajin, täyssinkityllä korilla ja rungolla . Syystä että ajo-ominaisuudet ovat mitä parhaimmat huonollakin kelillä ja lämmitys huippuluokkaa verrattuna bensa/dieselpiheihin nykykieseihin verrattuna. Pomminvarmaa tekniikkaa lähtemään käyntiin vaikka elektromagneettisen pulssin jälkeen 😀 : D
Espoo-Ke-Su
[B] [color color=blue]Dyane -68, Dyane Super -73, 2cv6 -77, 2cv Super -71, 2cv6 AK XXXL -76 [/color][/B]Tekeillä malli “kupari”
1: “avaus”
2: “kupariputken puolikkaat”
3: “ekat putket”
4: “lisää putkia”
Huomenna on tarkoitus juottaa putket paikoilleen ja sitten loppukasaus mallilla tämän palstan aloitus.
Kommentteja tuosta kuparista?
Jimmi Porist'
044-339238kuusi
jimmi65(ät)gmail.comBravo! Samaa miettinyt, mutta putkien kiinnitys arvelutti. Tarpeeksi ahtaalle täyttämällä ja juurikin juottamalla ei pitäisi olla ongelma. Tuosta tullee Suomen lämpöisin sätkä! 😆 Voipi jopa olla, että tiinan muovinen tuulilasin lämpöputki alkaa kärsimään 😀
Kaikki moottoripeltien liitossaumat ja öljynlauhduttajan ympärys kannattaa tilkitä lämmönkestävällä silikoonilla niin saat huomattavasti lisää puhallustehoa.
Espoo-Ke-Su
[B] [color color=blue]Dyane -68, Dyane Super -73, 2cv6 -77, 2cv Super -71, 2cv6 AK XXXL -76 [/color][/B]Lainataampa 2cvkimmon kuvaa…
lienee ottaa sisältä lämpimämpää ilmaa jonka puhaltaa vaihtimien kautta takaisin hyttiin..Tehostetuilla vaihtajilla sähköpuhaltimesta ei ole mitään muuta hyötyä kuin kaupunkiajossa juuri lähdön jälkeen, kun haluaa ikkunoita auki huurteesta. Matka-ajossa ja moottorin lämmettyä sähköpuhaltimesta ei ole hyötyä, varsinkaan jos peltien liitossaumat on tilkitty. Pienitehoisessa järjestelmässä pienetkin vuodot vaikuttavat suuresti 😆
Tuota yhtä Charlestonia varustellessa olen jälleen saanut karvaasti todeta myös kuinka suuri merkitys niillä peppurepun ilmanvaihtoventtiileillä oli. Ilma ei kertakaikkiaan virtaa jouheasti läpi ja kosteus pysyy sisällä, ellei lämpötila todella nouse kuivattavan korkeaksi.
Espoo-Ke-Su
[B] [color color=blue]Dyane -68, Dyane Super -73, 2cv6 -77, 2cv Super -71, 2cv6 AK XXXL -76 [/color][/B]Homma jatkui tänään…
5: “Täyttöä”
6: “Juottamista”
7: “Eri vaiheita täytöstä”
Juottamisessa on se hyvä puoli, että jos menee putki väärään asentoon, niin liitos on helposti avattavissa uudelleen kuumentamalla (toisin kuin hitsauksessa)
etupäästä tällainen:
takapäästä tällainen
8: “Kannet kiinni – omaiset on nähnyt”
Kiitos Jaska juottohommista. Erinomaisena työskentelyalustana toimi makkaragrilli.
Nyt sitten loppuhitsailut, lämpöeristeet ja paikoilleen asennus > ja miettiminen miten kestää putket tuosta vaihtimelta rintapeltiin… ja teenkö muutaman lisäreiän rintapellin ulkoreunoihin.
Hissun Kissun takapäähän ilmestyy veneen joku ilmaventtiili (“silumiiniä” tai jotain sellaista) oleva miniscooppi nurinkurin asennettuna. (ota kuvan, kunhan on paikallaan)
Jimmi Porist'
044-339238kuusi
jimmi65(ät)gmail.comOT: Onko joku sattumoisin mitannut lämmönvaihtimesta poistuvan ilman lämpötilan? Ainakin meidän sätkistä puuttuu pitkillä kesäreissuilla tarpeellinen kiertolmauuni joka olisi kohtuullisen vaivaton toteuttaa kun varapyöräkin on omalla paikallaan takakontissa. Miksi muuten olis ranskan isinööri jättänyt niin paljon tilaa konehuoneeseen?
Täytyy myöntää, että olin ajatellut tätä vaihtaja-asiaa niin, että tekee tuolla teräsputkimenetelmällä kuten ennenkin, mutta tähän:
rakentaa kuparikennoston putkea vieri viereen koko tuon tyhjän alueen täyteen. Tuolloin kansista nouseva lämpö olisi lämmittämässä kuparikennoa heti lämmönvaihtimen alkupäässä. Mutta tämän Jimmin kehitysversion nähtyäni tajusin, ettei se ole tarpeellinen.
Jos nyt joku ihmettelee miksi vouhotamme kupariputkesta verrattuna teräsputkeen niin se johtuu ko. materiaalin ominaisuuksista:
Lämmönjohtavuus
Kupari: 390-401 W/(m × K) (Wattia / Metri x Kelvin) (Kelvin= °C + 273,15)
Teräs, laadusta riippuen: 20..50 W/(m X K)
(Pahoittelen “insinöörikieltä”, mutta tuosta nyt näkee otsallakin moninkertaisen eron ko. materiaalien välillä)“Mitä suurempi lämmönjohtavuuslukema on, sitä paremmin lämpö johtuu.”
Espoo-Ke-Su
[B] [color color=blue]Dyane -68, Dyane Super -73, 2cv6 -77, 2cv Super -71, 2cv6 AK XXXL -76 [/color][/B]
- Sinun täytyy olla kirjautunut vastataksesi tähän aiheeseen.