- Tämä aihe sisältää 39 vastaukset, 15 ääntä, ja päivitettiin viimeksi 3.3.2017 at 08:59
toimesta.
-
Artikkelit
-
Jasu,, kirjoita vaan,, se on hyvä että oikea tieto tulee täällä esille.. Turhat väli jurinat on sitte mitä on… 😉 💡
Mauno Nurkkala.. Raahe - Piehinki - Ylitornio.
Lapinjaos Hupimestari.. 🙂Nykyautoissa käytettävät synteettiset öljyt valuvat helposti voideltavilta pinnoilta.
Lautaspyörä heittää sätkässä reippaasti öljyä kytkinakselin laakerille aiheuttaen taatusti kaiken muun lisäksi
mekaanisesta rasituksesta aiheutuvaa
eroosiota mukana väistämättä seuraavan töhnäpartikkelien avittamana. Ennenpitkää laakerin sisälle väistämättä
muodostuu tasku joka kerää paskaa koska taaimmainen kumitiiviste ei joudu samanlaiselle rasitukselle alttiiksi.
Originaali rakenneratkaisu takaa vahvan roiskevoitelukalvon ja laakeripesän huuhtelun.
Elämäntyönään miljoonalaakereita asentanut ystäväni suositteli kumitiivisteiden poisottamista, ehkä juuri
tästä syystä.
Kuvaa en toistaiseksi osaa lähettää kuin sähköpostin kautta kun ei ole operaatiojärjestyksestä tietoa.Kuvien liittämisen ohjeet täällä: viewtopic.php?f=1&t=5956
Välitän tämän saamani sähköposti viestin sisällön tänne…. ➡
” Kun lootan laakerikeskustelua seurailet,halutessasi voinet auttaa
kuvan sivuille lähettämisessä kun en toistaiseksi osaa niitä lähettää
kuin sähköpostin välityksellä. Mukana liite kuvasta. “
Etukäteen kiittäen , Gustaf
Mauno Nurkkala.. Raahe - Piehinki - Ylitornio.
Lapinjaos Hupimestari.. 🙂Jännä kuinka joku osaa purkaa ja kasata vaihdelaatikon, mutta tietty toinen periaatteessa paljon simppelimpi toimenpide tuntuu ylivoimaisen vaikealta 😉 Minulle tuo loota puolestaan on mörkö, mutta koitan sen vielä taltuttaa. Toiset ovat kyllä vakuutelleet, että se on itseasiassa helpompaa hommaa kuin moottorin remppaaminen.
Ystäväni 2CViking (tanskalainen aussi joka asuu nykyään Ranskassa superfinn-vaimoineen) on varoitellut markkinoilla olevista huonolaatuisista laakereista. On varmasti todella turhauttavaa vaihtaa joku syvällä loodan uumenissa oleva osa uudelleen huonon kestävyyden vuoksi. Markkinoilla on ollut myös ala-arvoisia synkronin lukkorenkaita, mutta toisaalta Britanniassa tehdään uusiotuotantona alkuperäisen laadun tavaraa.
Peter vakuuttaa, että hänellä myynnissä olevat vaihteisto-osat on kokemuksen kautta hyviksi havaittuja. SKF on paras laakerimerkki. Vikingin sivut (ilmainen mainos): http://www.2cviking.eu/catalog/index.php?cPath=26&language=en&osCsid=ae5c65fe4e4e314c576aacc3eba46653″ onclick=”window.open(this.href);return false;
Herra on ajellut läpi liki kaikki Raid Australiat ja kunnostanut lukemattomia lootia. Viimeeksi mies rakensi kirpputoripöydällään uuden loodan eräälle epäonnekkaalle Saksalaiselle Ranskan kansallisessa.
Valitettavasti SKF:nkin laatu on huonontunut vuosien varrella…Nykyään kun ei voi olla varma ostamansa tuotteen alkuperämaasta.
Laatikko ei ole mörkö, se on vain mekaaninen laite, joka tykkää kun sitä käsittelee ajan ja järjen kanssa 😉 Mörkö-aatteesta johtuen sätkien lootien hinnat ovat nousseet karmeasti, eikä hinnat ihan heti alaspäin lähdekään…Espoo-Ke-Su
[B] [color color=blue]Dyane -68, Dyane Super -73, 2cv6 -77, 2cv Super -71, 2cv6 AK XXXL -76 [/color][/B]Arvasin tämän…. 😆 😆
Espoo-Ke-Su
[B] [color color=blue]Dyane -68, Dyane Super -73, 2cv6 -77, 2cv Super -71, 2cv6 AK XXXL -76 [/color][/B]@Musta Hattuinen Mies wrote:
Välitän tämän saamani sähköposti viestin sisällön tänne…. ➡
” Kun lootan laakerikeskustelua seurailet,halutessasi voinet auttaa
kuvan sivuille lähettämisessä kun en toistaiseksi osaa niitä lähettää
kuin sähköpostin välityksellä. Mukana liite kuvasta. “
Etukäteen kiittäen , GustafTuosta kuvasta sen mitä näkee, niin vois hyvinkin väittää uran olevan hiomalla tehdyn… 🙄
Sitten kukin tahollaan voi sitäkin miettiä laittaako tuohon paikalle vanhan, vaihteistosta puretun ja muokatun laakerin, vai uuden SKF:n tekeleen..? Tuohon kun saa sitä ihan tehdasvalmisteista lukkorengasurallista laakeria…
@gustaf wrote:Nykyautoissa käytettävät synteettiset öljyt valuvat helposti voideltavilta pinnoilta.
Lautaspyörä heittää sätkässä reippaasti öljyä kytkinakselin laakerille aiheuttaen taatusti kaiken muun lisäksi
mekaanisesta rasituksesta aiheutuvaa
eroosiota mukana väistämättä seuraavan töhnäpartikkelien avittamana. Ennenpitkää laakerin sisälle väistämättä
muodostuu tasku joka kerää paskaa koska taaimmainen kumitiiviste ei joudu samanlaiselle rasitukselle alttiiksi.
Originaali rakenneratkaisu takaa vahvan roiskevoitelukalvon ja laakeripesän huuhtelun.
Elämäntyönään miljoonalaakereita asentanut ystäväni suositteli kumitiivisteiden poisottamista, ehkä juuri
tästä syystä.Mitähän nämä “miljoonalaakerit” oikein mahtavat olla, ja miten mahtavat poiketa sitten nykysuosituksesta/nykyvaihteistoista joissa on tällaiset suojatut laakerit..?
Luetaanpas, Gustaf, se mitä aiemmin naputtelin tuosta suojaamisesta, liittyen näihin, ihan ajatuksella ja sitten palataan asiaan… 🙄
Mitäkö tarkoitan “miljoonalaakereilla”? Laakereita joita voi monessa mielessä kutsua leikillisesti
tuolla tavalla. Ainakin hinta markoissa on tuota luokkaa, paino grammoissa samoin, asennustarkkuus
tavalliselle kansalaiselle tutun metrin miljoonasosia…etc.
En tiedä minkänäköisiä nykyautojen vaihdelaatikot ovat rakenteeltaan. Citroenin insinöörit ovat
varmasti harkinneet rakenneratkaisua tässäkin tapauksessa. Kyllä vaihtoehtoja on ollut,niinkuin voi päätellä
jo siitä että vetoakselin tukilaakeri on suojattu molemmin puolin(mikä jo öljyvuotojen poissulkemiseksi on ollut
välttämätöntä). Laakerin kumisuojus on suunniteltu ainakin mineraaliöljyjä varten joita käytän ja Andreen pojat ovat
alunperin lootan niiden käytön varaan rakentaneet. Uudempien autojen laakerisuojuskumit ovat aivan varmasti suunniteltu synteettisiä voiteluaineita silmälläpitäen.
Koska kytkinakselin voitelu on idioottivarma siinä on voitu käyttää heikompirakenteista laakeria verrattuna
vetoakselin tukivarren laakeriin, jonka voitelu ei perustu roiskevoiteluun. Jälkimmäisessä on yksi kuula enemmän ja
metallinen kuulien pidike. Täytyy vielä ottaa huomioon että rasitukset ovat aivan erilaiset kummassakin kohteessa:
Vetoakselin tukilaakerilla on alhaiset kierrosluvut ja siihen kohdistuu suuria pintapaineita, kytkinakselin kierrosluku käytännössä moninkertainen,pintapaineet pienemmät.
Näin maallikkona en pitäisi mitenkään itsestäänselvyytenä että ilm. nimenomaan hitaammille kierroksille suunniteltu
laakeri voiteluineen ja rakenteineen sellaisenaan kestäisi “kierrosympäristössä”. Jos kumitiivisteet jättää paikalleen voitelun
luonne muuttuu ja metallisella kuulanohjaimellakin saattaa olla omat vaatimuksensa…
Sellainen sormituntuma on että asianmukaisella hoidolla sätkän kytkinakselinkin laakeri kestää yllättävän kauan
ollakseen tällainen suojaamaton halpis-laakeri, ja näppini ovat käyneet syvällä vaihdeöljyssä…
Näistä uusista joita täällä sivuilla mainostetaan en osaa sanoa sitä enkä tätä, jätän arvioinnin seuraavien sukupolvien tehtäväksi…
Yhden kytkinlaakerivaurion olen tarkistanut: oli iät ja ajat kiljunut kuin sammakko äkeen piikissä, auto ei ollut jäänyt tielle.
Kuulat tippuivat laakerista: nailoninen rasitusta heikosti kestävä nailonohjain palasina. Laakerin sisempi osa kuin kulmahiomakoneen käsittelyssä ollut. Voin ottaa kuvan tarvittaessa! Joten näyttää siltä että laakeri kestää kauemmin
kuin kuskin hermot…
Todennäköisesti vanhatkin kumitiiviteet pelaavat aika pitkälle mutta niiden käyttöön sisältyy riski. On aika
todennäköistä että jos käytetään vetoakselin laakeria (yhtään viallista en toistaiseksi ole nähnyt) joka vahvempirakenteinen,
tuskin vaaraa tiellejäämisestä on.
Koska harrastan kierrättämistä ja arvostan vahvoja rakenteita käytän tietenkin näitä vetoakselin laakereita, korotan ne vähän ylemmälle tasolle laatikossa… jonka taso vuorostaan nousee…On varsin lystiä kun osat autossa originaaleja …vieläpä museotavaraa, kenties auton arvo kokoajan nousee…ja on itte funteerattu, voi että sitä mielihyvää.
Lähettämäni kuva ei kelpaa eikä ole tarkoitettu minkäänlaiseksi todisteluksi jostain valmistusprosessista , vaan havainnollistamaan kyseisen laakerin rakennetta, koska oletan että harva on siihen tutustunut, niin piilossa se sijaitsee ja käytännössä palvelee nurkumatta ääntäkään päästämättä vuodesta toiseen, vähään tyytyen jos saa edes tipan öljyä joskus…
Jos joku jotain todisteluja kaipaa kuvassa olevien ja sen ulkopuolella olevien laakerien uran valmistuksesta (niissä on todella ura eikä vain näytä), toki sellaisenkin voin järjestää. Elkää hyvät ihmiset kuitenkaan luulko että se olisi ilmaista!
Kysymyshän menee paitsi sorvauksen, myös porauksen (kallon) puolelle . Eivät asiantuntijalausunnot ole ilmaisia.
Siinä voi käydä niin ettei sätkäkään kelpaa kuin osamaksuksi jos rupean Nokian kumisaappaitakin vedenpitävämmät
pumaskat hankkimaan, joten luottoa pitää olla…Enpä suosittele, paitsi tahkoamista, senhän kaikki koneistamot osaa.Moro !!
Vähän tähän väliin käytännön asennuskokemuksia.
Vaihdoin kutoseeni vaihdelaatikon öljyt ja samalla päätin tarkistaa takakannen alla olevien lukitusmuttereiden kiristyksen. Kun vaihteisto on paikallaan autossa, katsoin parhaaksi irrottaa moottorin takakumityynyn työtilan saamiseksi, samalla myös vaihoin tämän kumityynyn uuteen (8 eur osa). Tilaa korin ja vaihdelaatikon päädyn välillä on niukasti ja välillä jouduin laskemaan tunkilla takapäästä kohottamaani laatikko-moottoripakettia alemmas, jotta sain takapään kiinnityspultit pois paikoiltaan. Ainakaan minulla käytössä olevat räikkäavaimen hylsyineen eivät työskentelytilaan sopineet ja niimpä käytin kiinto-lenkki avaimia. Takakannen pulttien poistamisen jälkeen siirsin kannen varovasti vasemmalle puolelle vaihteistoa nopeusmittarin vaijerin ollessa paikoillaan. Itse laakereiden kiristämissen on tilaa työskennella vain oikealla puolella ja silti laatikko on niin lähellä koria, ettei hylsy vääntimineen mahdu mutterien ja korin väliin.
Mittailin muttereita ja tulin siihen tulokseen, etä alempi on 29mm ja ylempi 30mm ?? onkohan näin, siitä en ole varma.
Molemmat olivat sormilöysässä, mutta löyhasti heikon lukituksen paikoillaan pitäminä. Itse kiristyksen suoritin sitten jakoavaimella, jos olisi ollut käytössä ko. mutterikoon kiinto-lenkki, olisi se kait suorana paikkaan sopinut, pelkkä mutkallinen lenkkiavain ei sinne mahtunut, vaan otti koriin ja etuakseliputkeen kiinni.
kiristys momentiksi Haynes antaa 7-9 kpm ja tuota arvoa yritin jakarilla sitten tavoitella. Ensin lukitsin vaihteiston laittamalla 1 vaihteen päälle, mutta se johti siihen, että kiristäessä ylempi laakeri tuli vähän ulospäin, sen sain takaisin paikoilleen varovasti pienellä vasaralla naputtamalla. En tiedä mistä moinen ilmiö johtuu.
Sitten lukitsin vaihteiston laittamalla käsijarrun päälle vaihteen ollessa vapalla ja kiristin alemman laakerin (HUOM !! vasenkätinen kierre !!) , joka sekin yllättäen pyrki vähän ulos pesestään ja naputtelin senkin takaisn paikoilleen. En tiedä on laatikossani jotain väljää muuallakin moisen ilmiön aiheuttajana ??
Molemmat laakerit kiristyivät noin 3mm matkan vanhasta lukituksesta, löin sitten taltalla uudet lukitukset molempiin. Oikean ja mahdollisen työskentelykohdan löytä helposti, kun nostaa tunkilla oikean pyörän vähän maasta irti, niin laatikkoa pääsee pyöräyttämään kohdalleen lukituksen lyömiseksi, tähänkään hommaan ei ole liikaa tilaa laatikon ja korin välissä.
Sitten takakansi tiivisteliimalla voideltuna paikoilleen ja pultit noin 1,2 kpm kireyteen ja uusi kumityyny kiinni ja kiinnityspultit paikoilleen ja kiinni. lopuksi sitten uudet vaihteistoöljyt sisään.
Ajossa en muutosta huomaa, mutta toivottavasti välykset laatikossa on nyt oikammat ja ja mutterin löystymisvaaraa ei pitäisi olla. Espanjanmatkalla testataan 🙂
LasseKyllä alempi on 29 ja ylempi 30mm..just avasin mutta kuinkas lukitaan irrallinen loota?
Olisko että kiristetään molemmat yhtäaikaa?@kari80 wrote:
mutta kuinkas lukitaan irrallinen loota?
Olisko että kiristetään molemmat yhtäaikaa?Yhtä aikaa kiristäminen ei käy, kun ovat erikätisiä nuo mutterit.
Vaihteiston saa lukittua laittamalla esim. ykkösen ja nelosen yhtä aikaa päälle, “reunimmaisten” siirtotankojen keskinäistä liikettä ei mikään rajoita Sätkän laatikossa kuten lähes kaikissa muissa (GS mukaanlukien) vaihteistoissa tehty on…
Hampaiden väliin ei pitäisi ikinä mitään laittaa millä pyöriminen estettäisiin, aika helposti tulee jälkiä hampaisiin ja ne jäljet sitten ikävästi kuuluvat ajossa. Ai mitenkäkö tuokin piti opetella… 😳
@Lasse1 wrote:
että kiristäessä ylempi laakeri tuli vähän ulospäin, sen sain takaisin paikoilleen varovasti pienellä vasaralla naputtamalla. En tiedä mistä moinen ilmiö johtuu.
Tämä meinasi kommentoimatta jäädä. “Ilmiö” johtuu vain siitä että vaihteistossa on vinohampaiset rattaat. Tällaisiin rattaisiin kun kohdistaa voimaa, niin osa voimasta haluaa suuntautua akseleita poistyöntäviksi, suorahampaisilla rattailla ei tällaista ilmiötä olisi. Kuten ei myöskään Sitikan viiksilogon mukaisista rattaista, erisuuntaiset vinot hampaat kun kumoavat itsensä aiheuttamat kuormat…
- Sinun täytyy olla kirjautunut vastataksesi tähän aiheeseen.