- Tämä aihe on tyhjä.
-
Artikkelit
-
Näissä hommissa ei oikein ole oikotietä onneen…
Tuossa Jasun kuvassa on GS:n kone, joten jännästi niitä sylintereitä on enemmän.
Mainitsemani koneen nokka on ihan suomalaisella pajalla teetetty, en muista tarkkoja lukemia, mutta varmaankin 280 asteen pintaan. Kannet oli sätkän kannet tavallisilla venttiileillä.
Espoo-Ke-Su
[B] [color color=blue]Dyane -68, Dyane Super -73, 2cv6 -77, 2cv Super -71, 2cv6 AK XXXL -76 [/color][/B]Juu, Geesussa on tuo Kügelfischer…
Niitä saapi (tai on ainaki saanu) ihan mihin halus, tilaamalla. Eikä ollu sitten halapaa lystiä…
Ja se Lucas, toimiessaan hyvä, mutta se aika minkä se toimi kivasti oli sit aika rajallinen… Voimaa kyllä sai, mutta ei isommin toiveita taloudellisuudesta…
Lucas’ia oli tietääkseni ainakin kolme- ja nelilohkoista, eikä isommin pitäs ottaa itteensä vaikka kaks lähtöö tulppais. Niitäkin saapi edelleen, mutta jos kyselemään lähdet, niin istu tukevasti hintatiedustelujen kohdalla…
Kuten sanottua, ei oikotietä onneen…
Yhtä “oikotietä” piti ihan vaan mielenkiinnosta kertaalleen testata, jotta kuinka kivasti toimis ruiskunohjauspurkki ilman tietokonetta. Siis analogitekniikalla, jossa oli muutama vastus, yksi kondensaattori, ajastinmikropiiri ja suuttimien ohjauksessa FET. Anturitietoina Bx:n ruiskukoneen ilmamäärämittaus, sekä moottorinlämpö ja imuilmanlämpö. Hyvin toimi, seoksetkin sai pysymään suurinpiirtein “alueella”…
Vastasi likipitäen keskivertokaasaria tuo… Että, kaikkea sitä pitääkin kokeilla..!
Minulla oli Visan männät, porattu 2cv6 vakio venttiilit ja 280 nokka..suuttimet vaihdoin..elektroninen sytytys…kiilloittelin vähän kanavia…sun muuta..vauhtipyörä oli kevennetty..
ei leikannut kiinni ja toimi hyvin..Raid Laponie..pari tuhatta kierrosta jääradoilla..Hollannin kokouksen keskikulutus 5,5..motarilla
matkavauhtina n.130km/h… toimi.Hmm. Eli Jasun oikotie onneen lähestulkoon onnistui taisiis ainakin melkein sinnepäin. Elektroniikkaa pitää siis ostaa kilokaupalla ilmeisesti.
Tuo Karin ratkaisu kuulostaa aika lailla siltä mitä itsekin olisin hakemassa. Yksinkertaista mutta tehotonta. Tuo STP saksan thuuuning myy jotain nokkia, onko kellään niistä kokemusta ?Mistäs Kari hommailit tuon nokan ? Mikset enää käytä ko. moteuria ?
Ei kannata välttämättä lähteä sitä nokkaa tilaamaan, kun sellaisen (tai minkälaisen itse haluaa) teettäminen onnistuu kotomaassakin järkevällä hinnalla…
Vuoden takainen kokemus, muuten vakiosta moottorista, mutta ruuditettuna 292 -asteisella nokalla isommalla nostolla (joka oli ajoitettu varmasti kohdalleen). Ei tarvinnu ykköspykälää liiemmin käyttää, vääntöä oli, eikä hyytyny muutenkaan ajellessa vakiokutosen tapaan…
Ja sit jos oikeasti lähtee veistelemään tuota 652cc pakettia, niin voihan siihen tällätä ko. nokan, isommat venttiilit, siistiä kanavia, työstää vauhtipyörää, suurentaa kytkintä 160->180mm jottei olis pito-ongelmia, laittaa tukevamman vaihteiston jotta saa samalla isommat jarrut tuuletettuna jne…
Taivas rajana on..?
Ja niin, ittellä on ollut 652cc moottori G12 vaihteiston jatkeena, tuulettamattomilla jarruilla. Kivasti jaksoi niinkin mennä, kun oli puristusta lisännyt pudottamalla kansia noin 1½-2mm…
Kaikenlaista voi rakennella. Mulla oli kauan sitten sellainen puolikuutonen, joka myös kulki oikein hyvin ja kovaa.
Vakio nelkun koneeseen porattiin sylinterit kutosen männille. Mäntiä joutui hiukan viilaamaan laelta, etteivät osuneet kanteen.
Puristukset oli tosi kovat ja voimaa kaikilla kierrosluvuilla. Kaasarina oli se vakio 1-kurkkuinen, mutta suuttimet suuremmat.Kerran tulin puolikuutosella Rukalta (SuomiRuntilta) kohti Hämeenlinnaa sunnuntai-iltapäivänä pintakaasulla reipasta matkavauhtia.
Parolassa polliisi pysäytti ja kehui, että hyvin kulkee rättäri. Kerroin, että jos olisin tiennyt heidän mittailevan, olisin voinut koittaa mitä
vehje täysillä kulkee. Nyt sain todistuksen 118 kilsan vauhdista, ja se maksoi suunnilleen saman markoissa 😀Eihän tuo laite sitten kovin montaa kymmentä tuhatta km kestänyt. Nelkun ihka uusi kampi oli kiertokangen alapään laakerien osalta valmis.
Mutta hyvin toimi tuokin sen minkä kesti ja kulki vielä aika lailla lujempaa, mitä ajoin tuohon tutkaan.Onhan noita kutosen koneita joihin on laitettu visan sylinteriputket, kannet, kaasari ja männät. Ei vaadi älytöntä sovittamista ja helpottaa vaihteistoon asennusta, kun perus lohkona on tuo 602cc. Ainakin mitä olen kuullut, joutuu visan 652cc myllyn kanssa tekemään töitä kytkimen ja sytytys palkioiden kanssa. Eikä visan lohkokaan ole kuulemma kovin kestävää valua. Euroopan kilpa-rättäreissä käyttävät 602cc lohkoa perustana… Nim.merkki matsolla on kokemusta ed.mainituista.
Ei kutosen kone 9:1 männiläkään huono vaihtoehto ole varsinkaan jos on vielä käytössä ami 8/ dyane 6 laatikko… 🙄
@Jalppis wrote:
Onhan noita kutosen koneita joihin on laitettu visan sylinteriputket, kannet, kaasari ja männät. Ei vaadi älytöntä sovittamista ja helpottaa vaihteistoon asennusta, kun perus lohkona on tuo 602cc.
Tuossa näkyy periaate mistä on kyse, jotta saa Visan pytyn Sätkän lohkoon… Oli tuostakin jossain yhteydessä jo palstallakin juttua, kun osais vain etsiä…@Jalppis wrote:
Eikä visan lohkokaan ole kuulemma kovin kestävää valua. Euroopan kilpa-rättäreissä käyttävät 602cc lohkoa perustana… Nim.merkki matsolla on kokemusta ed.mainituista.
Tällasta tulosta meinaat..? 🙄Sen mitä tekstistä tuolta ymmärsin, niin tuppaavat lohkot halkeamaan aina samalla tavalla ja samasta kohdasta, eli olisi hyvinkin lohkon heikkoutta…
Burtonikohan se myi valmista 652 sylinteri kittiä kutoseen, tais maksaa joku 290e salbrisissa. Laita meiliä ja kysy.
GS sylintereillä ja Toyotan männillä saa noin 735-745cc koneen. Mulla oli joskus tuollainen 735nen joka jatkoi matkaa
kiertopalkinnon lailla, en tiedä päätyikö koskaan ajoon. Noita mäntiä ja modattuja sylintereitä on vielä tallella.-Olli
@PienempiOlli wrote:
GS sylintereillä ja Toyotan männillä saa noin 735-745cc koneen. Mulla oli joskus tuollainen 735nen joka jatkoi matkaa
kiertopalkinnon lailla, en tiedä päätyikö koskaan ajoon.Oli se ainakin hetken ajossa, ja kuulemma oli vetoja ihan kivasti. Sitä en tiedä/muista oliko pitkään käytössä, jotain “jännää” muistelen siinä olleen mm. syttyennakon suhteen..?
T: Yks sen kierrättäjä…
Ei ainakaan löytynyt burtonin sivuilta 650 kittiä. Tosin kevennetty vauhtipyörä oli melko edullisesti 74 ekua.
@MikaVeee wrote:
Ei ainakaan löytynyt burtonin sivuilta 650 kittiä. Tosin kevennetty vauhtipyörä oli melko edullisesti 74 ekua.
Saat senkin edullisemmin (postikulut huomioiden) kun otat A06/664 tai A06/644 koneen ohuen vauhtipyörän syliin ja kävelet kyläsepän sorvin ääreen ja pyydät ottamaan lastua irti.
Espoo-Ke-Su
[B] [color color=blue]Dyane -68, Dyane Super -73, 2cv6 -77, 2cv Super -71, 2cv6 AK XXXL -76 [/color][/B]Eikös se vauhtipyörän tasapainoitus maksa jonkin verran ?
A6/635 luki moottorissa. Mitäs eroa on ed ?
Saisihan tosta omastakin lastua reilusti irti.
Edit piaf: soitin tänään helsinkiin koneistamoon ja siellä sanottiin vauhtipyörän sorvaus + tasapainoitus noin 100€, mutta tarviiko trättärin vauhtipyörää tasapainottaa ? Jos tuohon vauhtipyörääni riittäisi pelkkä sorvaus, saisin sen muutamalla kympillä.
635 on alunperin 8.5:1 puristussuhteen männillä ja keskiraskaalla vauhtipyörällä, kun taas 664 ja 644 koneet on 7.9:1 puristussuhteilla ja kevyimmällä vauhtipyörällä.
Tasapainotus on toki hyvästä, mutta sätkän rinkula on sen verran symmetrinen, notta uskoisin pelkän sorvauksen riittävän. Esim. visasta kun nykäsee sytkän tapin irti vauhtipyörästä niin alkaa tulla ylimääräistä vibraatiota.
Mikäli ohuen pyörän kevennät niin siitä ei hyvää matka-ajokkia enää oikein saa. Ylämäkisitkeys häviää olemattomiin. Toki kierrosherkkyyttä saat lisää.
Tuo 100e sorvaus ja painotus on sama hinta mitä burtonin rinkulalle tulee postikuluineen 😉 Huomioi melkein 10kg paino…
Espoo-Ke-Su
[B] [color color=blue]Dyane -68, Dyane Super -73, 2cv6 -77, 2cv Super -71, 2cv6 AK XXXL -76 [/color][/B]
- Sinun täytyy olla kirjautunut vastataksesi tähän aiheeseen.