- Tämä aihe on tyhjä.
-
Artikkelit
-
Paljonko on varaa pudottaa sätkän kantta alemmas ennenkuin työntötangot ovat liian pitkät? Sillähän puristusta saisi taas hilattua ylemmäs. Jos laitat jyrkän nokan korkeammalla nostolla niin silloin tuosta männän laen mataluudesta on hyötyä.
Jos öljyä on kulunut tiukoista renkaista huolimatta niin silloin sylinterit ovat olleet jo liian väljät käyttöön…varsinkin kun kyseessä on ollut matalapuristekone.
Espoo-Ke-Su
[B] [color color=blue]Dyane -68, Dyane Super -73, 2cv6 -77, 2cv Super -71, 2cv6 AK XXXL -76 [/color][/B]Voihan siihen männän päälle tehdä pienet kuopat venttiileille jos oikein tarkaksi menee. Ja jos työntötangot ahdistaa, keinovivuista voi hioa pikkasen pois.
Muuten kuulostaa erittäin mielenkiintoiselta tuo kuplamäntäsysteemi.
Paitsi tuo öljynkulutus, se kuulostaa oudolta. Tuprutteliko paljon sinistä vai oliko huohotin kenties rikki ?
Olisi mielenkiintoista mitata mikä on se palotilan tilavuus sätkässä. Sitä voisi sitten sovitella tuohon mäntäsarjaan sopivammaksi..
Edit Piaf: halvalla selviää niin kauan kun rahalla pääsee.
http://www.aircooled.fi/tuote/378/manta-sylinterisarja-aa-77x64mm-1200cc-34hv” onclick=”window.open(this.href);return false;
Aircooled komppany juuri sähkötti minulle että lakikorkeus tässä sarjassa on 39 mm,
eli tästä voisi tulla jotain todella mielenkiintoista!! Eli mitta siis männäntapin keskeltä männän päälle.
Tasainen mäntä kun on. “hieman varaa” kuulemma sorvata männänlaen reunasta jos on tarvis.Harmi että itselläni nuo rättärin männät ja pytyt ovat hoonarilla, en pääse mittailemaan.
Koneistajaherra muuten sanoi että tuolla tavalla muodoillut männän laet ovat äärettömän harvinaisia.Onko kellään mäntää kädessä jotta voisi ko. mitan ottaa ?
Ps. löytyykö kellään heti varastosta kulahtaneita kuussatasen pyttyjä vai poraanko omani ?
Mikäs on sätkässä nokan normaali nosto ja kulmat ?
@MikaVeee wrote:
Onko kellään mäntää kädessä jotta voisi ko. mitan ottaa ?
Ja nimenomaan 9.0:1 mäntää, jossa on korkein laki…ja mahtuu pyörimään…
Espoo-Ke-Su
[B] [color color=blue]Dyane -68, Dyane Super -73, 2cv6 -77, 2cv Super -71, 2cv6 AK XXXL -76 [/color][/B]9:1 pytyt on hoonattavana.
Voin ilmoittautua koekaniiniksi. Mutta tarvitsisin tietoa että toimiiko tuollainen matalapuristeinen…jos siitä nyt sellainen tulee, tavallisella järjettömällä sytytyksellä ? Vai pitääkö minun ostaa 123/evo missä on 16 erilaista asentoa eri sytkäri-ennakoille ?
DG-ignition on jo tilauksessa, mutta toistaiseksi sen voi perua.
Mahtuvatko visan venttiilit koneistamalla suoraan rättärin kansiin ? Sitäkin voisi kokeilla.
Ja noita nokka-akselin eri kulmia.
Sekä erikokoisia suuttimia.
Tarkoituksena olisi löytää sellainen “mukava” piristys, millä pärjäisi ylämäessäkin.
Nyt on jo sen verran normaalisti vääntöä että esim. pieneen alamäkeen lähden aina kakkos-vaihteella ja tyhjäkäyntini on niin pieni ettei se oikeastaan edes käy 😀
Koneen kierrosluvun voi laskea kuulolta.@Akaile wrote:
Paljonko on varaa pudottaa sätkän kantta alemmas ennenkuin työntötangot ovat liian pitkät? Sillähän puristusta saisi taas hilattua ylemmäs. Jos laitat jyrkän nokan korkeammalla nostolla niin silloin tuosta männän laen mataluudesta on hyötyä.
Jos öljyä on kulunut tiukoista renkaista huolimatta niin silloin sylinterit ovat olleet jo liian väljät käyttöön…varsinkin kun kyseessä on ollut matalapuristekone.
Niin, väljähän se tietenkin oli. Heti parin tuhannen kilometrin ajon jälkeen alkoi öljyn syöminen.
En pääse enää kyselemään paljonko sylinterien porauksessa oli toleranssi, koska kyseistä sarjaa teettänyt
tampereen jaoksen jäsen ja tunnettu 2cv-kilvanajaja on jo poistunut keskuudestamme lopullisesti.Itsekään en enää muista yksityiskohtia kovin tarkasti, kun aikaa on kulunut melkoisesti noista kokeiluista.
@MikaVeee wrote:
Voihan siihen männän päälle tehdä pienet kuopat venttiileille jos oikein tarkaksi menee. Ja jos työntötangot ahdistaa, keinovivuista voi hioa pikkasen pois.
Muuten kuulostaa erittäin mielenkiintoiselta tuo kuplamäntäsysteemi.
Paitsi tuo öljynkulutus, se kuulostaa oudolta. Tuprutteliko paljon sinistä vai oliko huohotin kenties rikki ?
Olisi mielenkiintoista mitata mikä on se palotilan tilavuus sätkässä. Sitä voisi sitten sovitella tuohon mäntäsarjaan sopivammaksi..
Edit Piaf: halvalla selviää niin kauan kun rahalla pääsee.
Sinistä se alkoi tupruttelemaan. Huohotin oli varmaankin ehjä, koska öljynkulutus loppui standardi sylinterimäntäsarjaan palattuani.
Luultavasti männänrenkaat olivat huonolaatuiset, eli ei tuolla perusteella kannata kokeilustasi luopua. Laatu voi olla ihan toinen nykyään,
ellei tavara tule Kiinasta.Tohon Piafin Editiin: Ennen oli säästetty markka mukamas omassa taskussa. Eurot taas on ihan onnetonta valuuttaa – tuskin vastaa edes arvoltaan
tuon aikaista markkaa, joten niitä ei kannata pihdata… 😀@MikaVeee wrote:
Mikäs on sätkässä nokan normaali nosto ja kulmat ?
Nostosta ei ole mitään muistikuvaa, eikä tähän hätään sitä löytyny, mutta sekalaisia astelukemia nokalle kyllä löytyy Killan arkistostakin…
ATDC inlet opens, 0° 5′
ABDC inlet closes, 49° 15′
BTDC exhaust opens, 35° 55′
ATDC exhaust closes, 3° 30′Siitä vaan sit piirtelemään vaikka nokkakarttaa, tosin eräällä palstallekin harvekselleen kirjoittelevalla tiedän sellaisen jo olevan piirrettynä, muistaakseni vakionokasta ja varmasti 292° nokasta…
Pytyistä voi ottaa ainakin 1½ milliä pois, vakionokalla, ilman ongelmia. Ei osu venttiili mäntään eikä työntötanko liian pitkäksi tuolloin tule. Sit tuosta usein mainitusta virinokasta, siihen kun tällää “lyhennetyt pytyt” niin ahdasta tulee, ja pientä naputusta. Ai mistäkö tuokin tieto sit peräisin on…
Noissa Volkkarin ja Visan männille poratuissa kutosen sylintereissä ongelma oli sylinterin seinämän ohuus. Alkuvaiheessa sai olla todella tarkkana kiinnileikkautumisen kanssa. Toisen sukupolven virityksissä sylinterit porattiin tuon välttämiseksi heti alussa lievästi ylimittaan, mistä sitten kenties helposti aiheutui öljynkulutusta. Voisin myös kuvitella, että ilmajäähdytteisyys aikaansai helposti muodonmuutosta ohutseinäisessä sylinterissä, jonka etureuna jäähtyi takareunaa tehokkaammin.
Itselläni on ollut yli 100.000 km käytössä Visan männille porattu systeemi ja hieman jyrkempi nokka-akseli. Ehkä hieman vääntävämpi kuin normaali kutonen. Kaasaria ei ole muutettu.
Kävin tänään mittailemassa 9:1 sätkän mäntää ja sätkän reunaan matkaa on noin35-36 mm, se kuplan 39 mm mitattuna oli kuin melko tarkka “keskiarvo” sätkän männän kuopista ja mäistä. Over the hills and far away. Saattaa olla että kuppeluksen männän reunasta pitää sorvata pari milliä pois, mutta vaikuttaa siltä että siitä voisi tulla soiva peli. Jos pelkää venttilien osumista mäntään niin voihan sitä tehdä pienet kuopat männän päälle.
Pitää jostain hommata hypisteltäväksi tuollainen kuppeluksen mäntä ja tehdä lisää empiirisiä tutkimuksia
Edit piaf: joo, seinämä jää melko ohueksi, sylinteriputki on päältä noin 80 mm ja risat.
Täytyy myös muistaa, että öljyt ovat kehittyneet hurjasti noista ajoista. Sisäänajon kun hoitaa huolella ja panostaa hyvään öljyyn, en usko, että kiinnileikkautuminen on ongelma. Viripaja, joka on sylinterinsuurennoksia tehnyt, osaa varmasti pyöräyttää sellaiset syltyt, joissa tuo “välys” on kohdallaan.
Espoo-Ke-Su
[B] [color color=blue]Dyane -68, Dyane Super -73, 2cv6 -77, 2cv Super -71, 2cv6 AK XXXL -76 [/color][/B]Juu totta on että sylinterinseinämä ohenee ja lämmöntuotto lisääntyy.
Veikkaisin että asiaan voi melkoisesti vaikuttaa täyssynteettisillä öljyillä ja rauhallisella sisäänajolla.Mitäs raati sanoo tällaisesta nokasta n. 650-670 cc kanssa Camshaft 288° / 6,8 mm cam lift / 108°
Sanoisin että tässä vaiheessa olis hyvä käydä vaikka kirjastossa/kirjakaupassa, ja hankkia käpäliin Virittäjän Käsikirja. Tutustua opukseen ihan ajatuksen kanssa, miettiä mitä on hakemassa, mikä vaikuttaa mihinkin jne…
Mm. miettiä mitä tuolla 108° nokkakulmalla on haettu yleisen 110 asteen sijaan..?
Miun mielipide on ettei tuo ainakaan huono ole, varmasti saapi voimaa tuollakin…
Kun noita palikoita alkaa tälläämään sitten koneeseen, niin on aika monta huomioon otettavaa juttua. Ne mahdolliset Wolkkarin männät, mitä kaikkea niille pitää tehdä että mahtuu pyörimään, venttiilit jos isompia kansiin sovittelemassa on, sekalaista kaikkea varmasti vastaan tulee. Tarkoitus ei pelotella ole, vaan lähinnä muistuttaa…
Muistuttaa myös siitä että virittäminen kannattaa aina, ja on erittäin antoisaa..!
Kiitoksia Jasu kannustuksesta. Ja olet täysin oikeassa, informaatio on kaikki kaikessa ennenkuin tekee mitään (pätee ihan kaikkeen).
Virittäjän käsikirjan haluaisin taas lukea uudestaan, siitä on niin pitkä aika kun viimeksi sen olen lukenut. Kirja on tulossa mulle, pitäisi varmaan ostaa oma.
Ja se on totta, on NIIN monta hommelia mitkä pitää ottaa huomioon, esim jarrut, moottorin jäähdytys, jne jne. Mutta ei hätiä mitiä. Minä olen kuulolla aina kun informaatiota jaetaan ja yritän sitä itse metsästää silloin kun sitä ei ole saatavilla. Ps. yksi tärkeimpiä on tuulen suunta. Varsinkin kun värittää osia pihalla tai jo ohittaa rekkaa.
Näin voi ehkä joskus oppiakin jotain… 😯 jos ei muuta niin tietää miten talvirenkaat vaihdetaan..eiku..
taas tulee musikkoa eli..
Edit Piaf: empiirinen tutkimus, käytännön tutkimus, kaikenlainen tiedon haku aiheesta, näppituntuma ja lopulta itse kokeilu johtaa joskus johonkin…..sateenkaaren päähän tai oman pään umpijäähän ?
Spa:n kisa lähestyy taas, eikös ne niissä käytä juurikin noita loppuun porattuja sylintereitä ?
Jos se tuollaisen rääkin kestää niin eiköhän se normikäytössäkin kestä…toivottavasti 🙂http://www.youtube.com/watch?v=AWFo-V52JJY&NR=1″ onclick=”window.open(this.href);return false;
@Isoo-Jukka wrote:
Noissa Volkkarin ja Visan männille poratuissa kutosen sylintereissä ongelma oli sylinterin seinämän ohuus. Alkuvaiheessa sai olla todella tarkkana kiinnileikkautumisen kanssa. Toisen sukupolven virityksissä sylinterit porattiin tuon välttämiseksi heti alussa lievästi ylimittaan, mistä sitten kenties helposti aiheutui öljynkulutusta. Voisin myös kuvitella, että ilmajäähdytteisyys aikaansai helposti muodonmuutosta ohutseinäisessä sylinterissä, jonka etureuna jäähtyi takareunaa tehokkaammin.
Itselläni on ollut yli 100.000 km käytössä Visan männille porattu systeemi ja hieman jyrkempi nokka-akseli. Ehkä hieman vääntävämpi kuin normaali kutonen. Kaasaria ei ole muutettu.
- Sinun täytyy olla kirjautunut vastataksesi tähän aiheeseen.